Toggle sidebar

Miten teiltä on onnistunut työssäkäynti pienten lasten äitinä näin flunssa-mahatautiaikoina?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

"vieras"

Vieras
Onko se jatkuvaa poissaoloa töistä? Mietin jo etukäteen, kun ekaa kertaa äitinä ollessa olen menossa töihin syksyllä. Lapset silloin 2v, 3,5v ja 6v. Eivät ole paljoa toistaiseksi sairastelleen, normaalit flunssat ja mahataudit harvakseltaan. Vesirokkokin on vielä käymättä läpi. Mitenhän työpaikoissa suhtaudutaan mammalomilta palaavan äidin poissaoloihin lasten sairastellessa?

Parhaillaan meillä on kaksi nuorinta kipeänä, sitä ennen oli esikoinen. Huoh. Onneksi ihan vielä ei ole työhuolia tässä ohella.
 
Aloitin työt vuosi sitten, lapset olivat silloin 3-ja 2-vuotiaat. Ekat pari kuukautta olivat vuorotellen kipeinä. Se oli ihan helvetillistä. Olen yrittäjä, enkä luonnollisestikaan saanut pennin latia niiltä päiviltä kassaan kilahtamaan kun olin kotona kipeiden kanssa.
 
Meillä on lapsilla 4,5v ikäeroa ja lasten syntymien välissä olin töissä. Esikoiselle iski korvatulehduskierre hoidon aloittaessaan. Miehen kanssa vuorotellen oltiin pois kun neiti oli kipeänä. Miehen työpaikalta tuli ikävää kommenttia. Tyyliin, eikös se olis äidin tehtävä hoitaa sairasta lasta. Mun pomo suhtautui ihan hyvin. Ekat puoli vuotta meni esikoisen kanssa niin, että hyvä jos kaksi viikkoa olin välillä töissä putkeen ja sit taas neiti kipeä. Mulla oli han uusi vaativa työpaikka ja tilanne oli aika stressaava, kun piti kaikkien sairasteluiden ja hoidonaloitusahdistusten lisäksi vielä opetella se uusi työ, tutustua uusiin työkavereihin ja pyörittää sitä normaalia arkea siinä ohella.

Pari vuotta oli esikoinen hoidossa ja sit syntyi kuopus. Olin pari vuotta lasten kanssa kotona ja sit taas töihin. Kuopukselle puhkesi infektioastma hoidon aloituksen jälkeen. Huoh. Välillä oltiin sairaalassa sisällä viikko astmakohtauksen hoidossa. Siinä ohessa piti hoitaa isompikin lapsi, joka myös sairasteli jonkun verran. Puoli vuotta kesti taas pahin vaihe, vuoden päästä oli jo paljon helpompaa.

Nyt ovat jo paljon isompia ja aika suorittamistahan se oli se aika kun lapset hoidon aloitti x 2. Paljoa miettimättä puskettiin päivät ja viikot läpi. Ajatuksena, kait tää joskus helpottaa.

Eikä ole tarkoitus pelotella. Ihan hyvä on vaan tietää, että vaikeaakin se voi olla, mutta helpottaa aikanaan!!! Nyt ei ole valittamista enää :)
 
Aluksi sairastivat paljon. Onneksi pomolta löytyy ymmärrystä, eikä miehenkään työpaikalta ole pahaa kommenttia tullut. Vesirokkoa vastaan on rokote. Se voi olla raju tauti ja pahimmassa tapauksessa ja hyvin todennäköisesti lapset sairastaa sen peräkkäin, eikä siinä riitä kolmen päivän palkallinen lastenhoitovapaa/per lapsi, koska tauti voi kestää pitkäänkin ja voi tulla jälkitauteja. En ymmärrä vanhempia, jotka hakemalla hakee sen tartunnan lapsilleen. Joillekin se on tosi lievä, mutta on niitäkin, joilla se on todella raju.
 
Silloin sitä ollaan poissa kun tilanne niin vaatii. Ei siinä ole kenelläkään nokan koputtamista.

Jakakaa poissaolot tasapuolisesti molempien vanhempien kesken.
 
