Miten sanoa kaverille etten ota hänen lastaan hoitoon ilman että ystävyys katkeaa?

[vieras]

Kaveri, hyvä sellainen, kysyi jokin aika sitten voisinko ottaa lapsensa päivähoitoon n. vuoden ajaksi kun vanha hoitaja lopettaa. Olen siis itse kotiäitinä.
No, lupasin harkita asiaa ja nyt olen tullut siihen tulokseen etten halua hoitajaksi ruveta. Nyt sitten kaveri oli laittanut asiasta viestiä ihan siihen tyyliin kuin asia olisi jo sovittu varmaksi silloin kun hän ekan kerran asiasta kysyi.

Miten saan nyt kaverin uskomaan etten ota lasta hoitoon ilman että ystävyys katkeaa, olemme koko perhe siis ystäviä.
Tiedän että heillä on hankala tilanne nyt tuon hoidon järjestämisen kanssa ja esim. muutamaksi viikoksi voin lapsen hoitoon ottaa kunnes saavat hoidon järjestettyä mutta en koko vuodeksi. Mutta pelkään pahoin että minua tullaan nyt syyllistämään tästä heidän hoito-ongelmastaan kun sanon etten hoitajaksi ala.

 

[Kowalski]

Sano, että haluat pitää suhteenne ystävyyssuhteena, et "bisnessuhteena", ja olette miehesi kanssa tulleet siihen tulokseen että hoitolapsi rajoittaisi oman perheenne arkea liikaa.

Jos suuttuu ja katkaisee välit niin eipä se kovin suuri menetys taida sitten ollakaan, jos ystäväsi ei sen vertaa ymmärrä.

 

[Madicken04]

Sano, että haluat pitää suhteenne ystävyyssuhteena, et "bisnessuhteena", ja olette miehesi kanssa tulleet siihen tulokseen että hoitolapsi rajoittaisi oman perheenne arkea liikaa.

Jos suuttuu ja katkaisee välit niin eipä se kovin suuri menetys taida sitten ollakaan, jos ystäväsi ei sen vertaa ymmärrä.

Noin. Itse en myöskään rupeaisi kenenkään ystävän lasta noin hoitamaan.

 

[Kowalski]

Noin. Itse en myöskään rupeaisi kenenkään ystävän lasta noin hoitamaan.

Juu en minäkään...todellakaan.

 

[4lapsen äiti]

Ja voithan aina koittaa perustella asiaa jotenkin näin:
- me joudutaan niin paljon reissaamaan esim. isovanhempien luona ettei olis reilua teidän lasta sinne aina kiikuttaa
Tyyliin niin että "vähättelet" teidän antamaa hoitoa jotenkin niin että HEILLE OLISI PAREMPI saada lapsi muualle. Ei niin että hoidat huonosti lastasi, vaan just tollasilla asioilla mitä ylhäällä on (tai että sun pitää saada rempattua taloa tms. siinä ohella, ettei olis reilua pitää siinä heidän lastaan...)

 

[isoäiti mölykylästä]

kyllähän nyt tosi ystävä tuon ymmärtää. sanot suoraan, että olet harkinnut asiaa, ja tullut siihen tulokseen että et halua ottaa lasta hoitoon.

 

[Miranda83]

ei oikea ystävä voi tollasesta suuttua! en kyl ikinä olettas et mun kukaan ystävä hoitais mun lapsia vuotta. tai itse hoitaisin. eriasia olis jos itse ehdottais että voin hoitaa lastas tässä samalla.

jos sun kaveris laittaa välit poikki sen takia, niin eipä tainnu olla ystävyys oikealla mallilla.
ja ihan suoraan voi tuollaisen asian sanoa! ei ole kyse mistään päivästä.

 

[Kowalski]

Jos asiaa miettii kaverin perheen kannaltakin, niin miten he järjestävät hoidon esim. silloin kun ap:n perheessä sairastellaan? Tai kun ap:n perhe on lomamatkalla? Vai jäisikö lomamatkat tekemättä hoitolapsen vuoksi, en tiiä...

Kaikin puolin järkevämpää on mun mielestä laittaa lapsi päiväkotiin tai pph:lle. On varahoitosysteemit, ja voi rauhassa rutista jos hoito ei miellytä

 

[Molly]

En minäkään alkaisi ystävieni lapsia hoitamaan. Vierestä olen seurannut sellaistakin episodia, että tuttavani kokeilivat tämän tapaista hoitosysteemiä ja siinä ne välit vasta tulehtuivatkin. Siinä kun tuli sitten sanomista molemmin puolin. Parempi pitää ystävyyssuhteet ystävyyssuhteina ja etsiä hoitaja muualta.

