Miten varmistaa suunniteltu sektio?
- Viestiketjun aloittaja HHSS
- Ensimmäinen viesti
Miksi haluat sektion?
Ihan oikeasti, jos ei ole estettä alatiesynnytykselle, harkitsisin todellakin tarkkaan tuota sektiota.
*Muoks* ja todennäköisesti ilman pätevää syytä et tule sektiota edes saamaan.
Ihan oikeasti, jos ei ole estettä alatiesynnytykselle, harkitsisin todellakin tarkkaan tuota sektiota.
*Muoks* ja todennäköisesti ilman pätevää syytä et tule sektiota edes saamaan.
mulla on kova synnytyspelko ja mä kyllä sain sovittua sektion ihan helposti. Juttelin sairaanhoitajan kanssa ja hän teki heti selväksi että ketään ei pakoteta alateitse synnyttämään. Oli mulle kova helpotus. Lääkäri sitten vielä yritti suostutella mutta antoi olla kun sanoin pelänneeni asiaa kauan ja sairaanhoitajan "lupauksen" jälkeen on olliut paljon parempi ja rennompi olo. Ja on pystynyt nauttimaan raskaudesta niin kuin kuuluukin.
Tässä joitain omakohtaisia kokemuksia, joista on toivottavasti sinulle apua.
Minulle tehtiin suunniteltu pelkosektio toukokuussa. Pyysin lähetettä pelkopolille jo rv.12 tienoilla, ajan sain vasta rv.20 hujakoille. Moni haluaan polille vielä miettimään ja hälventämään pelkojaan -ja sitten olemme me, jotka olemme päätöksemme jo tehneet ja käymme tuon rumban läpi vain saadaksemme leikkauspäivän. Tämän vuoksi koin erittäin tärkeäksi, että olin ottanut asioista (mm. hoitokäytännöt, tilastot) etukäteen selvää, sillä paikoin tuossa käännytysjuhlan tuoksinassa näkökulma on kovin yksipuolinen.
Jos olet todella päättänyt vakaan harkinnan jälkeen, että haluat sektion, suosittelen lämpimästi kirjoittamaan keskeisimmät argumenttisi perusteluineen ylös ja ottamaan mukaasi jo heti ensimmäiselle pelkopolikäynnille mukaan. Itse kirjoitin useamman liuskan. Erittelin pelkoni syitä, sekä sitä, miten pelko ilmeni ja tosiasiallisesti vaikeutti jokapäiväistä elämääni. Onneksi laadin nuo paperin huolellisesti, sillä niihin kirjattuihin seikkoihin saikin palata jokaisella käynnillä. Kolmannella kerralla sainkin leikkauspäivän.
Minulle tehtiin suunniteltu pelkosektio toukokuussa. Pyysin lähetettä pelkopolille jo rv.12 tienoilla, ajan sain vasta rv.20 hujakoille. Moni haluaan polille vielä miettimään ja hälventämään pelkojaan -ja sitten olemme me, jotka olemme päätöksemme jo tehneet ja käymme tuon rumban läpi vain saadaksemme leikkauspäivän. Tämän vuoksi koin erittäin tärkeäksi, että olin ottanut asioista (mm. hoitokäytännöt, tilastot) etukäteen selvää, sillä paikoin tuossa käännytysjuhlan tuoksinassa näkökulma on kovin yksipuolinen.
Jos olet todella päättänyt vakaan harkinnan jälkeen, että haluat sektion, suosittelen lämpimästi kirjoittamaan keskeisimmät argumenttisi perusteluineen ylös ja ottamaan mukaasi jo heti ensimmäiselle pelkopolikäynnille mukaan. Itse kirjoitin useamman liuskan. Erittelin pelkoni syitä, sekä sitä, miten pelko ilmeni ja tosiasiallisesti vaikeutti jokapäiväistä elämääni. Onneksi laadin nuo paperin huolellisesti, sillä niihin kirjattuihin seikkoihin saikin palata jokaisella käynnillä. Kolmannella kerralla sainkin leikkauspäivän.
