Miten te vakituisissa työsuhteissa elävät jaksatte elää?

[taivaanrannan maalari]

Mistä saatte voimaa ja valoa tunnelin päähän??
eli tiedossa ikuisuus työpäiviä, eikä mitään toivoa potkuista tms.
Kahdeksasta neljään, tai miten kullakin.. aina ja iankaiken.. aamen.
Mitä valopilkkuja teillä on elämässä jonka turvin jaksatte?
Mulle valopilkku on perjantai.. että jaksan koko viikon rämpiä, en ole työsuhteessa vaan opiskelen.
Ei minusta siis oikein ole pitkäjänteiseen työelämään.. jo muutama vuosi koulunpenkillä tuntuu sietämättömältä.

 

[nedra]

Palkkapäivä on aina tiedossa.

 

[vieras]

Se niksi on Niksi-Ismo

 

[Keittiönoita]

Kun on alkanut työ kyrsimään, olen vaihtanut työpaikkaa. Ja kerran myös alaa.

 

[Apsi Deisi]

Se on se mukava työ =)

 

[vieras]

Mulla on ainakin työpaikka mikä on "mun toinen kotini", eli nautin työstäni todella paljon. Ja mikäs sen parempaa kun saada vielä hyvää palkkaakin hommasta jota rakastaa.

 

[siis duunia]

Ajatus siitä että yhtäkkiä sitä liksaa ei tuliskaan? Sitten olis kyllä vielä pahemmassa kusessa kun nyt "rämpiessä". Vaihtaahan aina voi.

 

[Juupa]

Onhan se tosi rankkaa!

 

[--]

Mukava työ, säännölliset lomat, tilipäivä, muut etuudet kuten ilmaisia käyntejä kuntosalilla, uimahallilla, laskettelemassa jne, työterveyshuolto jne...

Olen todella onnellinen siitä, että mulla on toistaiseksi ainakin työpaikka ja näin ollen yksi stressin aihe vähemmän.

 

[Neith]

sen takia kannattaa mennä alalle jossa viihtyy
se mikä auttaa jaksamaan ne ikävemmätkin työpäivät on ajatus siitä että se on pakko, siitä saa rahaa ja pääsääntöisesti töissä on kuitenkin kivaa

 

[cella]

mä jaksa lomien avulla. viikonloput ja piiitkä kesäloma on jees. en ole kotona viihtyvää tyyppiä mutta myönnän että tasaisen tappavan kiireinen ja samanlainen arki ajaa mut välillä jopa masennukseen. ei vaan jaksaisi.

musta tuntuu etten elä omaa elämääni vaan jonkun muun. mun pitäisi elää ihan erilailla kuin elän nyt jotta olisin onnellinen. niin ainakin luulen.

 

[vielä]

Koitan jaksaa sillä voimalla että tuleehan maksettua säännöllisesti veroja ja pystyy näin ollen tukemaan yhteiskunnan sosiaalietuuksia. Muuten en ehkä jaksaisi. XD

 

[taivaanrannan maalari]

Mukava työ, säännölliset lomat, tilipäivä, muut etuudet kuten ilmaisia käyntejä kuntosalilla, uimahallilla, laskettelemassa jne, työterveyshuolto jne...

Olen todella onnellinen siitä, että mulla on toistaiseksi ainakin työpaikka ja näin ollen yksi stressin aihe vähemmän.

Onhan se tietysti hienoa että nykypäivänä on vakituinen työpaikka.
Mutta mua ei kyllä edes raha saisi motivoitettua sadan vuoden jokapäiväiseen rääkkiin. Omaa aikaa nolla.

Mikä olisi vaihtoehto munlaiselle ihmiselle, joka voisi työskennellä, mutta omaan tahtiin, eikä viitenä päivänä viikossa.. Yrittäjäksi en ala.

 

[vieras]

Palkka auttaa kummasti jaksamaan.

 

[OT]

vaihtaa katsos välillä työpaikkaa Vaikituinen työpaikka antaa mysö turvaa.

 

[Keittiönoita]

Mikä olisi vaihtoehto munlaiselle ihmiselle, joka voisi työskennellä, mutta omaan tahtiin, eikä viitenä päivänä viikossa.. Yrittäjäksi en ala.

Joku freelancerhomma? Tai sitten vaan vuorafirman kautta töihin ja otat töitä ainoastaan niiksi päiviksi kuin itse haluat.

 

[OT]

Omaa aikaa nolla? Ei kaikki tee täyspäiväistä työviikkoa...

