Miten saan miehen vähetävän juomistaan?

[minnamannaminna]

Vaikutan varmaan kauhealta ihmiseltä, mutta minusta tuntuu pahalta, kun mieheni haluaa joka viikoloppu lähteä kavereidensa kanssa juhlimaan, ja ilman minua. (älkää nyt tulko huutelee että ''se pettää, se pettää'', tiedän ettei hän petä minua) Kaverit on hänelle tosi tärkeitä, ja ymmärrään kyllä sen, mutta haluaisin saada enemmän huomiota, tuntuu että kaikki muu menee edelleni.

Olen yrittänyt sanoa asiasta, mutta mieheni suuttuu ja alkaa paasaamaan minulle siitä kuinka kaverit ovat hänelle tärkeitä yms yms, ja minulle tulee paha mieli. siksi en haluaisi sanoa asiaa enää, mutta silti... Olisiko teillä mitään kokemuksia/vihjeitä siitä, miten saisin mieheltäni enemmän aikaa, ja hänen vähentävän noita kaveri-iltoja?

Tiedän että saatan olla teidän mielestä itsekeskeinen, mutta en osaa kirjoittaa tätä yhtään sen paremmin. Haluaisin, että mies valitsisi joskus minut kavereidensa sijaan.

 

["Vieras"]

Et mitenkään.

 

["vieras"]

valitettavasti myös naiset osaa saman tempun

 

["Vieras"]

[QUOTE="vieras";24450636]valitettavasti myös naiset osaa saman tempun[/QUOTE]

O.K, mutta miten se ap:n kysymykseen liittyy?

 

[Blue]

No etkä voisi lähteä ensin miehen mukaan kavereiden kanssa? Sitten siitä pikku hiljaa ehdotella miehelle yhteisiä kahdenkeskisiäkin menoja. Mies jos pelkää että ette osaisi enää kahden pitää hauskaa (tms. tyhmä pelko..).

 

[idunnor]

Sanot ettet jatka hänen kanssaan jos et saa enemmän huomiota ja toteutat sen.

 

[idunnor]

Jos varaisit vaik hotelliviikonlopun tms? Ehkä mies sitten muistaa kuinka mukavaa sun kanssa kaksin voi olla...

 

[Karju]

Et mitenkään saas miestäsi luopumaan juomisesta tai kavereista, hänen se itse on tehtävä. mut mitä sä saat tosta suhteesta?

 

["Pikkuinen Jättiläinen"]

No entä jos nyt ensin vaikka varaat teille viikonloppumatkan? Kerrot sitten kun olet jo varannut, että hei, parin viikon päästä mennään paikkaan x? Ja varaat tarpeeksi kaukaa ettei kaverit seuraa perässä

Onko teillä vielä lapsia? Jos tulevaisuudessa on niin paha homma jos mies edelleen viihtyy kavereiden kanssa enemmän kuin kotona.. Silloin se vasta ärsyttääkin.

 

[minnamannaminna]

No etkä voisi lähteä ensin miehen mukaan kavereiden kanssa? Sitten siitä pikku hiljaa ehdotella miehelle yhteisiä kahdenkeskisiäkin menoja. Mies jos pelkää että ette osaisi enää kahden pitää hauskaa (tms. tyhmä pelko..).

Olen ehdottanut hänelle kyllä, joskus todella harvoin pääsen mukaan (Ehkä yhden kerran puolessa vuodessa) sanoo syysksi ettei halua minun olevan ainoa naispuolinen mukana. Muuta hänen kaverinsa eivät seurustele, ja se ärsyttää. Aina on poikien iltoja, johon en pääse, enkä toisaalta ees aina haluaisikaan mukaan. Ymmärrän että miesten pitää saada olla miesten kanssa, mutta että miksi aina? argh olen niin ärsyyntynyt tällä hetkellä.

 

["vieras"]

Miten vanhoja olette?

 

[minnamannaminna]

Jos varaisit vaik hotelliviikonlopun tms? Ehkä mies sitten muistaa kuinka mukavaa sun kanssa kaksin voi olla...

Hyvä idea, miksiköhän en tullut itse ajatelleeksi...

 

[minnamannaminna]

Et mitenkään saas miestäsi luopumaan juomisesta tai kavereista, hänen se itse on tehtävä. mut mitä sä saat tosta suhteesta?

Tiedän, mutta haluaisin että mieheni ''heräisi'' ja tajuaisi että hänen täytyy viettää aikaa myös minun kanssani.

Nuoria olemme, alle 25-vuotiaita. Tiedän että tässä iässä haluaa ja kuuluu myös juhlia, mutta miksi joka viikonloppu?

Lapsia ei ole.

 

["mökö"]

Ootko sä mun exän kanssa??
Ei vaan, meillä tilanne oli se, että aikuinen(?) mies, lähes 30v, kuvitteli päässeensä eilen intistä.. ja meno oli sen mukaista. Ei pettänyt, mutta kaverit oli tärkeysjärjestyksessä ekana. Ja jos kuuli jonkun suunnitlvan naimisiin menoa ja muuta niin silminnähden kauhistui, vaikkei välttämättä ääneen sitä sanonutkaan.
Eipä siinä oikein mikään auttanut. Mulla oli koko suhteen ajan olo, että odotan jotain.
Siis tyyppi oli kiva ja muuten hyvä ja kai siitä joku joskus saa itseleen hyvän kumppanin, kunhan on saanut vähän järkeä Mutta mulle viimeiset pisarat oli kun ei saanut järkättyä töistä vapaata (?) jotta olis tullut hakeen mut sairaalasta himaan vaik operaatiosta tiedettiin viikkoja etukäteen, mutta pääsi hakemaan ilman varoitusaikaa kaverin lentokentältä, joka ei jaksanut taksia jonottaa...ja toinen oli että opiskelun jälkeen pääsin töihin ja sain ekan kunnon palkan, niin laiton 300 euroa jääkaapin oveen magneetilla ja sanoin, että saapi ne siitä, jos on 3viikkoa juomatta pisaraakaan... No, kaveri suuttui ja kiljui, ettei ole mitään syytä kenellekkään todistaa että pystyis olemaan juomatta. Ehkä epäreilu temppu, mutta luulen että jokainen jolla ei ole ongelmaa olis kiittänyt rahoista
Että valitettavasti mun kokemus on, että etpä saa mitenkään, se tulee itse järkiinsä joskus, jos tulee. Sun tarvii päättää, että odotatko sitä vai et.

