F
Fiu
Vieras
Mies valittaa usein minulle siitä kuinka minä en halua, että käymme hänen äidillään kylässä tai haluan mielummin, että minun äitiäni tai hänen isäänsä (sekä tämän vaimoa) pyydetään lapsenvahdiksi jos sellaista tarvitsemme. Mielestäni taas anoppia ei tunnu kiinnostavan lapsemme kuulumiset eikä oikein tunnu haluavan nähdäkkään meitä lapsen synnyttyä.
Meillä on kohta 2 v lapsi. Asumme anopin kanssa samassa kaupungissa ja ennen lapsen syntymää näimme ehkä noin kerran kuussa. Nyt olemme viimeksi käyneet anopilla viime kesänä ja hän toi meille joululahjat mutta ei halunnut tulla kahville tai ottaa edes kenkiä pois jalasta. Sanoi, että tulee joulunpyhinä paremmalla ajalla käymään mutta ei tullut eikä ilmoittanut mitään. On siis edellisen kerran kyläillyt meillä joskus alkusyksystä. Usein mieheni on soittanut voidaanko tulla käymään niin koskaan ei käy. Viimeksi halusi olla rauhassa työpäivän jälkeen (olisimme menneet arki iltana), sitä edellisenä kertana sanoi ehkä olevansa tulossa kipeäksi eikä halunnut meitä käymään jne. Tänään kysyimme (mieheni soitti) voisiko ottaa kahden viikon päästä lauantaina lapsemme noin kahdeksi kolmeksi tunniksi hoitoon, että menisimme miehen kanssa kaksin syömään tai jotain vastaavaa. Ei halunnut koska sanoi, että haluaa rentoutua rauhassa viikonlopun työviikon päätteeksi. Tällainen välttely alkoi heti lapsen synnytyä. Synnärillä kävi hyvin pikaisesti, sitten oli ristiäisissä ja 1 v synttäreillä, kerran tai kaksi ollaan taidettu vierailla puolin ja toisin. Lisäksi kerran on hoitanut lastamme noin kahden tunnin ajan. Jos näemme jossain juhlissa tervehtii ja juttelee minulle ja miehelleni mutta ei yleensä noteeraa lasta mitenkään.
En tiedä ärsyttääkö miestä kun muut isovanhemmat kyselevät kokoajan koska nähdään, koska tarvitsette lapsenvahtia ja soittelevat kuulumisia mutta hänen äitiään ei tunnu kiinnostavan. Minua taas ärsyttää kun mieheni on kääntänyt asian niin että minä en halua, että hänen äitinsä on lapsenvahtina. Totta kyllä on, että mielummin kysyn sellaista joka itse tarjoutuu etukäteen ja on viettänyt lapsemme kanssa aikaa kuin sellaista jolle lapsi tuntuu olevan lähes ilmaa. Olen myös miettinyt olenko minä jotenkin vetänyt vääriä johtopäätöksiä anopin käyttäytymisestä? Mies on sitä mieltä, että anoppi on yhtä paljon kiinnostunut lapsestamme kuin muutkin isovanhemmat mutta ei vain ole sen luontoinen, että hössöttäisi lapsen ympärillä kokoajan mutta minä en halua anopin olevan lapsen kanssa tekemisissä.
Meillä on kohta 2 v lapsi. Asumme anopin kanssa samassa kaupungissa ja ennen lapsen syntymää näimme ehkä noin kerran kuussa. Nyt olemme viimeksi käyneet anopilla viime kesänä ja hän toi meille joululahjat mutta ei halunnut tulla kahville tai ottaa edes kenkiä pois jalasta. Sanoi, että tulee joulunpyhinä paremmalla ajalla käymään mutta ei tullut eikä ilmoittanut mitään. On siis edellisen kerran kyläillyt meillä joskus alkusyksystä. Usein mieheni on soittanut voidaanko tulla käymään niin koskaan ei käy. Viimeksi halusi olla rauhassa työpäivän jälkeen (olisimme menneet arki iltana), sitä edellisenä kertana sanoi ehkä olevansa tulossa kipeäksi eikä halunnut meitä käymään jne. Tänään kysyimme (mieheni soitti) voisiko ottaa kahden viikon päästä lauantaina lapsemme noin kahdeksi kolmeksi tunniksi hoitoon, että menisimme miehen kanssa kaksin syömään tai jotain vastaavaa. Ei halunnut koska sanoi, että haluaa rentoutua rauhassa viikonlopun työviikon päätteeksi. Tällainen välttely alkoi heti lapsen synnytyä. Synnärillä kävi hyvin pikaisesti, sitten oli ristiäisissä ja 1 v synttäreillä, kerran tai kaksi ollaan taidettu vierailla puolin ja toisin. Lisäksi kerran on hoitanut lastamme noin kahden tunnin ajan. Jos näemme jossain juhlissa tervehtii ja juttelee minulle ja miehelleni mutta ei yleensä noteeraa lasta mitenkään.
En tiedä ärsyttääkö miestä kun muut isovanhemmat kyselevät kokoajan koska nähdään, koska tarvitsette lapsenvahtia ja soittelevat kuulumisia mutta hänen äitiään ei tunnu kiinnostavan. Minua taas ärsyttää kun mieheni on kääntänyt asian niin että minä en halua, että hänen äitinsä on lapsenvahtina. Totta kyllä on, että mielummin kysyn sellaista joka itse tarjoutuu etukäteen ja on viettänyt lapsemme kanssa aikaa kuin sellaista jolle lapsi tuntuu olevan lähes ilmaa. Olen myös miettinyt olenko minä jotenkin vetänyt vääriä johtopäätöksiä anopin käyttäytymisestä? Mies on sitä mieltä, että anoppi on yhtä paljon kiinnostunut lapsestamme kuin muutkin isovanhemmat mutta ei vain ole sen luontoinen, että hössöttäisi lapsen ympärillä kokoajan mutta minä en halua anopin olevan lapsen kanssa tekemisissä.