Mulle tehtiin sektio synnytyspelon takia viime keskiviikkona Naistenklinikalla. Oli muuten varsin myönteinen kokemus, näin sivuhuomautuksena.
Mulla oli 2 pelkopolikäyntiä, kätilö sekä synnytystapa-arvio. Mitään hurjaa käännyttämistä ei ollut, molempien synnytystapojen hyvät ja huonot puolet käytiin läpi ja itse sain valinnan tehdä. Lopulta leikkaava lääkäri oli sama kuin synnytystapa-arvion tehnyt, varsin mukava nainen.
Tsemppiä kaikille pelkojen kanssa painiville :hug:
Mulla oli 2 pelkopolikäyntiä, kätilö sekä synnytystapa-arvio. Mitään hurjaa käännyttämistä ei ollut, molempien synnytystapojen hyvät ja huonot puolet käytiin läpi ja itse sain valinnan tehdä. Lopulta leikkaava lääkäri oli sama kuin synnytystapa-arvion tehnyt, varsin mukava nainen.
Tsemppiä kaikille pelkojen kanssa painiville :hug:
Kiitos asiallisista vastauksista.
Muille toteaisin, että on kovin kummallista teiltä edes ajatella, ettenkö olisi pitkään miettinyt näinkin vakavaa asiaa. Keskustelunavaus ei ollut tarkoitettu provokaatioksi sektiovastaisille kommentaattoreille. Mutta tukea tosiaan tarvitsee, koska yleinen ilmapiiri tuntuu olevan erittäin pro-luomu.
Muille toteaisin, että on kovin kummallista teiltä edes ajatella, ettenkö olisi pitkään miettinyt näinkin vakavaa asiaa. Keskustelunavaus ei ollut tarkoitettu provokaatioksi sektiovastaisille kommentaattoreille. Mutta tukea tosiaan tarvitsee, koska yleinen ilmapiiri tuntuu olevan erittäin pro-luomu.
Hei,
en ole pro-luomu, vaan ajattelen että lapsen ja äidin parhaan mukaan pitää toimia. Äiti saattaa usein vaistonvaraisesti tietää, ettei synnytys tulisi menemään hyvin ja siksi pelkää sitä. En siis tarkoita tällä kommentillani sitä, etteikö sektio olisi hyvä ratkaisu sinulle. Mutta, jos ajattelet vielä tulevaisuudessa synnyttäväsi useampia lapsia, niin sitten kannattaa asiaa vielä harkita. Ja vielä senkin takia, että jos jokin menee pieleen. Synnytin itse esikoiseni kiirellisellä sektiolla ja toisen lapseni kuolleena napanuorakomplikaation takia. Jos toinenkin olisi leikattu, niin kohdussani olisi nyt kaksi haavaa, ja seuraava raskaus olisi riskialttiimpi. Eli, sektiohaavoja ei kannata turhaan kohtuunsa ottaa, jos vain mitenkään pystyy kestämään ajatuksen synnyttämisestä. Tässä vielä artikkeli tiedoksi, eli jostain syystä sektio saattaa lisätä kohtukuoleman riskiä. Ihan vain vähän, mutta kuitenkin se jonkun kohdalle nasahtaa. Suomessakin joka päivä jollekin.
R
Aiempi keisarileikkaus voi vaarantaa seuraavan raskauden
Ensimmäisen lapsensa keisarileikkauksella synnyttäneiden naisten
seuraava raskaus saattaa päättyä tavallista useammin lapsen kuolleena
syntymiseen. Brittitutkimuksen mukaan vaara ei ole kuitenkaan kovin
suuri, sillä aikaisemmin keisarileikkauksella lapsen saaneiden
naisten riski saada kuolleena syntynyt lapsi oli yksi tuhannesta.
Riski oli silti kaksi kertaa suurempi kuin toista kertaa
synnyttävillä naisilla, joiden ensimmäinen lapsi on syntynyt
alatiesynnytyksellä.
Keisarileikkauksen ja ennen syntymää tapahtuvan lapsen kuoleman
yhteys ei selittynyt äidin iällä, pituudella, mahdollisella
tupakoinnilla, sosiaalisilla tekijöillä tai synnytysvälillä. Tuloksia
ei muuttanut myöskään ensimmäisen raskauden kulun huomioiminen.
