Miten saan tän stressin pois :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

äiti

Vieras
Minä en tiedä miksi mutta pelkään sairastumista :( En niinkään omaani kuin mieheni tai lapsen. Ja kyse ei siis ole mistään pelosta että joku tappavatauti tulee ( toki niitäkin pelkään ) mutta kun pelkään että tulee vatsatauti ( sitä eritoten ) sekä flunssaa jne. :(
Äsken tyttö puhui unissaan, huuteli äitiä ja heti ajattelin että koska ei muuten tee noin niin varmasti on tulossa kipeäksi ja minulle tulee siitä heti huono olo. Mikähän tähän voisi auttaa ettei tarvitsisi stressata ? :(
 
Voisiko auttaa, jos juttelisit tosi huolettoman tyypin kanssa. Esim. veljeni tyttö (jo aikuinen) hieroi omaa päätänsä myötätunnosta lapseni päähän, kun epäilin lapsellani olevan täitä. Itse en olisi koskaan voinut tehdä noin!
 
Kukapa ei! Se helpottaa, jos näkee erilaisia ajattelutapoja. Voi olla, että olet "ollut liian kotona" ja pöpöpelko on päässyt vähän pahaksi. Poden siis itse samaa vaivaa ja opin sen jo omalta äidiltäni.
 
Minä välttelen julkisia paikkoja pöpösimpään aikaan. En siis halua vielä lastani mukana. Käsidesiä käytetään jos ollaan kaupungilla ja mennään syömään. Lastani en halua päiväkotiin koska en halua niitä tauteja meille pyörimään. Itse olin pph ennen tätä uutta raskautta ja ä-lomaa ja viime syksy ja talvi oli paljon pöpösempi ( monta kuumetautia oli tytöllä ) kuin tämä.
 
Helpottaisko tämä: lääkärit ovat kauttai aikain sanoneet, että sairastettujen flunssien yms. määrä on vakio. Jos saat lapsesi varjeltua nyt pöpöiltä, niin edessä on runsaasti koulupoissaoloja.
 
Ihminen tarvitsee sairastumisia jo senkin takia, että luonnollinen puolustuskyky kasvaisi. Sairastumiset kuuluvat ihmisen elämään. Onko teillä kotona suhtauduttu ylihysteerisesti sairastumisiin kun olit pieni?
 
Kotona ei olla mitenkään ylihysteerisiä. Päinvastoin. Tämä on ihan joku minun oma juttuni. Flunssat vielä kestän ja niitä en kammoa mutta tuo vatsatauti saisi pysyä kaukana meistä !!
 
Monilla on oksennustautikammo. Itse kuulun lapseni kanssa niihin, joihin se iskee korkealta ja kovaa ja olemme sairaita pitkään ja rajusti. Jotkut oksentavat vain kerran pari ja ovat taas menokykyisiä.
 
Huolehtikaa käsihygieniasta, älkää vierailko paikoissa, joissa on tautia liikkeellä. Näin olette huolehtineet oman osuutenne ja loppu on vain luonnon valintaa mille ei minkään mahda.
näin mä toimin ja mulla bakteerikammo
 
Alkuperäinen kirjoittaja Poujou:
Monilla on oksennustautikammo. Itse kuulun lapseni kanssa niihin, joihin se iskee korkealta ja kovaa ja olemme sairaita pitkään ja rajusti. Jotkut oksentavat vain kerran pari ja ovat taas menokykyisiä.

Meillä se on ollut kerran. Lapsi sillon n. 1½ v. Ensin minä ripuloin yhden illan ja kärsin pahasta olosta. Seuraavan päivän olin heikkovointinen.
Ja samana päivänä tyttö alkoi oksentaa ( tai iltapäivänä ) ja oksensi varmaan n. 10 kertaa ja siihen sekin jäi. Yöllä ei kertaakaan tms.
Sit meni vuorokausi ja iski mieheen, mieheltä tuli molemmista päistä ja nousi kuume, oli vuoteen oma.
Eli kai aika helpolla ollaan päästy tuon taudin kanssa mutta silti vihaan sitä. tämä inho on alkanut jo joskus ennen teini-ikää kai tms.
Enkä pääse siitä millään eroon. Itkettää kun edes ajattelen :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja äiti:
Kotona ei olla mitenkään ylihysteerisiä. Päinvastoin. Tämä on ihan joku minun oma juttuni. Flunssat vielä kestän ja niitä en kammoa mutta tuo vatsatauti saisi pysyä kaukana meistä !!

