Miten suhtautuisit ystäväsi erityis raskauteen?

21.07.2008
162
0
16
Ja miten suhtautumisesi muuttuisi ystävääsi kun tietäisit että hänen masussaan kasvaa "ei ihan normaali" lapsi?

Haluan kuulla rehellisiä mielipiteitä sillä minun ja ystäväni yhteyden pito on ollut aika pahasti katkolla kun tämä raskauteni tuli selville. Hän ei ymmärrä miksi jatkamme raskautta ja sitä kautta tuntuu ettei hän ymmärrä enää minuakaan.
En tyrkytä raskauttani hänelle vaan pyrin olemaan asiasta hiljaa.
Pelkään myös sitä että jos Luoja suo ja tämä lapsi syntyy elävänä, että miten ystäväni sitten suhtautuu lapseen.
 
ainahan ihmiset on eri mieltä siitä pitäisikö vai eikö pitäisi erityislasten antaa syntyä ja elää niin kauan kuin elää...tapauksesta riippuen. ehkä ystäväsi vaan on niin eri mieltä ettei osaa olla kanssasi juuri nyt. ajan kuluessa hän varmasti tulee katsomaan vauvaasi ja huomaa että ehkei asia olekkaan niin paha.
tsemppiä raskauteen kävi siinä sitten miten tahansa :hug:

jaahas..taaskaan en vastannu alkuperäsen kyssäriin ollenskaan...noo..
itse hyväksyisin ystäväni päätöksen ja auttaisin minkä voisin.
ja jos lopussa ei olekkaan sitä onnellista auvoa niin lohduttaisin minkä pystyisin!
 
Olisin tukena ja toivoisin parasta. Vauvahan sieltä olisi tulossa:) Välillä mielessäni yksin kotona miettisin että kuinka vauvan käy(toki voisin puida asiaa ystävänkin kanssa jos hän haluaisi), ja jos sitten ei selviä niin suru olisi valtava.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vinci:
ainahan ihmiset on eri mieltä siitä pitäisikö vai eikö pitäisi erityislasten antaa syntyä ja elää niin kauan kuin elää...tapauksesta riippuen. ehkä ystäväsi vaan on niin eri mieltä ettei osaa olla kanssasi juuri nyt. ajan kuluessa hän varmasti tulee katsomaan vauvaasi ja huomaa että ehkei asia olekkaan niin paha.
tsemppiä raskauteen kävi siinä sitten miten tahansa :hug:

Kiitos =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aaban:
No ihan samalla tavalla varamasti suhtautuisin, kuin keneen tahansa raskaana olevaan ystävääni.

osaisi ihan samalla lailla suhtautua. Omien kokemustenkin perusteella oisin huolissani ystävän puolesta. Totta kai olisin tukena, jos vaan suinkin osaisin. Ap:lla taitaa olla nyt ja tulevaisuudessa totuuden paikka, missä punnitaan tosiystävät ja kaverit.

Anna kuitenkin vielä tällä ystävällä mahdollisuus. Tiedätkö varmasti, ettei hänelle esim. ole tehty aborttia tämän vuoksi?
 
Olisin päällimmäisenä varmasti huolestunut enkä tietäisi mitä ystäväni odottaisi minulta. olisin kuitenkin ystäväni tukena tietäen hänen sitä tarvitsevan entistäkin enemmän. :heart:
Kuuntelisin ja keskustelisin kanssaan peloistaan, ajatuksistaan, mikäli haluaisi.

Oletko keskustellut asiasta ystäväsi kanssa, ihan ajan kanssa?
josko onkin mahdollista ettei ystäväsi tiedä miten suhtautua ja siksi mielummin välttelee aihetta, ja sitä kautta mahdollisesti sinua ja tulevaa pienokaistanne..
Ei voi ymmärtää jos ei tiedä :)
Onko kyse ystävälläsi vammaisen lapsen odottamisesta vai ylipäätään raskaudesta?
Jos elämäntilanne ei ole samanlainen/-kaltainen, voi olla ettei vain kiinnosta..
 
Alkuperäinen kirjoittaja en minä:
Alkuperäinen kirjoittaja Aaban:
No ihan samalla tavalla varamasti suhtautuisin, kuin keneen tahansa raskaana olevaan ystävääni.

osaisi ihan samalla lailla suhtautua. Omien kokemustenkin perusteella oisin huolissani ystävän puolesta. Totta kai olisin tukena, jos vaan suinkin osaisin. Ap:lla taitaa olla nyt ja tulevaisuudessa totuuden paikka, missä punnitaan tosiystävät ja kaverit.

Anna kuitenkin vielä tällä ystävällä mahdollisuus. Tiedätkö varmasti, ettei hänelle esim. ole tehty aborttia tämän vuoksi?

Juu en ole ystävääni hylkäämässä. Ymmärrän kyllä jos hänen on nyt vaikeaa suhtautua tähän, annan toki hänelle aikaa ja tilaa.
Onneksi on myös niitä ystäviä joille voin asiasta puhua ja jotka itse ottavat aiheen esille, en tarvitse varoa sanojani.
Ei ole tälle ystävälle tehty koskaan aborttia, mutta sen hän sanoi jo monta viikkoa sitten että hän minun asemassani teettäisi abortin koska ei jaksaisi tällaista stressiä.
Ok, se on hänen ajatuksensa asiaan ja kunnioitan sitä. Kukin tyylillään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Dada:
Olisin päällimmäisenä varmasti huolestunut enkä tietäisi mitä ystäväni odottaisi minulta. olisin kuitenkin ystäväni tukena tietäen hänen sitä tarvitsevan entistäkin enemmän. :heart:
Kuuntelisin ja keskustelisin kanssaan peloistaan, ajatuksistaan, mikäli haluaisi.

Oletko keskustellut asiasta ystäväsi kanssa, ihan ajan kanssa?
josko onkin mahdollista ettei ystäväsi tiedä miten suhtautua ja siksi mielummin välttelee aihetta, ja sitä kautta mahdollisesti sinua ja tulevaa pienokaistanne..
Ei voi ymmärtää jos ei tiedä :)
Onko kyse ystävälläsi vammaisen lapsen odottamisesta vai ylipäätään raskaudesta?
Jos elämäntilanne ei ole samanlainen/-kaltainen, voi olla ettei vain kiinnosta..

Pikemminkin kävi niin että kun hän itse tuli raskaaksi niin hän hihkui että "nyt teille vauva kanssa" =) Ja niinhän siinä kävi että muutama kuukausi myöhemmin minä ilmoitin sinne päin että raskaana olen :D Alkuun kaikki meni hienosti mutta kun selvisi että meidän vauvalla onkin jotain ongelmaa, niin kaikki muuttui :(

Olen minä tästä "katkosta" hänen kanssaan jutellut, mutta ei siihen tunnu löytyvän oikein syytä.






Nyt lähden käymään kaupassa mutta palaan aiheeseen myöhemmin :wave:
 
No ei tuollainen ihminen kyllä sinun ystäväsi voi olla. Uskoisin vakaasti että minun ystäviäni tuollainen asia ei häiritsisi eikä minua häiritse jos heillä vastaava tilanne. Päinvastoin, varmasti tulisi vieläkin läheisemmäksi jos mahdollista.
 

Yhteistyössä