Miten saada lapsi innostumaan läksyjen tekemisestä?

[voi sentään]

Koulua vasta toinen viikko menossa, mutta lujille ottaa saada lapsi tekemään koulun jälkeen läksynsä. Kyllähän hän osaa matikan tehtävät tehdä, ei siinä mitään, mutta kun hän tekee ne hutaisemalla.

Ja iso ongelma on kirjoittamaan opettelussa, hän ei millään haluaisi harjoitella kirjainten tekemistä. Lapsella kun on iso ongelma kynätyöskentelyssä, hänen kädenjälki oli kirjoitussysteemeissä eskarissakin todella huonoa. Ja nyt kun pitäisi alkaa kirjoittamaan pieniä tekstiaakkosia, niin ei tahdo tulla yhtään mitään. Nyt ollaan tosin onneksi vasta A-kirjaimessa menossa, mutta kun ei pientä tekstikirjainta tahdo tulla - ei millään. Se näyttää joko lipulta tai p-kirjaimelta. Kun kumitan väärän näköisen tai mallisen kirjaimen pois ja käsken tehdä uudestaan, niin lapsi ottaa ja hermostuu, että hän ei tee tätä tehtävää enää ikänä. Ja että miten ikävä kaveri minä olenkaan, hyi olkoon. jne jne.

Tuntuu, että eikö lapsi kuitenkaan ole valmis koulun käyntiin ja uusien asioiden oppimiseen, kerta läksyjen teko ottaa näin lujille. Mieluiten lapsi vain kotona leikkisi legoillaan. Hän on ylipäätään aina ollut tämän sorttinen, että tekisi vain omia mieluisia juttujaan ja ei mitään sellaista mitä toinen häneltä pyytää tekemään.

 

["vieras"]

Sovi open kanssa, mikä on vaatimustaso.

 

[PölyEsteri]

Lapsi ei voi mitään sille, millä tasolla hänen käden motoriikka on tällähetkellä. Älä kumita pois hänen tekemiä, se voi tuntua lannistavalta. eikös niissä kirjoissa ole pitkät rivit, että voi harjoitella yhtä kirjainta vaikka kuinka monesti. ottakaa vaikka lisäpaperi.

Ja sitten jos läksyistä on koko aika ongelmia, ettei lapsi pysty niihin keksittymään, eikä tee yhtään, ellei joku vieressä sano, niin sitten kannattaa kyllä ottaa yhteys koulupsykologiin, niin voidaan alkaa tutkimaan, onko taustalla joku semmoinen vaikeus, jota voisi auttaa.

 

["vieras"]

No mietipä nyt tilannetta lapsen näkökulmasta: kynätyöskentely on hänelle vaikeaa ja hän on varmaan itsekin sen huomannut ja verrannut itseään muihin, sitten kun hän yrittää, sinä tulet ja kumitat pois, käsket tehdä paremmin. Lapsi ei pysty tekemään parempaa, hermostuu, lannistuu... Mitäs jos annat hänen tehdä ne tehtävät niin kuin tekee, ja annat opettajan puuttua tarvittaessa asiaan.

 

["vieras"]

Jos jatkuu niin suosittelen testaamaan onko hahmotuksessa ongelmia. Meillä nyt kuudes luokkalaisella todettiin neljännellä vasta ongelmat ja siihen asti oli yhtä itkua koko koulun käynti.
Nyt esim englanti mukautettuna.

Ja jo tokalla tehtiin opettajan kans sopimus että ei tarvi pyyhkiä huonoja/vääriä kirjaimia/sanoja vaan voi tehdä viereen uuden. Oli lapselle helpompaa.