No mitä siitä sitten jos on joku kammo, anna siis olla. En minäkään mielelläni lapselleni tauteja halua.

Psykologian tunnilla puhuttiin, että jokaisella ihmisellä on joku kammo tai omituisuus, niistä ei vaan puhuta. Alapa kyselemään ihmisiltä mikä on sun kammosi niin yllätyt. Minä esim tarkistan aina hellanlevyt illalla moneen kertaan, en voi nukahtaa ihman huulirasvaa huulissa ja pelkään esiintymistä luokan edessä yli kaiken. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Teillä ei taida olla mitään oikeita ongelmia sattunut kohdalle elämässä kun viittitte märehtiä tuollasia.

Voi kuule on niin paljon ollut ongelmia, että romaanin voisi kirjoittaa. Mutta ei se näytä estävän murehtimasta myös pikkuasioita. Se on niin kuin joku sanoi hammassärystään: että kaikki ovat onnellisia joilla ei sitä ole.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Poujou:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Teillä ei taida olla mitään oikeita ongelmia sattunut kohdalle elämässä kun viittitte märehtiä tuollasia.

Voi kuule on niin paljon ollut ongelmia, että romaanin voisi kirjoittaa. Mutta ei se näytä estävän murehtimasta myös pikkuasioita. Se on niin kuin joku sanoi hammassärystään: että kaikki ovat onnellisia joilla ei sitä ole.

Mulla ei todella ole aikaa tai energiaa ajatella tulevia vatsatauteja, ne tulee ja menee. Elämässä on PALJON isompiakin juttuja ja nekään ei parane etukäteen murehtimalla.

Ja ihan vaan elämä on tämän kaiken tämän opettanut. Ole onnellinen tästä hetkestä, älä murehdi tulevaa!!!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hilkka:
Alkuperäinen kirjoittaja äiti:
Kotona ei olla mitenkään ylihysteerisiä. Päinvastoin. Tämä on ihan joku minun oma juttuni. Flunssat vielä kestän ja niitä en kammoa mutta tuo vatsatauti saisi pysyä kaukana meistä !!

No mitä siitä sitten jos on joku kammo, anna siis olla. En minäkään mielelläni lapselleni tauteja halua.

Psykologian tunnilla puhuttiin, että jokaisella ihmisellä on joku kammo tai omituisuus, niistä ei vaan puhuta. Alapa kyselemään ihmisiltä mikä on sun kammosi niin yllätyt. Minä esim tarkistan aina hellanlevyt illalla moneen kertaan, en voi nukahtaa ihman huulirasvaa huulissa ja pelkään esiintymistä luokan edessä yli kaiken. :)

Mutta kun se kammo ahdistaa minut :( Naurettavaa edes narista siitä mutta kuitenkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äiti:
Alkuperäinen kirjoittaja Hilkka:
Alkuperäinen kirjoittaja äiti:
Kotona ei olla mitenkään ylihysteerisiä. Päinvastoin. Tämä on ihan joku minun oma juttuni. Flunssat vielä kestän ja niitä en kammoa mutta tuo vatsatauti saisi pysyä kaukana meistä !!

No mitä siitä sitten jos on joku kammo, anna siis olla. En minäkään mielelläni lapselleni tauteja halua.

Psykologian tunnilla puhuttiin, että jokaisella ihmisellä on joku kammo tai omituisuus, niistä ei vaan puhuta. Alapa kyselemään ihmisiltä mikä on sun kammosi niin yllätyt. Minä esim tarkistan aina hellanlevyt illalla moneen kertaan, en voi nukahtaa ihman huulirasvaa huulissa ja pelkään esiintymistä luokan edessä yli kaiken. :)

Mutta kun se kammo ahdistaa minut :( Naurettavaa edes narista siitä mutta kuitenkin.

Hmmm.. no voihan se joissakin tapauksissa olla niin vakavaa et se menee neuroosin tai paniikkihäiriön puolelle. Voi johtua siitä et ihminen on masentunut.

Tällaisissa tapauksissa auttaa psykologi ja masennuslääkitys. Lääkitys on turvallinen ja poistaa paniikkioireet ja esim. sosiaalisten tilanteiden pelon. Ammattilaiset osaavat auttaa. Ja usko pois, samanlaisia tapauksia on pilvin pimein.
 

Similar threads

L
Viestiä
2
Luettu
1K
Aihe vapaa
Lapsen ravinto 6:sta 24:n kuukauden ikään.
L
Y
Viestiä
4
Luettu
3K
Aihe vapaa
vierailija
V

Yhteistyössä