 

[ap.]

Sano, että haluat pitää suhteenne ystävyyssuhteena, et "bisnessuhteena", ja olette miehesi kanssa tulleet siihen tulokseen että hoitolapsi rajoittaisi oman perheenne arkea liikaa.

Jos suuttuu ja katkaisee välit niin eipä se kovin suuri menetys taida sitten ollakaan, jos ystäväsi ei sen vertaa ymmärrä.

Toivon todella juu että ymmärtää, ovat vanhimman lapsemme kummeja ja on tosi kurja lapselle jos välit katkeavat tämän takia.
Mutta tuo viestinsä oli tosiaan sen tyylinen että asia sovittu ja lapsi aloittaa meillä hoidon syksyllä...

 

[Madicken04]

Jos asiaa miettii kaverin perheen kannaltakin, niin miten he järjestävät hoidon esim. silloin kun ap:n perheessä sairastellaan? Tai kun ap:n perhe on lomamatkalla? Vai jäisikö lomamatkat tekemättä hoitolapsen vuoksi, en tiiä...

Kaikin puolin järkevämpää on mun mielestä laittaa lapsi päiväkotiin tai pph:lle. On varahoitosysteemit, ja voi rauhassa rutista jos hoito ei miellytä

Nämä on todella isoja kysymysmerkkejä ihan hoitolapsen perheelle.

Lisäksi se hoitolapsi rajoittaa ap:n perhettä paljon. Ei kyse ole pelkästään siitä että mukana pyörii yksi ylimääräinen lapsi. Itse tykkääne ttä kotiäitiyden positiivinen puoli on juuri se vapaus. Saa muokata päivänsä sellaisiksi kun haluaa, tehdä mitä tykkää tai olla tekemättä. Lähteä ex-tempore sukuloimaan tai jonnekin kauemmas kaverin luokse kylään. Liikkua ja kyläillä omien lasten kanssa miten tykkää. Hoitolapsi tekee hommasta väkisinkin sellaista pph-meininkiä joka ei itselleni enää vastaa sitä kotiäitiyden vapautta.

Ja lisäksi se että hoitosuhde on työsuhde jossa voi ilmetä ongelmia. Sellaisia ongelmia mitä taas ei halua ystävyyssuhteeseen tuoda.

 

[ap.]

Jos asiaa miettii kaverin perheen kannaltakin, niin miten he järjestävät hoidon esim. silloin kun ap:n perheessä sairastellaan? Tai kun ap:n perhe on lomamatkalla? Vai jäisikö lomamatkat tekemättä hoitolapsen vuoksi, en tiiä...

Kaikin puolin järkevämpää on mun mielestä laittaa lapsi päiväkotiin tai pph:lle. On varahoitosysteemit, ja voi rauhassa rutista jos hoito ei miellytä

Tätä samaa mietin, meillä itsellä kolme lasta joten meillä kyllä sairasteluja riittää. Tästä sanoin jo silloin kun asiasta oli ekan kerran puhetta mutta oli sitä mieltä ettei ole ongelma sitten viedä lasta mummolle 50 km:n päähän, no, epäilen että kun viidennen kerran kuukauden sisällä soitan aamukuudelta että meillä ollaan kipeänä niin voi olla jo vähän eri mieltä..

 

[vieras]

Yksi ystäväni kysyi kerran, voisinko alkaa pph:ksi, jotta heidän lapsensa voisi tulla tutulle ja rakkaalle ihmiselle hoitoon. Olivat puhuneet asiasta yhden toisen tutun äidin kanssa ja tämän toisenkin äidin lapsi olisi mielellään tuotu meille päivähoitoon. Mietin hetken ja vastasin "en". Asiasta ei tarvinnut sen enempää puhua eikä ystävyydelle tapahtunut mitään. Ystäväni tiesi, että pyysi paljon ja minä tiesin, että äitinä hän yritti käyttää kaikki mahdolliset keinot, jotta tekisi työhönpaluunsa lapselleen ja itselleen mahdollisimman helpoksi.

Mikäli olisin tuntenut asian tiimoilta painostusta, olisin ollut hyvin ärtynyt. Se, että on kotiäitinä ei ole millään lailla sama kuin jos olisi kotona oman ja parin, kylläkin rakkaan, ystävän lapsen kanssa. Jotkut eivät ajattele kokonaisuutta ja mikäli joku heidät siihen pakottaa, loukkaannutaan. Toivottavasti noin ei lopulta käy sinun ja ystäväsi välillä. Mikäli siihen suuntaan kuitenkin olette menossa, ota pieni aikalisä. Varmasti tilanne normalisoituu, kunhan ystäväsi lapsi on ollut hetken muualla hoidossa.