 

["typykkä"]

[QUOTE="vieras";24446426]No mietipä nyt tilannetta lapsen näkökulmasta: kynätyöskentely on hänelle vaikeaa ja hän on varmaan itsekin sen huomannut ja verrannut itseään muihin, sitten kun hän yrittää, sinä tulet ja kumitat pois, käsket tehdä paremmin. Lapsi ei pysty tekemään parempaa, hermostuu, lannistuu... Mitäs jos annat hänen tehdä ne tehtävät niin kuin tekee, ja annat opettajan puuttua tarvittaessa asiaan.[/QUOTE]

Juuri näin. Kannusta! Minäkin muistan vuosien takaa, kun kumitin raivoissani lapsen tekemät matikan läksyt, kun ne oli väärin...Sitten katsoimme yhdessä niitä ja huomasin: hups, ne oliki oikein!! Ja itku tuli mulla ja lapsella ja sitte pyytelin anteeksi ja halattiin ja totesin, että äiditkin voi olla joskus aika tyhmiä, kun ne tekee näin...=)

 

["vieras"]

Jos kirjoittaminen on hankalaa, kannattanee harjoitella ensin johonkin toiseen vihkoon. Sitten ne loppupään nätimmät aakkoset tehdään oikealle läksypaperille.

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Kumittaa? Siis laittaa kumipinta läksyihin? :saint:

Mutta asiaan. =) Monta hyvää pointtia jo tulikin. Jos lapsen käsiala ei äitiä miellytä, ongelma ei ole lapsen käsialassa, vaan ehkä silmän ja käden yhteistyössä. Sitä voi treenata. Mutta itsetuntoa onkin hankalampi saada kuntoon, jos se latistuu.

Kirjoitusharjoituksesta voi tehdä melkein hauskaa: p-kirjain voi muistuttaa pulleaksi paukahtavaa purjetta ja liioittelemalla, tekemällä todella suuria kirjaimia hitaasti, tulee liikeratakin tutummaksi. Toisaalta, nykyinen kirjoitustyyli on perseestä... Sori. Siis se on pätkittäistä ja epäloogista.

 

[PölyEsteri]

Niitä kirjoitusharjoituksia voi tehdä myös eri paperille hyvin. Jos lapsi joutuu kauheesti harjoittelemaan extraa, niin se pitäs saada tuntumaan palkitsevalta. Voihan sitten vaikka luvata aina jotain pikku hyvää sen jälkeen, jonkun kivan jutun tai herkun vaihtariksi.

Ei kannata siitä koulun tehtäväkirjan ulkonäöstä olla ollenkaan huolissaan, ei sillä ole mitään väliä, vaan sillä, että lapsi jaksais opiskella ja harjotella.

Mulla muuten oli tosi hirveä käsiala lapsena ja käsi kipeytyi kirjoittamisesta. Vieläkin kirjoitan käsin tosi hitaasti ja väärin, aivot menee kättä nopeempaa. Silti maalaan ja piirrän hyvin. ei sitä koskaan tutkittu, mutta se aiheutti ongelmia ainekirjoituksissa, kun sain päänsisäisen pitkän tarinani typistettyä kahteen lauseeseen, että pääsisin vähällä kirjoittamisella.

 

[alkuperäinen]

Lapsella on ADHD, mutta hänellä on lääkitys ja sen avulla hän kyllä pystyisi keskittymään ihan hyvin läksyjen tekemiseen. Mutta kun läksyt eivät vain kiinnosta, niin eivät kiinnosta. Lapsi tykkää leikkiä mieluummin kuin opiskella ja tehdä läksyjä. Hän on myös sellainen, että mitä asiaa hän ei osaa, hän ei edes halua opetella. Tuo vaikeus oli esillä myös eskarissakin.

Ja sekin jatkuu edelleen, että tälläkin viikolla liikunnassa hän jaksoi tunnin hyvin touhuta ja olla mukana, mutta sitten oli mennyt portaille istumaan ja sanonut, ettei jaksa. Noh avustaja antoi 2 vaihtoehtoa, joko heittelet koreja meidän kanssa tai menet luokkaan tekemään kirjaimia. Lapsi palasi takaisin liikkumaan. Tuota oli eskarissakin liikunnassa, että lapsi jaksoi jonkin aikaa olla mukana ja sitten meni istumaan sivummalle.

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Lapsella on ADHD, mutta hänellä on lääkitys ja sen avulla hän kyllä pystyisi keskittymään ihan hyvin läksyjen tekemiseen. Mutta kun läksyt eivät vain kiinnosta, niin eivät kiinnosta. Lapsi tykkää leikkiä mieluummin kuin opiskella ja tehdä läksyjä. Hän on myös sellainen, että mitä asiaa hän ei osaa, hän ei edes halua opetella. Tuo vaikeus oli esillä myös eskarissakin.

Ja sekin jatkuu edelleen, että tälläkin viikolla liikunnassa hän jaksoi tunnin hyvin touhuta ja olla mukana, mutta sitten oli mennyt portaille istumaan ja sanonut, ettei jaksa. Noh avustaja antoi 2 vaihtoehtoa, joko heittelet koreja meidän kanssa tai menet luokkaan tekemään kirjaimia. Lapsi palasi takaisin liikkumaan. Tuota oli eskarissakin liikunnassa, että lapsi jaksoi jonkin aikaa olla mukana ja sitten meni istumaan sivummalle.

Ei lääkitys muuta kaikkea. Se kyllä mahdollistaa tylsiinkin asioihin keskittymisen, hetkellisesti.

Ja usein motorinen hienomekaniikka on addeilla vähän hakusessa.

 

["vieras"]

Niska-perseotteella.

 

[JONSERED Karhunkantaja]

[QUOTE="vieras";24447269]Niska-perseotteella. [/QUOTE]

Omasta perseestä ja ohikulkijan niskasta? Tai toisin päin...

Oikeasti: vain välittömällä positiivisella palautteella on mitään tehoa.

 

["vieras"]

Kunhan nyt ensin tekee läksyt ja kun se on rutiinia, voi alkaa vaatia vähän enemmän huolellisuutta. Teettekö läjsyt heti koulun jälkeen? Jos ei heti jaksa innostua, kannattaa vaikka sopia ensin puolen tunnin tai tunnin lepo, sen jälkeen läksyt ja sit saa tehdä jotain kivaa.

 

[PölyEsteri]

Ei se tahallaan ole huono kirjaimissa... Yritä ymmärtää, se on lapselle kauheeta kun kaikki on niin ylivaikeeta.

 

[sgdsd]

No meillä taas ois halunnut tehdä heti ekana päivänä kirjan loppuun saakka. Ja kun kielsin että pitää tehdä sitä mukaa kun toiset niin ei kiinnostanut enää tehdä läksyjä ollenkaan.... Tiiä mikä siihenkään auttais

 

["hmm"]

siis lapsella on adhd ja sun asenne on toi? Ei se lääkitys tarkota sitä että keskittymiskyky olisi sama kuin "normaalilla" lapsella. Ja siis onko kyseessä eka luokkalainen? Olet todella vaativa läksyjen suhteen, ihan tavis lapsellekin. Lopeta kumittaminen ja tee selkeä rytmi: aina koulun jälkeen välipala, läksyt ja sitten jotain huippua esim. 15min tietskaa? Tuki kuvat auttaa myös järjestyksen hahmottamista ja muistamista.

 

[alkuperäinen jatkaa]

Ja olen toki myös sitäkin mieltä, että näiltä pieniltäkin vaaditaan jo hirmuisesti asioita, mitä olen lukenut peruskoulun opetussuunnitelmaa ja mitä asioita täällä koulussa oppilailta vaaditaan. Olen myös sitä mieltä, että toki koulustakin on hyötynsä elämässä, mutta elämänkoulu se on myös hyvä opettaja.

 

["vieras"]

Jotenkin tutun kuulosta. Meillä tuo vanhempi kans alkuun varsinkin takkusi läksyjen kanssa. Meillä kyllä teki ihan mielellään läksyt mut sit kun ei mielestään osannut niin alko itkemään ja huutamaan jne.... Vähän just sitä että kun oli vaikeeta se viimenenkin into tyssäsi. Itse en hirveesti puuttunut just esim käsialaan koska meillä ainakin kävi just niin että tekeminen tyssäsi täysin jos vielä ois menty kumittamaan "huonot kirjaimet" pois tai korjaamaan kirjoitusvirheitä. Matikan tehtävissä tarkistin tehtävät ja sanoin jos oli väärin ja lapsi sit koetti uudestaan laskea. Riemuitsee kyllä sitten kovin kun jonkun uuden asian on oppinut itsekkin innoissaan opitusta. Nuoremmalla myös vähän sitä vikaa että tahtoo läksyjen teko tyssätä jos on vaikeeta eikä heti osaa.