Miten selvittäisitte tämän uusperheessä?

[vierailija]

On viisi lasta, joista kolme on paikalla , kun huomataan että joku on ottanut ilman lupaa tavaran x. Kaikki paikalla olevat lapset sanovat etteivät ole ottaneet. Yhtä lasta , joka EI ole paikalla epäillään, koska hän on ennenkin ottanut asioita ilman lupaa. Itse olen tuon epäilyn alla olevan lapsen äiti ja kävin tarkastamassa heti epäillyn huoneen ja todettiin että ei ole ottanut. Kaikki muut kolme paikalla olijaa siis edelleen sanovat että eivät ole ottaneet, vaikka on selvää että joku heistä sen on oltava.

No, nyt muutama päivä myöhemmin selviää että todellakin, yksi noista kolmesta se oli, joka valehteli siis silmät kirkkaina kaikille paikallaolijoille ettei ole ottanut.

Miten selvittäisitte asian? Kahdestaan tuon syyllisen kanssa, vai niin että kaikki paikallaolleet + se ketä epäiltiin syyttä saisi tietää kuka syyllinen oikeasti oli, ja kuka siis myös valehteli?

Meillä on nyt miehen kanssa tästä eri näkemys. Hän selvittäisi asian syyllisen kanssa (joka sattuu olemaan hänen lapsi) kahden kesken, jolloin asia jäisi mielestäni "ilmaan roikkumaan" muille paikallaolleille ja epäilyksen alla olleille. Tämä "varma" syyllinen oli siis minun lapseni, ketä ekana epäiltiin kuitenkin ääneen kaikkien lasten kuullen. Nyt sitten pitäisi kuitenkin jotenkin "salassa" selvittää tämä asia miehen lapsen kanssa joka siis valehteli kaikille ja oli syyllinen. Tämä sotii omaa oikeustajuani vastaan, että jotenkin suojellaan syyllistä ja asiaa ei nyt viedä loppuun asti kaikkien osallisten kesken.

Miehen mielestä hänen ja lapsensa suhde pysyy parempana jos keskenään selvittävät asian ja ettei "julkinen" (perheen sisällä??!) nolaus kuulu kuulemma hänen toimintatapaansa. Kuitenkin "julkisesti" ääneen epäili heti myöskin minun lastani.

Miten teillä selvitettäisiin tälläinen asia?

 

[viisikymppinen isoäiti]

Niin että kaikki olisi paikalla. Mutta tekemättä tilanteesta painostavaa syyttely tilannetta, vaan tilanne missä asia hoidettaisiin niin, että siitä voi kaikki ottaa oppia.

 

[vierailija]

Mä antaisin kaikkien tietää, että epäilty ei ollut syyllinen.
Selvittäisin todellisen syyllisen kanssa hänen tekonsa vakavuuden ja antaisin rangaistuksen.
En kertois muille kuka todellinen syyllinen oli.

 

[vierailija]

No tottakai kaikkien "epäiltyjen" tarvii saada kuulla, että eivät enää ole epäiltyjä! Ja ansaitsevat myös anteeksipyynnön. Minkä takia muutenkin pitäisi suojella sitä kuka valehteli? Mitä hän sellasesta oppii? Mun mielestä jos valehtelee, niin pitää saada kunnon näpäytys ja pieni nolaaminenkaan ei ole huono: oppii ehkä olemaan valehtelematta, kun tajuaa kuinka noloa on, kun jää kiinni.

 

[vierailija]

Itse selvittäisin asiaa ensin kahdestaan syyllisen kanssa mutta toisin kyllä muillekin tietoon kuka syyllinen oli. Tai syyllinen saisi itse kertoa että oli syyllinen ja valehteli. Pyytää kenties anteeksi? Koen että omaa lastani kohdeltiin nyt väärin jä hänet "julkisesti" nolattiin kun hänen nimensä oli ainoa mikä ihan aluksi mainittiin "varmana" syyllisenä vaikka oli syytön. Nytkun syyllinen selvisi, sitä ei saisikaan enää ääneen sanoa? Ei kuulosta reilulta? Kuitenkin muille lapsille jäi varmasti olo että epäilty varmaan KUITENKIN oli syyllinen vaikka todisteita ei löytynyt, koska nämä luotettavammat tapaukset (joista yksi siis valehteli) sanoivat kaikki olevansa syyttömiä. Ehkäpä tämä syyllinenkään ei valehtele ensi kerralla niin helposti jos on jäänyt kerran "kaikkien edessä" kiinni valheesta. Mutta jos asiaa peitellään ja hyssytellään, tuskin oppii mitään muuta kuin peittämään jälkensä paremmin.

 

[alkuper]

No tottakai kaikkien "epäiltyjen" tarvii saada kuulla, että eivät enää ole epäiltyjä! Ja ansaitsevat myös anteeksipyynnön. Minkä takia muutenkin pitäisi suojella sitä kuka valehteli? Mitä hän sellasesta oppii? Mun mielestä jos valehtelee, niin pitää saada kunnon näpäytys ja pieni nolaaminenkaan ei ole huono: oppii ehkä olemaan valehtelematta, kun tajuaa kuinka noloa on, kun jää kiinni.