 

[taivaanrannan maalari]

sen takia kannattaa mennä alalle jossa viihtyy
se mikä auttaa jaksamaan ne ikävemmätkin työpäivät on ajatus siitä että se on pakko, siitä saa rahaa ja pääsääntöisesti töissä on kuitenkin kivaa

Vai auttaa "pakko" jaksamaan. No mulle käy juuri päinvastoin, kaikki "pakko" alkaa ahdistamaan.

 

[taivaanrannan maalari]

Mikä olisi vaihtoehto munlaiselle ihmiselle, joka voisi työskennellä, mutta omaan tahtiin, eikä viitenä päivänä viikossa.. Yrittäjäksi en ala.

Joku freelancerhomma? Tai sitten vaan vuorafirman kautta töihin ja otat töitä ainoastaan niiksi päiviksi kuin itse haluat.

Niin, freelancerinä voisin viihtyä.

 

[Keittiönoita]

Tai sitten osa-aikatyö. Mä tein yhdessä vaiheessa 20 tuntista työviikkoa siten, että olin joka toinen viikko 3 päivää töissä ja joka toinen viikko 2 päivää töissä.

 

[Työläinen]

Ensinnäkin olen todella iloinen että saan olla töissä, pidän työstäni erittäin paljon, kuin myös työkavereistani. En todellakaan tahtoisi potkuja, enkä jäädä kotiin jossa olin 4vuotta, se riitti kiitos.

 

[--]

Mukava työ, säännölliset lomat, tilipäivä, muut etuudet kuten ilmaisia käyntejä kuntosalilla, uimahallilla, laskettelemassa jne, työterveyshuolto jne...

Olen todella onnellinen siitä, että mulla on toistaiseksi ainakin työpaikka ja näin ollen yksi stressin aihe vähemmän.

Onhan se tietysti hienoa että nykypäivänä on vakituinen työpaikka.
Mutta mua ei kyllä edes raha saisi motivoitettua sadan vuoden jokapäiväiseen rääkkiin. Omaa aikaa nolla.

Mikä olisi vaihtoehto munlaiselle ihmiselle, joka voisi työskennellä, mutta omaan tahtiin, eikä viitenä päivänä viikossa.. Yrittäjäksi en ala.

Johonkin rekry-firmaan? Ottais töitä vastaan vaan sillon kun siltä tuntuu. Olishan se tosi hienoa jos voisi olla töissä vaan joskus sillon tällön ja joku huolehtis juoksevista kuluista ja ruokkis lapset ym, mutta kun ei niin ei..

 

[Neith]

sen takia kannattaa mennä alalle jossa viihtyy
se mikä auttaa jaksamaan ne ikävemmätkin työpäivät on ajatus siitä että se on pakko, siitä saa rahaa ja pääsääntöisesti töissä on kuitenkin kivaa

Vai auttaa "pakko" jaksamaan. No mulle käy juuri päinvastoin, kaikki "pakko" alkaa ahdistamaan.

siis se kun olet töissä ja koko homma nyppii, niin se ajatus siitä että se on pakko käydä töissä jotta saa sitä rahaa.. eli ei ole turhaan siellä.. ja mikä se vaihtari olis? siis mua ainakin kammoksuttaa ajatus siitä että ei olis työtä.. ei olis rahaa, ja näin ollen hyväksyn sen tosiasian että töissä on käytävä että saa rahaa.. eli pakko jotta voin elättää lapseni.. ja silloin kun järkeistää sen ajatusken niin sen työvuoron jaksaa ja kestää

 

[taivaanrannan maalari]

Tai sitten osa-aikatyö. Mä tein yhdessä vaiheessa 20 tuntista työviikkoa siten, että olin joka toinen viikko 3 päivää töissä ja joka toinen viikko 2 päivää töissä.

Kuulostaa hyvältä, tämmönen sopis mulle.

 

[N]

Se jaksaa jatkamaan, että voi omistaa talon ja oman pihan ja vaihtaa joskus autoa, käydä ulkomailla tms. Tää ei olis mahdollista soskun asukkina. Ei se työ jokapäivä herkkua ole, siksi olen käyttänyt työnkiertomahdollisuuden ja välillä vaihtanut myös työpaikkaa. Kuintekin kiva työ ja ihanat työkaverit auttaa jaksamaan. Perseestä se olis vaan kotonakin istua vuodesta toiseen, mökkihöperöksihän siinä tulis.