 

[minnamannaminna]

[QUOTE="mökö";24450738]Ootko sä mun exän kanssa??
Ei vaan, meillä tilanne oli se, että aikuinen(?) mies, lähes 30v, kuvitteli päässeensä eilen intistä.. ja meno oli sen mukaista. Ei pettänyt, mutta kaverit oli tärkeysjärjestyksessä ekana. Ja jos kuuli jonkun suunnitlvan naimisiin menoa ja muuta niin silminnähden kauhistui, vaikkei välttämättä ääneen sitä sanonutkaan.
Eipä siinä oikein mikään auttanut. Mulla oli koko suhteen ajan olo, että odotan jotain.
Siis tyyppi oli kiva ja muuten hyvä ja kai siitä joku joskus saa itseleen hyvän kumppanin, kunhan on saanut vähän järkeä Mutta mulle viimeiset pisarat oli kun ei saanut järkättyä töistä vapaata (?) jotta olis tullut hakeen mut sairaalasta himaan vaik operaatiosta tiedettiin viikkoja etukäteen, mutta pääsi hakemaan ilman varoitusaikaa kaverin lentokentältä, joka ei jaksanut taksia jonottaa...ja toinen oli että opiskelun jälkeen pääsin töihin ja sain ekan kunnon palkan, niin laiton 300 euroa jääkaapin oveen magneetilla ja sanoin, että saapi ne siitä, jos on 3viikkoa juomatta pisaraakaan... No, kaveri suuttui ja kiljui, ettei ole mitään syytä kenellekkään todistaa että pystyis olemaan juomatta. Ehkä epäreilu temppu, mutta luulen että jokainen jolla ei ole ongelmaa olis kiittänyt rahoista
Että valitettavasti mun kokemus on, että etpä saa mitenkään, se tulee itse järkiinsä joskus, jos tulee. Sun tarvii päättää, että odotatko sitä vai et.[/QUOTE]


Minulla on välillä sellainen olo, että odotan. Odotan että hän rauhottuisi ja jättäisi baari-illat vähemmälle. Odotan, että hänen kaverinsa alkaisivat seurustella, etteivät he olisi kokoajan soittamassa ja pyytelemässä mukaan.

Rakastan häntä ylikaiken, enkä halua häntä jättää. Se on varmaa. Muuten kaikki on hyvin, mutta tämä asia tuntuu jotenkin niin pahalta.

 

["Xxxx"]

Sanoit että odotat että hän muuttuisi... Se voi olla turhaa. Ehkäpä ei koskaan muutu mieheni harrastus vei paljon aikaa, nyt työ (joka kyllä sivuaa harrastusta) vie sen ajan myös. Huomio minua kyllä muuten ja on hyvä olla tässä suhteessa (15v).
Onko miehesi reissussa koko viikonlopun vai vaan jonkun tunnin?

 

[***]

No et kyllä mitenkään.

Ehkä ois fiksua panostaa omaan elämään ja omiin kavereihin ja järjestää itsellekin omia menoja viikonlopuille? Katkeroituuhan siinä, jos kaikki viikonloput vaan oottelee miestä kotiin. Voishan sekin hoksata jotain, kun et olisikaan aina kotona odottelemassa

 

[minnamannaminna]

[QUOTE="Xxxx";24450806]Sanoit että odotat että hän muuttuisi... Se voi olla turhaa. Ehkäpä ei koskaan muutu mieheni harrastus vei paljon aikaa, nyt työ (joka kyllä sivuaa harrastusta) vie sen ajan myös. Huomio minua kyllä muuten ja on hyvä olla tässä suhteessa (15v).
Onko miehesi reissussa koko viikonlopun vai vaan jonkun tunnin?[/QUOTE]

Yleensä hän on ainakin yhden päivän, joskus viikonloppujakin. Jos olisi vaan muutaman tunnin, olisin erittäin iloinen

 

[minnamannaminna]

No et kyllä mitenkään.

Ehkä ois fiksua panostaa omaan elämään ja omiin kavereihin ja järjestää itsellekin omia menoja viikonlopuille? Katkeroituuhan siinä, jos kaikki viikonloput vaan oottelee miestä kotiin. Voishan sekin hoksata jotain, kun et olisikaan aina kotona odottelemassa

Olisihan se, mutta en jaksa itse enää pyöriä baarissa, omat kaverini seurustelvat myös ja ovat vuorotöissä, olen ainoa joka tekee päivätyötä. Siis heillä melkeen joka viikoloppu töitä. Ja siis kyllähän minä heitä sitten näen kun heillä on siihen mahdollisuus, en minä pelkästään kotona istu.
Ja tykkään olla kotona, olla rauhassa ja levätä. Mutta olisi kiva jos mieskin tykkäisi.

 

["tiina"]

Miten olisi yhteinen harrastus?

 

[hmpf]

eihän yhteinen harrastus poista a.p:n ongelmaa..