Miten tunnistaa eroajatukset

[nainen]

Nyt eronneiden mielipiteitä:
*Missä vaiheessa tulee tunne että tämä oli tässä nyt?
*Mikä enteilee eroa?
*Mikä on se viimeinen niitti?
*Parantaako ero mitään?
*Miksi pitää pysy suhteessa?
*Kaduttaako päätöksen jälkeen?
*Miten lapset suhtautuu?
*Tuntuuko koskaan,että tekikin virheen kun erosi?

Itsellä on ajatukset ihan sekaisin! Eroa olen miettinyt jo viimeiset 7 kuukautta, ja ajatukset ei johda mihinkään. Tulee vain epätoivoinen olo. Mukana on lapsi.

 

[kokenunna]

Jos eroat siksi, että sinulla on jo uusi suhde, ero on virhe. Jos eroat muista syistä, etkä rakasta kumppaniasi - eroa.

 

[lisa]

http://www.youtube.com/watch?v=x5g1sQoIkC0 Kun alat kuuntelemaan tätä biisiä...silloin alkaa tuntua että olisko aika mennä.

 

[siirri]

Jos olet jo noin kauan miettinyt eroa, niin eiköhän sekin kerro jo jotain... Mikä pitää sinut kiinni suhteessa? Itse pohdin eroa puolisen vuotta ja loppujen lopuksi en muuta miettinytkään kuin eroa ja sitä, millaista elämä olisi eron jälkeen. Mielestäni ei ollut reilua miestänikään kohtaan jatkaa suhdetta, jos ajatukseni menivät jo ihan muualla. En kadu päätöstäni mutta välillä iskee kaipuu kaikkeen tuttuun ja turvalliseen.

 

[erotako vai ei]

Olen myös miettiny eroa jo pitkään. En vaan osaa lähteä. Mietin että mitäs jos teenkin virheen,mitä muut sanoo,osaanko sittenkään olla yksin...oon kuin vanki omien ajatusteni kanssa.

 

[ap]

Olen myös miettiny eroa jo pitkään. En vaan osaa lähteä. Mietin että mitäs jos teenkin virheen,mitä muut sanoo,osaanko sittenkään olla yksin...oon kuin vanki omien ajatusteni kanssa.

ja lopputulos on se ettei pysty enää keskittymään elämään, saatikaan työhönsä ja sitten ahdistuu.

 

[sammahäääär]

Voi, täällä on aivan samat ajatukset... minäkään vaan en "osaa" lähteä. Ei ole voimia, vaikka tiedän että en täällä tule olemaan tyytyväinen elämääni ja todennäköisesti pilaan suhteemme jossain vaiheessa jollain tavalla. Tutusta ja turvallisesta on niin vaikeaa lähteä rakentamaan uutta elämää yksin (tai no yksin... onhan meillä tuo lapsi).

 

[vieras]

Olen myös miettiny eroa jo pitkään. En vaan osaa lähteä. Mietin että mitäs jos teenkin virheen,mitä muut sanoo,osaanko sittenkään olla yksin...oon kuin vanki omien ajatusteni kanssa.

minulla sama.tilanne kotona on aivan loputonta rämpimistä päivästä toiseen.alan aina hannaamaan siinä kohtaa kun olen asuntoa menossa katsomaan,aina silloin tulee ajatus "jos yritetään vielä" tuhannen kerran.toivoin joskus että mies pettäisi,sillon lähtisin...muttei se petä,hyvä niin

 

[äskenen vieras]

Olen myös miettiny eroa jo pitkään. En vaan osaa lähteä. Mietin että mitäs jos teenkin virheen,mitä muut sanoo,osaanko sittenkään olla yksin...oon kuin vanki omien ajatusteni kanssa.

ja lopputulos on se ettei pysty enää keskittymään elämään, saatikaan työhönsä ja sitten ahdistuu.

näin.en pysty tekemään oikeastaan mitään kunnolla,en töitä,siivoamista,lapsen hoitoa jne.odotan vaan koska mun elämä alkaa

 

[.]

Eikö omaa elämää ja omaa hyvinvointia pitäisi arvostaa??