Nimenomaan! Olen itse ihan samaa mieltä. Mutta kuulemma julkinen nolaaminen ei kuulu miehen kasvatusmetodeihin... Jep jep. Mutta minun lasta sopii kyllä ääneen epäillä kaikkien kuullen.

 

[vierailija]

Viekää se sairas varasteleva lapsi piikille!

 

[vierailija]

Viekää se sairas varasteleva lapsi piikille!

Mun mielestä ihan vaan riittäis jos kaikille opetettais että valehtelu ei kannata ja pitää tunnustaa jos on tehnyt jotain väärää eikä valehdella silmät kirkkaana... Mutta jos asiaa ei nyt selvitetä asianomaisten kesken niin eipä siitä kukaan mitään opikaan.

 

[nedr@]

Minun mielestäni jos asiaa on ruodittu alunperin ns julkisesti niin se pitää myös viedä loppuun asti julkisesti. Asiasta valehdellut pyytää tietenkin anteeksi siltä jota syytteli.

Tottakai tekijä on nolona, sietäisikin olla, mutta ei tuollaista voi lakaista maton alle,luo eripuraa ja sellaista ns leiriytymistä.

 

[0oo0]

Kai asian voi puida kolmisin syyllisen kanssa mutta toki muillekin kerrotaan kuka tavaran oikeasti vei.

 

[.....]

Alkuun pakko todeta, että voi hemmetti lasten kasvattaminen menee nykyään vaikeaksi uusperhekuvioissa.

Mutta joo, reiluinta on, että syyllinen saa rangaistuksen ja että syyttömänä syytetyn maine puhdistetaan. Eli asian voi selvittää kaksin varastelijan kanssa, ja sitten muille yhteisesti ilmoittaa, että sitä syytöntä syytettiin turhaan ja pahoillaan ollaan. Oikea syyllinen voisi vielä esittää anteeksipyynnön syyttömänä syytetylle.

 

[.....]

Nimenomaan! Olen itse ihan samaa mieltä. Mutta kuulemma julkinen nolaaminen ei kuulu miehen kasvatusmetodeihin... Jep jep. Mutta minun lasta sopii kyllä ääneen epäillä kaikkien kuullen.

En itsekään usko minkään nolaamisen olevan järkevä keino. Lapsen nolaaminen opettaa lasta vain häpeämään itseään.

Fiksuinta on saada lapsi itse tajuamaan, että teki väärin. Eli ensin juttelee kahdenkesken, ja antaa lapsen vähän itse ajatella asiaa, ja sitten lapsi saa pyytää anteeksi syyttömältä.

 

[vierailija]

Itse selvittäisin asiaa ensin kahdestaan syyllisen kanssa mutta toisin kyllä muillekin tietoon kuka syyllinen oli. Tai syyllinen saisi itse kertoa että oli syyllinen ja valehteli. Pyytää kenties anteeksi? Koen että omaa lastani kohdeltiin nyt väärin jä hänet "julkisesti" nolattiin kun hänen nimensä oli ainoa mikä ihan aluksi mainittiin "varmana" syyllisenä vaikka oli syytön. Nytkun syyllinen selvisi, sitä ei saisikaan enää ääneen sanoa? Ei kuulosta reilulta? Kuitenkin muille lapsille jäi varmasti olo että epäilty varmaan KUITENKIN oli syyllinen vaikka todisteita ei löytynyt, koska nämä luotettavammat tapaukset (joista yksi siis valehteli) sanoivat kaikki olevansa syyttömiä. Ehkäpä tämä syyllinenkään ei valehtele ensi kerralla niin helposti jos on jäänyt kerran "kaikkien edessä" kiinni valheesta. Mutta jos asiaa peitellään ja hyssytellään, tuskin oppii mitään muuta kuin peittämään jälkensä paremmin.

veit sanat näppikseltäni...

 

[vierailija]

Olisin kertonut heti syyllisen, kun olisin saanut sen tietooni. Miksi tuollaista pitäisi salata tai miksi asian kertominen perheessä on toisten nolaamista. Se, että kertomista lykätään tai mietitään miten kertominen tehdään, paisuttaa asiaa, jonka voisi hoitaa pois päiväjärjestyksestä ilman enempää draamaa. valehdelleelle lapselle voi lisäksi pitää kahden kesken keskustelun aiheesta.

 

[vierailija]

Asia on ollut esillä jo koko perheen kesken, joten selvittäisin asian loppuun niin, että kaikki ovat jälleen paikalla.

 

[vierailija]

Mitä lapsi oli ottanut ilman lupaa, kun asia saa tällaiset oikeudenkäyntityyppiset mittasuhteet?

 

[vierailija]

Jos asia selvitetään valehtelijan kanssa kahden kesken, tekee vastaavaa myös tulevaisuudessakin. Toivon ettei ole minun lasten luokkakaveri. Koulussa tuntuu selvästi olevan ongelmaa että toisten tavarat häviää ja kukaan ei muka ole ottanut. Raivostuttavaa!

 

[vierailija]

Haluaisin kanssa tietää mitä otettiin kun seuraukset on tämmöiset? Onko muuten kaikki hyvin perheessä? Onko tämä vain oire isommasta pahoinvoinnista?