miten saan äitini tajuamaan että jättää narsisti miehensä joka hakkaa häntä!

[surullista]

taas eilen oli hakannut häntä ja heittänyt pihalle. poliisitkin oli joutunut soittamaan. tämä ei ollut ensimmäinen ja tuskin viimeinenkään kerta. inhottavaa aina olla huolissaan toisesta. äiti vain sanoo että pelkää jättää miehen koska hän on aivan hullu. ja on ok talo joka pitäisi myydä. pelkään vain sitä päivää kun joku soitta ja sanoo että on tappanut äitini.

 

[chef]

Tämä on sellainen asia mikä pitää ihan itse tajuta. Siinä kohtaa kun äitisi OIKEASTI haluaa lähteä, hän lähtee.

 

[ap]

joka kerta hän sanoo että on viimeinen kerta ja lähtee ja sitten kun mies taas lepyttelee ja pyytää anteeksi hän uskoo miestä ja taas on kaikki viikon hyvin. todella raskasta seurata sivusta ja katsoa kun toinen kärsii..

 

[mii]

http://www.narsistienuhrientuki.info/

 

[mamizuukkeli]

Juu, ei tuosta sanomalla kukaan lähde. Olen itse asunut narsistin kanssa ja kyllä se on rankkaa niin itselle kuin läheisille mutta se pitää itse tajuta.

Narsisti vain tuhoaa ihmisen niin henkisesti kuin fyysisestikin ja on todella vaikea lähteä, on todella vaikea ajatella olevansa jonkun muun arvoista jos on vuosia ollut toisen kidutettavana, haukuttavana ja alistettuna.

Voimia sinulle :hug: ja toivon myös voimia äidillesi että se päivä vielä tulee että lähtee.

 

[Piika-äiti]

Tämä on sellainen asia mikä pitää ihan itse tajuta. Siinä kohtaa kun äitisi OIKEASTI haluaa lähteä, hän lähtee.

Näin se on. Tämänkaltaista oivallusta ei voi ajaa toisen päähän ennen kuin hän on itse siihen valmis.

Kynnystä voi tietty madaltaa niin, että antaa vaikka kotinsa avaimen ja luvan tulla koska tilanne vaan vaatii teille.

 

[harmaana]

Tämä on sellainen asia mikä pitää ihan itse tajuta. Siinä kohtaa kun äitisi OIKEASTI haluaa lähteä, hän lähtee.

Näin se on. Tämänkaltaista oivallusta ei voi ajaa toisen päähän ennen kuin hän on itse siihen valmis.

Kynnystä voi tietty madaltaa niin, että antaa vaikka kotinsa avaimen ja luvan tulla koska tilanne vaan vaatii teille.

Näinpä. Eikä se lähtö sittenkään ole niin helppoa, vaikka itse tiedostaakin tilanteen. Itse erosin reilun 8 vuoden seurustelun jälkeen erään tapahtuman seurauksena, joka oli se "viimeinen niitti". Jokin vain napsahti kohdalleen, että tällä kertaa en kotiin enää palaa, kun sieltä lapsen kanssa "evakkoon" lähdettiin... Olin kyllä ollut lähdössä pari vuotta, mutta siihen ei ollut riittävästi voimia. Monta kertaa mies kyllä yritti kääntää mun päätä palaamaa, mutta onneksi myös tukijoukko oli niin vahva, että sain pidettyä pääni. Pistin siitä sitten pikkuhiljaa asiat rullaamaan ja nyt asutaan tytön kanssa omassa asunnossa ja pärjäämme oikein mainiosti. Edelleen miehen taholta kiusanteko ja piinaus jatkuu, mutta sen kestää eri tavalla, kun tietää, ettei toinen ole ihan lyöntietäisyydellä kuitenkaan. Pelkään tietysti edelleen jatkuvasti ( koska erosta vasta 5kk ), että tuleeko läpi ovien tai tappaako mut pimeessä töistä tullessa, mutta tiedän omassa kodissani ollessani olevani kuitenkin jonkinlaisessa turvassa ja uskallan "hengittää" vapaammin.