Tutkijat eivät näe aiheelliseksi muuttaa synnytyskäytäntöjä näiden
tulosten perusteella, mutta pitävät silti suotavana, että kohonneesta
riskistä kerrottaisiin ensisynnyttäjille, jotka harkitsevat
keisarileikkausta muista kuin lääketieteellisistä syistä, esimerkiksi
synnytyspelon takia. Myös keisarileikkauksen kokeneiden naisten olisi
hyvä tietää seuraavaa synnytystä koskevista riskeistä.
Tutkimuksessa oli mukana 120 633 synnytystä eli kaikki vuosina 1992-
1998 Skotlannissa rekisteröidyt toiset synnytykset. Ensimmäisen
lapsensa keisarileikkauksella saaneista 17 754 naisesta 68:n lapsi
syntyi kuolleena. Alateitse ensimmäisensä synnyttäneitä oli 102 879
ja heistä 244:n lapsi syntyi kuolleena.
Vuonna 2000 lähes 16 prosenttia suomalaisista syntyi
keisarileikkauksella. Keisarileikkausten osuus kaikista synnytyksistä
vaihtelee kuitenkin sairaaloittain noin 11 prosentista 27
prosenttiin. Keisarileikkaukseen liittyy aina vaaroja niin äidin kuin
lapsen kannalta. Vaikeita komplikaatioita esiintyy vain prosentissa
kaikista synnytyksistä, mutta keisarileikkauksiin niitä liittyy neljä
kertaa enemmän kuin alatiesynnytykseen.
Duodecimin
en ole pro-luomu, vaan ajattelen että lapsen ja äidin parhaan mukaan pitää toimia. Äiti saattaa usein vaistonvaraisesti tietää, ettei synnytys tulisi menemään hyvin ja siksi pelkää sitä. En siis tarkoita tällä kommentillani sitä, etteikö sektio olisi hyvä ratkaisu sinulle. Mutta, jos ajattelet vielä tulevaisuudessa synnyttäväsi useampia lapsia, niin sitten kannattaa asiaa vielä harkita. Ja vielä senkin takia, että jos jokin menee pieleen. Synnytin itse esikoiseni kiirellisellä sektiolla ja toisen lapseni kuolleena napanuorakomplikaation takia. Jos toinenkin olisi leikattu, niin kohdussani olisi nyt kaksi haavaa, ja seuraava raskaus olisi riskialttiimpi. Eli, sektiohaavoja ei kannata turhaan kohtuunsa ottaa, jos vain mitenkään pystyy kestämään ajatuksen synnyttämisestä. Tässä vielä artikkeli tiedoksi, eli jostain syystä sektio saattaa lisätä kohtukuoleman riskiä. Ihan vain vähän, mutta kuitenkin se jonkun kohdalle nasahtaa. Suomessakin joka päivä jollekin.
R
Aiempi keisarileikkaus voi vaarantaa seuraavan raskauden
Ensimmäisen lapsensa keisarileikkauksella synnyttäneiden naisten
seuraava raskaus saattaa päättyä tavallista useammin lapsen kuolleena
syntymiseen. Brittitutkimuksen mukaan vaara ei ole kuitenkaan kovin
suuri, sillä aikaisemmin keisarileikkauksella lapsen saaneiden
naisten riski saada kuolleena syntynyt lapsi oli yksi tuhannesta.
Riski oli silti kaksi kertaa suurempi kuin toista kertaa
synnyttävillä naisilla, joiden ensimmäinen lapsi on syntynyt
alatiesynnytyksellä.
Keisarileikkauksen ja ennen syntymää tapahtuvan lapsen kuoleman
yhteys ei selittynyt äidin iällä, pituudella, mahdollisella
tupakoinnilla, sosiaalisilla tekijöillä tai synnytysvälillä. Tuloksia
ei muuttanut myöskään ensimmäisen raskauden kulun huomioiminen.
