Miten te jaksatte?

[väsynyt mamma]

Itselläni väsymystä tähän loputtomaan arkeen ja rutiiniin. Miten te muut mammat jaksatte aina samoja asioita perheen takia? Tiskiä, ruokaa, siivousta, lasten opettamista, toistoa ja toistoa lapsille tietyistä asioista jne...

Mitä minun pitäisi ajatella että kotityöt tuntuisivat mielekkäiltä? Miten motivoin itseäni?

 

[hyvä kysymys]

Samaa olen miettinyt itsekin...

 

[Keittiönoita]

Ajattelemalla, että aikansa kutakin. Lapset kasvavat koko ajan ja elämä helpottuu sen myötä. Ja sitten...yhtenä iltana...huomaatkin istuvasi yksin telkkarin ääressä ja lapset viipottaa kavereineen jossain.

 

["minä"]

Väliin laiskotelen hyvällä omallatunnolla, eli pidän pyykittömiä päiviä - en vilkaisekaan pyykkikoreihin
Lähden lasten kanssa kyläilemään tai kirjastoon tai ihan retkelle tms. ja haen kaupasta valmiit ruoat, tai jostain heseltä jne.
Sitten otan lapsia mukaan ruoanlaittoon, lapset tykkää siitä kovasti ja meillä on hauskaa
Pieniä juttuja, muuten arki alkaa maistumaan puulta. Maistuuhan se itselläkin väliin, mutta sellaista kai se tämä elämä on!

 

[poikienäiti84]

Mulla onneks tulee välillä niitä kohtauksia että haluaa siivota jne, mut muuten kotitöiden teko ei maistu ja koko ajan mennään rimaa alittaen... Jos saan hetken olla yksin kotona niin silloin on kiva siivota ja sen jälkeen käydä sohvalle istuu ja ihastelee siistiä kotia. Sitä tunnetta ei tule koskaan vaikka kuinka siivois jos lapset on kotona....

 

[km]

Itsekkin kärsin valtavasta väsymyksestä. Sitten ajattelin varata ajan homeopaatille ja erittäin hyvälle sitten pääsinkin. Tämä täti kyseli hassut kysymykset ja tutki mun kehoni. Pelkästään kehoni tutkimalla hän sai selville mitä kaikkia vitamiinipuutoksia minulla on. Sain vahvat vitamiinit, joissa kaikki hivenaineetkin ja rauta mukana (merkki oli daily one), lisäksi toloselta e-epa valmiste cardio omega ja d3 vitamiinia 50mg/pv. D3 vitamiinia pitää syödä elo-toukokuu tuo 50mg päivä ja kesä-heinäkuu 25mg, jotta saa tarpeeksi. D3 vitamiini on samalla hormooneja sääntelevä, mielialaan vaikuttava, tulehuksilta ehkäisevä ja jopa rintasyöpää ehkäisevä vitamiini. En olisi uskonut, kuinka mun oma jaksaminen (fyysinen ja henkinen) on parantunut kun olen alkanut syömään nuita vitamiineja. Ero on kuin yöllä ja päivällä! Suosittelen kaikille huolehtimaan näiden saannin kuntoon. Päivisin auttaa myös ulkoilu ja raitis ilma.

 

[Phoebsi]

Mitä jaksamista tässä nyt on? Okei, ajattelen samalla tavalla kuin Keittiönoita: aikansa kutakin. Olen myös sitä mieltä että asenne ratkaisee.

Yritän myös liikkua ja olla ulkona, syödä terveellisesti ja hyvin, muistan vitamiinit ja mulle tärkeän raudan sekä liputan kunnon yöunien puolesta!

Mielikuvitus auttaa myös paljon, ja mulla auttaa lapsen mukaan ottaminen kaikkeen mitä teen. Astianpesukone tiskaa ja pojan kanssa tyhjennetään kone. Pesukone pesee pyykit ja pojan kanssa ripustetaan ne kuivumaan ja myöhemmin viikataan kaappeihin. Mikään ei ole niin hankalaa ellen itse asennoidu niin että ai taas maanantai voi paska sentään että en jaksa.

Ja ainahan voi muuttaa elämäänsä, pieninkin jutuin. Aloittaa jotain uutta, muuttaa, mennä töihin/jäädä töistä hoitovapaalle, opiskella, matkustaa vaikka kotimaassa.

 

[Madicken04]

Suoraan sanottuna se tappavan tasainen arki olisi juuri sitä mitä tulevan vauvan kanssa toivoisin saavani elää. Siivousta, pyykinpesua, vauvan hoitoa ja maksimissaan lenkkejä koiran kanssa, avoimessa päiväkodissa käymistä tms. Ei mitään ekstraatällä kertaa, kiitos. *mieli lepää ajatuksessa*

Vanhempien lasten kanssa elämä on harvoin ollut varsinaisesti tylsää ja tavallista, joten siksi se olisi niin kaivattua vaihtelua.

 

[Keittiönoita]

Mulle arki oli kaikista rankinta ne vuodet, kun kuopus oli päiväkodissa. Tuntui, että elämä on vaan yhtä ympyrää koti->päiväkoti->työpaikka->päiväkoti->kauppa->koti ja viikonloppuisin olin usein niin väsynyt, että ei olisi huvittanut tehdä yhtään mitään. Jotta illat ei olisi olleet yhtä kähinää, mä ratkaisin osittain ongelman sillä, että meillä vaihdettiin päivällisen ja iltapalan paikkaa eli meillä oli sen jälkeen "kello viiden tee" ja illallinen. Kotiin tultuani sain nopeasti nälkäisille lapsille syötävää ja mulla oli aikaa lapsilleni, kun ei heti tarvinnut hyökätä kotitöiden kimppuun. Sain myös itse huilata hieman ennenkuin aloin laittamaan ruokaa, pesemään pyykkiä jne.

 

["Piika-äiti"]

Sinne arkeen pitää ripustaa lyhtyjä ja tuikkuja.

Tehdä satutunnilla käynnistä pieni juhla, pakata tiistaina retkieväät ja mennä lähimetsään, sopia vähintään joka toiseksi viikoksi joku ihan oma meno, museo, konsertti, kahvilassa käynti kaverin kanssa, kirpputorikierros, ilta jolloin laitetaan ystävän kanssa ruokaa tai käydään sienessä, järjestää pingukino ja tehdä mikropopparia omille ja naapurin lapsille.

Ja. Tämä on oikeasti tärkeää. 4-6 kertaa vuodessa kotiäidillä pitäisi olla mahdollisuus lähteä ihan yksin perjantai-iltana ja tulla takaisin sunnuntai-iltana. Lähteä voisi harrastamaan, sukuloimaan, sienestämään, retriittiin tai kapakoihin, mutta pitäisi voida lähteä tekemään jotain omaa ja ihan yksin.