Mitä mies voi tehdä, kun vuosien jälkeen silmät avautui ja huomasi olevansa aviossa narsisti naisen kanssa. Missään vaiheessa ei hälytys kellot soineet, vaikka sukuni kanssa riideltiin, ystävät ympäriltä hävisi, oma-aika oli mahdoton, rahaa ei mihinkään minun menoihin, ei tilaa minun ajatuksille tai jos oli niin ne oli väärin.
-Jostain syystä vaimo on hyvä kertomaan miten asiat menee tai miten ne tehdään. Lapset tehtiin kun hän halusi, asunto ostettiin juuri sieltä mistä hän halusi, auto oikeineen väreineen ostettii juuri niin kuin hän halusi.
-Vasta tovi sitten ystäväni/sukulainen avasi hiukan silmiäni, vaikka viikkoa aikasemmin selittelin vaimoni sanomisia serkulle. Koska tässä naisessahan ei mitään vikaa ole, koskaan. Hän tietää ja osaa, jossei näin ole niin sitten se on turhaa.
-Kuuden vuoden aikana olen ystävien seurassa ollut niin monesti, että yhden käden sormet riittää laskemaan ja yleensä selvinpäin. Näistä kerroista tietenkin mustasukkaisuus ja miltein kirjallinen selitys, että missä, milloin ja kenen kanssa. Vaimon kanssa suhteemme tuntuu hyvinkin yksipuoliselta, koska harvoin sitä rakkautta häneltä saa. Minä teen kun hän pyytää. Ihan mitä vain, koska hän on oikeassa ja asioista päättää...
-Pahinta nyt kun kaiken näkee suurinpiirtein omin silmin on se, että omien sukulaisten, niiden LÄHEISTEN ihmisten kanssa välit rakoilleet turhan takia. Vaimo ei tietenkään tule kaikkien kanssa toimeen ja näin skippaamme kaikki sukukekkerit.
-En nosta itseäni jalustalle olemalla parhain aviomies, mutta yksi niistä. ;D
Lapsirakas ja rakastava mies olen kyllä ollut. Työntänyt tukiverkon pois luotaan ja alistunut vaimon tahdolle. Nyt huomaa sen kun tiedostaa sen ettei kaikki ole hyvin, niin vaimokin kyselee koko ajan että missä on vikaa. Kävimme tästä syvällisen keskustelun, mutta pari päivää meni hyvin, jonka jälkeen paluu tavallisee arkeen palasi.
-Tässä kohtaa kysynkin, mikä miehen rooli on eron jälkeen? Pelkään menettäväni kaiken, lapset, kämpän, auton ja muun omaisuuden. Mitään avioehtoa ei meillä ole, mutta tiedän sen eron olevan HELVETIN vaikeaa. Lapsien menettäminen murehdittaa eniten.
-Jostain syystä vaimo on hyvä kertomaan miten asiat menee tai miten ne tehdään. Lapset tehtiin kun hän halusi, asunto ostettiin juuri sieltä mistä hän halusi, auto oikeineen väreineen ostettii juuri niin kuin hän halusi.
-Vasta tovi sitten ystäväni/sukulainen avasi hiukan silmiäni, vaikka viikkoa aikasemmin selittelin vaimoni sanomisia serkulle. Koska tässä naisessahan ei mitään vikaa ole, koskaan. Hän tietää ja osaa, jossei näin ole niin sitten se on turhaa.
-Kuuden vuoden aikana olen ystävien seurassa ollut niin monesti, että yhden käden sormet riittää laskemaan ja yleensä selvinpäin. Näistä kerroista tietenkin mustasukkaisuus ja miltein kirjallinen selitys, että missä, milloin ja kenen kanssa. Vaimon kanssa suhteemme tuntuu hyvinkin yksipuoliselta, koska harvoin sitä rakkautta häneltä saa. Minä teen kun hän pyytää. Ihan mitä vain, koska hän on oikeassa ja asioista päättää...
-Pahinta nyt kun kaiken näkee suurinpiirtein omin silmin on se, että omien sukulaisten, niiden LÄHEISTEN ihmisten kanssa välit rakoilleet turhan takia. Vaimo ei tietenkään tule kaikkien kanssa toimeen ja näin skippaamme kaikki sukukekkerit.
-En nosta itseäni jalustalle olemalla parhain aviomies, mutta yksi niistä. ;D
Lapsirakas ja rakastava mies olen kyllä ollut. Työntänyt tukiverkon pois luotaan ja alistunut vaimon tahdolle. Nyt huomaa sen kun tiedostaa sen ettei kaikki ole hyvin, niin vaimokin kyselee koko ajan että missä on vikaa. Kävimme tästä syvällisen keskustelun, mutta pari päivää meni hyvin, jonka jälkeen paluu tavallisee arkeen palasi.
-Tässä kohtaa kysynkin, mikä miehen rooli on eron jälkeen? Pelkään menettäväni kaiken, lapset, kämpän, auton ja muun omaisuuden. Mitään avioehtoa ei meillä ole, mutta tiedän sen eron olevan HELVETIN vaikeaa. Lapsien menettäminen murehdittaa eniten.
. Mutta onneksi aina voi hakea apua lastenvalvojalta joka opastaa sitten miten tapaamiset järjestyy. Ja jokaisella lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa, ei toinen sitä saa estää. Tsemppiä sinulle oli ratkaisusi mikä tahansa.