Tutkijat eivät näe aiheelliseksi muuttaa synnytyskäytäntöjä näiden
tulosten perusteella, mutta pitävät silti suotavana, että kohonneesta
riskistä kerrottaisiin ensisynnyttäjille, jotka harkitsevat
keisarileikkausta muista kuin lääketieteellisistä syistä, esimerkiksi
synnytyspelon takia. Myös keisarileikkauksen kokeneiden naisten olisi
hyvä tietää seuraavaa synnytystä koskevista riskeistä.
Tutkimuksessa oli mukana 120 633 synnytystä eli kaikki vuosina 1992-
1998 Skotlannissa rekisteröidyt toiset synnytykset. Ensimmäisen
lapsensa keisarileikkauksella saaneista 17 754 naisesta 68:n lapsi
syntyi kuolleena. Alateitse ensimmäisensä synnyttäneitä oli 102 879
ja heistä 244:n lapsi syntyi kuolleena.
Vuonna 2000 lähes 16 prosenttia suomalaisista syntyi
keisarileikkauksella. Keisarileikkausten osuus kaikista synnytyksistä
vaihtelee kuitenkin sairaaloittain noin 11 prosentista 27
prosenttiin. Keisarileikkaukseen liittyy aina vaaroja niin äidin kuin
lapsen kannalta. Vaikeita komplikaatioita esiintyy vain prosentissa
kaikista synnytyksistä, mutta keisarileikkauksiin niitä liittyy neljä
kertaa enemmän kuin alatiesynnytykseen.
Duodecimin
Riinu |O
Kyllä jokainen järkevä äiti haluaa synnyttää alateitse. Ne jotka hakevat sektiota ovat todella sen tarpeessa enkä näe asiassa nokankoputtamista.
Sektion saa Suomessa jokainen sen haluava mutta ei noin vain. Virallinen tie kulkee pelkopolin kautta jossa kartoitetaan pelkoa ja yritetään äitiä käännyttää alatiehen. Itse sain pelkopolilla asiatonta kohtelua johon myös mieheni lopulta joutui puuttumaan. Oman kokemukseni mukaan siellä ei auteta pelkoa tuntevaa äitiä vaan halveksitaan ihmistä joka haluaa sektion. Sektion saa helpommin jos on traumaattinen synnytys taustalla. Itse kävin pari kertaa polilla ja sen jälkeen sovittiin sektiopäivä. Jos pitää päänsä niin sektion saa.
Sektioiden riskejä arvioidessa kannattaa muistaa että tilastolliset riskit kartoitetaan nimenomaan hätäsektioiden pohjalta. Suunniteltujen sektioiden kohdalla äitiin tai vauvaan kohdistuvat vakavat riskit ovat minimaalisia. Hätäsektioiden kohdalla asia on luonnollisesti vakavampi.
Suomessa suhtaudutaan nihkeästi sektioihin ja suositaan alatietä. Syynä tähän on osaltaan sektioiden kustannukset yhteiskunnalle. Esimerkiksi jenkeissä suunnitellut sektiot ovat arkipäivää ja riskit pienet. Pitää muistaa että alatiesynnytyksessä on myös riskinsä, oli se kuinka luonnollinen tapa synnyttää tahansa. Miksi niistä ei puhuta avoimemmin, esimerkiksi neuvolassa? Missään en ole saanut käteeni esitettä jossa olisi lueteltu alatien riskejä ja niitähän on olemassa kuten monet synnytyksen kokeneet tietävät.
Itse olen kokenut yhden alatien ja yhden suunnitellut sektion. Nyt on vuorossa jälleen alatie omasta valinnastani. Eka alatie oli niin horroria että toinen tuli sitten sektiolla maailmaan. Ja sektio oli kyllä taivaallinen kokemus alatieden verrattuna. Toivon kovasti että nyt saisin positiivinen alatiekokemuksen.
Kyllä jokainen järkevä äiti haluaa synnyttää alateitse. Ne jotka hakevat sektiota ovat todella sen tarpeessa enkä näe asiassa nokankoputtamista.