Vein poikani 1,5-vuotiaana yksityiselle perhepäivähoitajalle hoitoon. Ensimmäisen flunssansa hän sai 3 viikkoa hoidon aloittamisesta ja siihen perään tuli korvatulehdus. Ajattelin että nyt se sitten alkoi, mutta seuraavan flunssansa hän sairasti vasta kahden kuukauden päästä, eikä siihen liittynyt korvatulehdusta. Poika täyttää kohta kaksi vuotta ja on ollut hoidossaolon aikana tuon kaksi kertaa kipeänä. Minä suosittelen perhepäivähoitoa, uskon että silloin sairastaa vähemmän kuin tarhahoidossa.
 
Kyllähän tää alkaa rankalta tuntua. Jos on kotona sairaan lapsen kanssa niin omatunto soimaa kun ei ole töissä. Ja jos saa hoitajan esim. mummosta, niin sitten omatunto soimaa kun ei ole kotona itse sen kipeän lapsen kanssa. Niin tai näin aina on huono homma. 6-7vk sitten aloitin työt ja on jouduttu joitakin päiviä olemaan pois töistä sekä minä että mies ja muutamana päivänä on mummo/mamma hoitanut. Ihan persiistä ollut tämä kevät-talvi kokoajan joku kipeänä...
 
Ekan vuoden jälkeen helpottaa :D Mä oon ollu nyt reilun vuoden töissä ja lapset olivat 1v10kk ja 3 v kun menivät hoitoon. Meillä on käyty läpi useat perusflunssat kuumeineen, korvakierteet ja putkitukset, mahataudit pari kolme kertaa molemmilla, vesi- ja enterorokot you name it. Nyt tämän talven ovat olleet terveinä mutta kyllä muutaman kerran kävi mielessä mitä esimies ajattelee jatkuvien poissaolojen takia (ja me sentään vuoroteltiin miehen kanssa). Onneks oli ymmärtäväinen esimies jolla oli omia pieniä lapsia =)
 
Pitää vielä lisätä että sitten kun niitä poissaoloja voi tulla muutenkin omien ja lasten lekurikäyntien takia (meillä myös muutama polikäynti lapsilla), neuvolaa, hammaslääkäriä.. Niin ei paljo naurattanu kun tuntu että koko ajan ilmoitteli vaan poissaoloja. Ja lisäks oon myös ite ollu kipeenä enemmän kuin sillo kun muksut oli kotona.
 
[QUOTE="vieras";25671594]ihan normaalisti on onnistunut. eivät ole sairastaneet.... vielä[/QUOTE]

Eipä pahemmin sairastelleet meilläkään. Nyt sairastavat isoina (12v ja 15v) huomattavasti enemmän...
 
Helposti, mieheni voi pitää etäpäivän tarpeen vaatiessa ja eläkkeellä oleva lasten mummi auttelee tarvittaessa, joten periaatteessa minun ei tarvitse koskaan olla lasten sairauden vuoksi pois töistä.
 
Meillä onkin ilmeisesti sairasteltu vähän, kop, kop, vaikka luulin, että ainakin keskiverrosti. Menin töihin vajaa kaks vuotta sitten, esikoinen tuolloin melkein 4v. ja kuopus 1v. Tavallista flunssaa useita ja pari korvatulehdusta takana + yksi koko perheeseen iskenyt noro (mahatauti). Lapset ovat yksityisellä pph:lla, jonka uskon selittävän suhteellisen vähäisen sairastavuuden.

Tietysti poissaoloja on tullut, kun lapset tuppaa sairastamaan peräkkäin ja siihen päälle mahdollisesti vielä itse..tosin meillä nuhat kiertää lapset ja miehen ja jättää minut yleensä rauhaan. Vuorottelemme miehen kanssa sairaan lapsen hoitoa ja tarpeen vaatiessa anoppi auttaa (esim. jos lapsi jaksava, mutta kuitenkin yhä lämpöilee). Kyllä se siitä, alku voi ollai hankalaa.
 
Meillä ei sairasteltu oikeestaan yhtään sen enempää kun alotettiin hoito. En tiedä onko lapsella sit parempi vastustuskyky ( muhun tullu ).

Meillä suhtaudutaan hyvin, koska melkein kaikilla on pieniä lapsia ja osaa taas asettautua samaan asemaan. Tosin vuorotyössä helpottaa se et iltavuorot onnistuu melkein sit sumplimalla et mies tulee aikasemmin töistä et mä pääsen tai meen tunnin myöhempään tms. et ei tartte tilalle ottaa sit ketään.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa