Äitini jäi työttömyysputkeen 58 vuotiaana, nykyään eläkeläinen. Mies on ollut pariin otteeseen työttömänä ja itseäni uhkaa potkut nyt, eikä ole mitään toiveita löytää enää viittäkymppiä lähennellessä oman alan töitä, vaikka koulutettu olenkin.
Isovanhemmilleni ruokapalvelun toimittama ruoka kotiin oli ala-arvoista. Isoisäni on käytännössä jätetty heitteille yksin kotiinsa yli 90-vuotiaana, kun laitospaikkaa ei heru. Lapsilta on vähennetty koulussa tunteja ja terveystarkastuksia. Terveyskeskusajan ja hammaslääkäriajan saaminen on nykyään kiven alla. Sairaan lapsen kanssa joutuu odottamaan päivystyksessä tuntitolkulla.