Sektion saa Suomessa jokainen sen haluava mutta ei noin vain. Virallinen tie kulkee pelkopolin kautta jossa kartoitetaan pelkoa ja yritetään äitiä käännyttää alatiehen. Itse sain pelkopolilla asiatonta kohtelua johon myös mieheni lopulta joutui puuttumaan. Oman kokemukseni mukaan siellä ei auteta pelkoa tuntevaa äitiä vaan halveksitaan ihmistä joka haluaa sektion. Sektion saa helpommin jos on traumaattinen synnytys taustalla. Itse kävin pari kertaa polilla ja sen jälkeen sovittiin sektiopäivä. Jos pitää päänsä niin sektion saa.
Sektioiden riskejä arvioidessa kannattaa muistaa että tilastolliset riskit kartoitetaan nimenomaan hätäsektioiden pohjalta. Suunniteltujen sektioiden kohdalla äitiin tai vauvaan kohdistuvat vakavat riskit ovat minimaalisia. Hätäsektioiden kohdalla asia on luonnollisesti vakavampi.
Suomessa suhtaudutaan nihkeästi sektioihin ja suositaan alatietä. Syynä tähän on osaltaan sektioiden kustannukset yhteiskunnalle. Esimerkiksi jenkeissä suunnitellut sektiot ovat arkipäivää ja riskit pienet. Pitää muistaa että alatiesynnytyksessä on myös riskinsä, oli se kuinka luonnollinen tapa synnyttää tahansa. Miksi niistä ei puhuta avoimemmin, esimerkiksi neuvolassa? Missään en ole saanut käteeni esitettä jossa olisi lueteltu alatien riskejä ja niitähän on olemassa kuten monet synnytyksen kokeneet tietävät.
Itse olen kokenut yhden alatien ja yhden suunnitellut sektion. Nyt on vuorossa jälleen alatie omasta valinnastani. Eka alatie oli niin horroria että toinen tuli sitten sektiolla maailmaan. Ja sektio oli kyllä taivaallinen kokemus alatieden verrattuna. Toivon kovasti että nyt saisin positiivinen alatiekokemuksen.
Sapfo: Jenkeissä on harvassa mahdollisuudet saada alatiesynnytys sektion jälkeen, koska he pitävät kohdun repeämisen riskiä "liian" suurena hoitovirhekanteiden kannalta. Siellä on siis oikeasti todella vaikea löytää lääkäriä ja sairaalaa jotka yhteistyöhön suostuu, vaikka sektiosta olisi monta vuotta. Tää oli mulle ainakin todella hämmentävää tietoa, en ole kuvitellut että siellä on menty noin pitkälle pelätessä juuri hoitovirhesyytteitä.
Monissa muissa maissa, kuten esim. Jenkeissä, tehdään paljon enemmän sektioita liukuhihnalta, koska varsinkin julkkikset on tehneet niistä niin trendikkäitä; saadaan aikataulutettua synnytys sopivasti, ei tarvitse elää sen epätietoisuuden kanssa että lapsi saattaa tulla milloin vaan. Kaikki pitää olla niin kellon tarkkaa ja suunniteltua :ashamed:
Tarkoitan tällä vain sitä, että ehkä Suomen käytäntö ettei sektiota saa "tuosta noin vaan" heti kun haluaa on ihan hyvä, sillä muutenkin sektiot lisääntyy koko ajan ja varsinkin isoissa sairaaloissa ne on olleet arkipäivää jo monta vuotta. Jokaisella sektion vaatijalla on varmasti omat syynsä ja pelkopolilla ne pitäisi ottaa tosissaan, eikä kukaan ansaitse asiatonta kohtelua oli syy sektion vaatimiseen mikä tahansa. Jos hoitajan henkkoht mielipide on sektiota vastaan, pitäisi varmaan olla jossain muualla töissä..
Joukkoon mahtuu kuitenkin aina niitä, jotka haluavat sektion säästääkseen alapäätään, tietääkseen milloin vauva syntyy, jopa niitä, jotka haluaisivat että lapsi leikataan tarpeeksi pienenä ettei tarvitse 4kg lasta millään tapaa synnyttää. Nämä menevät siihen kategoriaan jotka pitäisikin pystyä seulomaan vähän tarkempaan keskusteluun.. Sektio on aina iso leikkaus, ja vaikka riskit olisivat suunnitellussa sektiossa minimaaliset, on siinä aina isommat ja erilaiset riskit kuin normaalissa alatiesynnytyksessä.
