S
sandy
Vieras
esikoisen synnytys ei pelottanu ollenkaan,kakkosen odotuksen ajan jännitin hirveesti ponnistusvaihetta. synnytys käynnistettiin,ensin ei tapahtunu yhtään mitään,vasta kun kalvot puhkaistiin rupes tapahtuun jotain. epiduraali ei auttanut,lääkäri tökkäs ensin hermoonkin. tässä kohtaa olin vasta 4cm auki,niinkun saapuessanikin. kävin vessassa pissalla ja sen jälkeen vauva oli puolessatunnissa jo mahan päällä. laittoivat ponnistusvaiheeseen pudendaalin kun niin sitä kipua pelkäsin. tosin ei se kerenny vaikuttaan,heti kun lääkäri sai sen laitettua aloin ponnistaan. supistukset oli ihan hirveitä,ponnistutti hirveesti ja supisteli,en sellaista ollenkaan kokenu esikoisesta. mutta aukesinhan 6cm niin nopeesti. nyt olis tarkoitus yrittää kolmatta lasta,mutta synnytyksestä jäi kamalat muistot. sain kohdunlaskeuman,mutta se ei niin haitannut ja palautu ihan jumppaamalla lihaksia. on kuulemma uudelleen synnyttäjillä yleistä noin nopea eteneminen. olisiko seuraavakin synnytys raju vai sellainen rauhallinen. sektioo en haluaisi,mutta riittääkö kamala synnytys kokemus syyksi saada suunniteltu sektio? varmasti monella ollu traumaattisempi synnytys kun mulla. en haluaisi haudata haaveita kolmannesta lapsesta sentakia että pelkään.