Miten tämän kysymyksen nyt asettelisi: Teininä tehdyt lapset tosi läheisiä, suorastaan kaverisuhde?

[hmph]

Kun mulla on monta tuttua, jotka ovat saaneet tosi nuorina lapsia. Ns. teinivanhempia. Näiden lasten tultua täysi-ikäisiksi, he ovat suorastaan bestiksiä vanhempiensa kanssa. Esim. lapsi täyttää 18, kun äiti on vasta vähän yli kolmekymppinen (esim. 33-v.) niin nää lapset ja äidit bailaavat yhdessä. Laittavat ällöimeliä sydänviestejä facen kautta toisilleen (julkisesti).

Kun taas puolestaan lapset häpeävät hiukan vanhempia vanhempiaan ja voi olla, etteivät ole edes facessa kavereita toisilleen. Tai jos ovatkin, niin ovat hillittyjä puolin ja toisin.

Onko tämä vain joku minun tuttavapiirin ja suvun juttu, vai onko tämä yleistäkin?

Voiko sellaisesta olla tosi ylpeä, jos vanhemmat ovat jokseenkin nuoria vielä itsekin?

 

[YaYa]

un mä täytin 18v niin kävin äidin kanssa paljon baarissa. muutin pois vanhempieni luota ja äiti kävi mun luona juhlimassa. tosi avoimesti puhuttu aina kaikesta, esim miehistä.
äiti ei oikein osannut pitää mulla nuorempanakaan kuria, kun oli enemmän kuin kaveri. äitini sai mut siis teiniä (16-vuotiaana)

 

["vieras"]

Mun äiti on ainakin nuori joten tuntuu että meillä on paljon yhteistä ja aika samanlainen ajatusmaailma.

 

[YaYa]

ja mä olen kyllä ylpeä ollut aina vanhemmistani. ja nyt olen todella tyytyväinen siihen että lasteni isovanhemmat ovat nuoria. omat vanhempani ovat alle 50-vuotiaita molemmat. anoppi täytti just 50v. eli nuoria isovanhempia on lapsillani miehenkin puolelta.

 

["maniokki"]

Mä olen kyllä sitä mieltä, että äiti-lapsisuhde pitäisi pysyä nimenomaan äiti-lapsisuhteena. Tottakai voi joskus käydä juhlimassa yms., mutta liiallinen kaveruus...hmmm? Varsinkin nuorena / teini-iässä kun ei laiteta mitään rajoja, kun on niin kiva olla lapselle yksi kavereista.

 

[Kotona Kirves Kädessä]

Oon saanu ekan satsin lapsiani nuorena, ja kyllä meilläminä olen olen lasteni vanhempi, hitleri, en kaveri. Voidaan juopotella yhdes, kunhan nuo täyttää jotain 30.