Monissa muissa maissa, kuten esim. Jenkeissä, tehdään paljon enemmän sektioita liukuhihnalta, koska varsinkin julkkikset on tehneet niistä niin trendikkäitä; saadaan aikataulutettua synnytys sopivasti, ei tarvitse elää sen epätietoisuuden kanssa että lapsi saattaa tulla milloin vaan. Kaikki pitää olla niin kellon tarkkaa ja suunniteltua :ashamed:
Tarkoitan tällä vain sitä, että ehkä Suomen käytäntö ettei sektiota saa "tuosta noin vaan" heti kun haluaa on ihan hyvä, sillä muutenkin sektiot lisääntyy koko ajan ja varsinkin isoissa sairaaloissa ne on olleet arkipäivää jo monta vuotta. Jokaisella sektion vaatijalla on varmasti omat syynsä ja pelkopolilla ne pitäisi ottaa tosissaan, eikä kukaan ansaitse asiatonta kohtelua oli syy sektion vaatimiseen mikä tahansa. Jos hoitajan henkkoht mielipide on sektiota vastaan, pitäisi varmaan olla jossain muualla töissä..
Joukkoon mahtuu kuitenkin aina niitä, jotka haluavat sektion säästääkseen alapäätään, tietääkseen milloin vauva syntyy, jopa niitä, jotka haluaisivat että lapsi leikataan tarpeeksi pienenä ettei tarvitse 4kg lasta millään tapaa synnyttää. Nämä menevät siihen kategoriaan jotka pitäisikin pystyä seulomaan vähän tarkempaan keskusteluun.. Sektio on aina iso leikkaus, ja vaikka riskit olisivat suunnitellussa sektiossa minimaaliset, on siinä aina isommat ja erilaiset riskit kuin normaalissa alatiesynnytyksessä.
olen synnyttänyt kaksi alateitse toinen oli 3900 ja toinen 3400.
Lääkäri sanoi aikaisemmin että sieltä tulee vaikka 4.5 kilonen joten sektiota et tule saamaan en kyllä halunnutkaan.
Sektiota en missään nimessä halunnut kun itesin odottavani kolmatta mutta nyt vajaa 6 viikkoa sitten tullut tieto kaksosista on saanut aikaan lievän synnytys pelon.
Toisaalta toi pelko johtuu vaan aikasemmasta suuresta verenvuodosta ja siitä jaksanko synnyttää kaksi ulos peräkanaa.
Yhtään alatiesynnytystä en leikkaukseksi vaihtais vaikka en lapsen ensi parkaisuja ole kuullut romahtaneen hb vuoksi enkä usko että näitäkään leikataan jos ei hoppu tuu.
Toisaalta jaksamiseen varmasti auttais jos huolis edes jonkun laisen kivunlievityksen mutta neulakammoisena en ole sen kummemmin piikkejä tahtonut liekkä tuohonkin apu löytys jos vaan kyselis jos nyt sais vaikka epiduraalin.
Lääkäri sanoi aikaisemmin että sieltä tulee vaikka 4.5 kilonen joten sektiota et tule saamaan en kyllä halunnutkaan.
Sektiota en missään nimessä halunnut kun itesin odottavani kolmatta mutta nyt vajaa 6 viikkoa sitten tullut tieto kaksosista on saanut aikaan lievän synnytys pelon.
Toisaalta toi pelko johtuu vaan aikasemmasta suuresta verenvuodosta ja siitä jaksanko synnyttää kaksi ulos peräkanaa.
Yhtään alatiesynnytystä en leikkaukseksi vaihtais vaikka en lapsen ensi parkaisuja ole kuullut romahtaneen hb vuoksi enkä usko että näitäkään leikataan jos ei hoppu tuu.
Toisaalta jaksamiseen varmasti auttais jos huolis edes jonkun laisen kivunlievityksen mutta neulakammoisena en ole sen kummemmin piikkejä tahtonut liekkä tuohonkin apu löytys jos vaan kyselis jos nyt sais vaikka epiduraalin.