Miten tulen jaksamaan lasten kanssa yh:na kun nytkin menee hermot jo yhdessä päivässä...

[tuleva yh]

Menee vaan niin hermot noihin kakaroihin, kun eivät yhtään tottele. Riehuvat vaan ja mahdollisen jäähyn jälkeen sama meno jatkuu. Nytkään eivät suostu nukkumaan ja ihan tahallaan ärsyttävät minua. Ja minähän ärsyynnyn. Kohta kiehuu niin lujaa, että häivyn täältä. En pysty olemaan välittämättä provosoinnista. Ukko on nukkunut koko päivän, sitten istui koneella ja nyt lähti ulos. Jaksanko muka yksin paremmin?!?

 

[neuvo]

Lapset hoitoon ja mene töihin. Jaksat paremmin

 

[st]

Pistä sitten nukkumaan lapset, kun heitä väsyttää.

 

[ap]

Olen jo töissä. Ja kyllä väsyttää kun ei ole päikkäreitäkään nukkunut tänään. Olen ollut (antanut jakamatonta huomiota) heidän kanssaan koko päivän ja näin siitä "kiitetään"...

 

[d]

yh:na saat välillä omaa aikaa kun lapset ovat isällään.

 

[ap]

yh:na saat välillä omaa aikaa kun lapset ovat isällään.

Toivon mukaan. Kuitenkin mies sitten haluaa viettää villiä sinkkuelämää eikä muista enää lapsiaan ollenkaan.

 

[keppälerttu]

sitten kun olet yksin, sua ei riso ongelmat (siis oletan et olette eroomassa ja luutavasti siihen on joku syy, joka vituttaa ) ja kun olet yksin lasten kanssa, ei siellä talossa pyöri ketään joka vois auttaa, muttei auta, ni sekin helpottaa sitä vitutusta :hug:

 

[mietuska]

Itse olin samassa tilanteessa. Mutta kun päätät hakea apua sinä jaksat. Ajattele näin: Sinä olet tärkeä! Lapsille hoitopaikka, saat päivisin levätä ja hakea myöhemmin opiskelua tai töitä. Mahdollisesti käydä terapiassa erosi vuoksi.
Yh:na tulevaisuudessa isä ottaa lapsia luokseen, luksusta olisi jos ottaisi viikko / viikko systeemilla tai jotenkin. Huomaat pian että yh:na elämä ei ole ollenkaan hassumpaa. Viikonloppuisin mummoa apua ja saat taas nauttia omasta elämästä. Ei tarvitse kuluttaa energiaa riitelemiseen ja jää paljon sitä muuhun. Nautit varmasti lapsistakin sitten enemmän!

 

[Kimalle84]

sitten kun olet yksin, sua ei riso ongelmat (siis oletan et olette eroomassa ja luutavasti siihen on joku syy, joka vituttaa ) ja kun olet yksin lasten kanssa, ei siellä talossa pyöri ketään joka vois auttaa, muttei auta, ni sekin helpottaa sitä vitutusta :hug:

No näin mäkin uskon. Tulee olemaan helpompaa ilman miestä kuin nyt.

 

[eronnut]

Mulla oli samanlaista kun asuttiin ex:n kans saman katon alla. Se makas puoleenpäivään, kun mä jouduin aikaisin nousta lasten kans. Eikä osallistunut lastenhoitoon saati kasvatukseen mitenkään, huusi vaan niille! Nyt erosta uoli vuotta ja lapset käyvät isällään n. joka toinen vkonloppu, nytkin menivät kun en jaksanut sitä lasten välistä tappelua joka asiasta. Tarhassa käy myös nuorempi, isompi käy jo koulua. Kyllä sä selviät, kun järjestät hoitopaikan ja pääset eroon siitä miehestä!!!

 

[kääk]

tuskin pärjäät anna lapset isälleen niin voit nukkua niin paljon kuin haluat.

 

[ap]

Itse olin samassa tilanteessa. Mutta kun päätät hakea apua sinä jaksat. Ajattele näin: Sinä olet tärkeä! Lapsille hoitopaikka, saat päivisin levätä ja hakea myöhemmin opiskelua tai töitä. Mahdollisesti käydä terapiassa erosi vuoksi.
Yh:na tulevaisuudessa isä ottaa lapsia luokseen, luksusta olisi jos ottaisi viikko / viikko systeemilla tai jotenkin. Huomaat pian että yh:na elämä ei ole ollenkaan hassumpaa. Viikonloppuisin mummoa apua ja saat taas nauttia omasta elämästä. Ei tarvitse kuluttaa energiaa riitelemiseen ja jää paljon sitä muuhun. Nautit varmasti lapsistakin sitten enemmän!

Tätä minäkin toivon. Terapiassa olenkin käynyt jo pidempään vahvistelemassa eropäätöstä. Miten tuo viikko/viikko-systeemi onnistuu, jos lapset eivät halua mennä isänsä luo? Jotenkin tuntuu ettei mies olisi siihen valmis. Emme ole sopineet vielä mitään kun kumpikaan ei ole vielä saanut asuntoa.

 

[keppälerttu]

sitten kun olet yksin, sua ei riso ongelmat (siis oletan et olette eroomassa ja luutavasti siihen on joku syy, joka vituttaa ) ja kun olet yksin lasten kanssa, ei siellä talossa pyöri ketään joka vois auttaa, muttei auta, ni sekin helpottaa sitä vitutusta :hug:

No näin mäkin uskon. Tulee olemaan helpompaa ilman miestä kuin nyt.

jep, muistan itse kun olin yksin esikoisen kanssa, ja huomasin sen et ennen ku tuli töistä kotiin ja kämppä oli sekainen ni ketutti ku pientä eläintä kun ei se toinen voinu auttaa siivoomisessa, mut kun olin yksin, mä joko siivosin tai annoin olla

 

[eronnut]

Ehkä ei kannattas viikoksi viedä lapsia, kun niillekki uus tilanne olisi vaikea ja outo. Viikonloppuisin tai joka toinen vkonloppu ainakin aluksi että ehtivät sopeutua