Miten selvitä tällaisista tilanteista?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Fiona
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
F

Fiona

Vieras
Elikkäs mulla on ollut ylipainoa aina. Nyt muutaman vuoden olen laihduttanut sitä pois ja aina on tippunut kohtuullisella tuskalla.
Mutta aina jossain vaiheessa laihdutusta tulee jokin stressaava elämänvaihe, parisuhdeongelmia, työongelmia, läheisen sairautta jne. ja tällaisissa tilanteissa mulla lähtee homma aina ihan hanskasta. Alan mättämään karkkia ja herkkuja, sokerin himosta tulee mahdoton. Syön kuin pieni possu, kaikkea epäterveellistä, käyn kierroksilla, vedän hartiat jumiin, muutun levottomaksi ja ennen kaikkea, lihon laihdutetut kilot takaisin. Ja kyse ei ole siitä, että olisin vetänyt jotain hullua laihdutusrääkkiä, vaan nämä syömiskohtaukset johtuvat ihan stressistä.

Mutta kun niitä stressaavia elämäntilanteita tulee aina, niin millä pääsen eroon tästä stressisyömisestä? Ja niin, ei kannata ajatella, että ole vain syömättä. Koska silloin kun menen tähän "tilaan", en todellakaan mieti mitä suuhuni laitan ja joskus lähden ihan vartavasten kioskilta hakemaan herkkuja ja silloin ei mikään järkipuhe auta..
 
Muuta elämäntapasi älä aloita laihista vaan teet jatkuvan muutoksen. Sellaisen jonka pystyt pitämään.
Hanki jokin "harrastus" johon voit uppoutua kun syömisen sijasta kun tulee vaikeita hetkiä.
Anna itsellesi lupa herkutella yhtenä päivänä viikossa ilman omantunnontuska.
 
No sepäs tässä onkin, kun näin normaalitilassa voin ihan hyvin syödä järkevästi ja liikkua yms. Voin hyvin ja laihdun.

Mutta siinä vaiheessa kun jostakin stressaannun, unohdan kokonaan liikkumset ja porkkanatikut ja alan mättää ties mitä kakkaa. Ja vaikka jossain joku järjrn ääni muistuttelis, että hei, ei hyvä.. niin se ei oikeasti auta, mun on vain silloin pakko saada kaikkea ja äkkiä ja paljon ja jos en saa tai yritän huijata itseäni jollain porkkanalla, niin tuun vaan tosi vihaiseksi (siis oikeasti vihaiseksi) ja mun on vaan pakko sillon saada..

Huoh, ei tähän taida apua ollakkaan..
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
No sepäs tässä onkin, kun näin normaalitilassa voin ihan hyvin syödä järkevästi ja liikkua yms. Voin hyvin ja laihdun.

Mutta siinä vaiheessa kun jostakin stressaannun, unohdan kokonaan liikkumset ja porkkanatikut ja alan mättää ties mitä kakkaa. Ja vaikka jossain joku järjrn ääni muistuttelis, että hei, ei hyvä.. niin se ei oikeasti auta, mun on vain silloin pakko saada kaikkea ja äkkiä ja paljon ja jos en saa tai yritän huijata itseäni jollain porkkanalla, niin tuun vaan tosi vihaiseksi (siis oikeasti vihaiseksi) ja mun on vaan pakko sillon saada..

Huoh, ei tähän taida apua ollakkaan..

sun täytyy vaan koittaa keksiä sellainen "herkku" joka maistuu mutta ei ole lihottavaa. mulle just tuo raejuusto-ananas-sekoitus on sellainen
 
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
No sepäs tässä onkin, kun näin normaalitilassa voin ihan hyvin syödä järkevästi ja liikkua yms. Voin hyvin ja laihdun.

Mutta siinä vaiheessa kun jostakin stressaannun, unohdan kokonaan liikkumset ja porkkanatikut ja alan mättää ties mitä kakkaa. Ja vaikka jossain joku järjrn ääni muistuttelis, että hei, ei hyvä.. niin se ei oikeasti auta, mun on vain silloin pakko saada kaikkea ja äkkiä ja paljon ja jos en saa tai yritän huijata itseäni jollain porkkanalla, niin tuun vaan tosi vihaiseksi (siis oikeasti vihaiseksi) ja mun on vaan pakko sillon saada..

Huoh, ei tähän taida apua ollakkaan..

sun täytyy vaan koittaa keksiä sellainen "herkku" joka maistuu mutta ei ole lihottavaa. mulle just tuo raejuusto-ananas-sekoitus on sellainen

Vähän vaikea selittää, mutta kun tää ei ole laihdutusongelma vaan seurausta kyvyttömyydestä selvitä stressistä ilma haitallista toimintaa (eli mun tapauksessa mässäystä). Mä pystyn näin normaalitilassa olemaan ihan hyvin ilman tai herkuttelemaan vain vähän ja nautinkin monista asioista esim. hedelmistä.

Mä voisin kuvitella alkoholistilla olevan sama tilanne, eli pystyy elämään ilman, mutta kun jotain tapahtuu niin ratkeaa. Eli millä voisi estää ratkeamisen? Kun en usko, että jos alkoholistilla tulee oikein kova viinanhimo, niin auttaisi jos hän kiskoisi litratolkulla limpparia, vaan se on nimenomaan se viinanhimo..

 

Yhteistyössä