Miten reagoisitte?

Kyseessä tyttö 12 v. On kiltti, kiva, lahjakas tyttö. Pärjää koulussa, kavereita riittää, on huomaavainen ja reipas. MUTTA, mutta, mutta... Unohtaa ja hukkaa ylettömästi asioita - ja kalliita asioita. Kännykkä löytyy milloin mistäkin (puistosta ym.), avaimet, hanskat ym. hukkuvat jatkuvasti, silmälasit hukkasi. Avaimet hukattuaan joutui maksamaan uusien teettämisen, hanskoja on maksanut omistaan, kun on tyyliin viidennet hukassa saman kauden aikana. Nyt siis hukassa silmälasit ! Ymmärtää, ettei raha kasva puussa ja on aina pahoillaan. Kouluasiat hoitaa ja muistaa esim. noudattaa kotiintuloaikoja. Huonekin on - vihdoin - alkanut pysyä suht järjestyksessä. Tulee tytölle kalliiksi maksaa esim. puolet uusista silmälaseista (korvaakohan kotivakuutuksen laajaturva jotain btw?). Olen yrittänyt hyvällä ja pahalla saada oppimaan tavaroista huolehtimista, mutta edes omien rahojen kuluminen mm. avaimiin, kännykkään ja nyt laseihin ei tehoa. Mitäs tekisitte?

 

laittaisin kotiin ulos jonnekin vara-avaimen
en antaisi ottaa kännykkää kouluun
ostaisin halvat rillit ja erittäin halvat hanskat
sitten vaan muistuttaisin, muistuttaisin ja muistuttaisin. ja palkitsisin kun muistaa ja pientä rangasitusta jos ei muista.
johtuu temperamentista tuo ja voit kasvattaa häntä pikkuhiljaa muistamaan.

 

No jos hukkaa tavaransa niin en ostaisi ainakaan uusia ku on noin vastuuton.

 

Jotkut vaan syntyy lahopäiksi (näin kauniisti sanottuna kaikella hyvällä siis) Minä olen edelleen sellainen... Avaimia en ole koskaan hukannut, mutta kaikkea muuta maan ja taivaan väliltä kyllä.

Täti olikin todennut mummille että "hienostihan tuo lapsenhoito sujuu, olisin olettanut että huomaa unohtaneensa lapsen jonnekin". Vähän kiukustuin tästä, mutta en paljoa, oli kuitenkin pakko nauraa... Vitsi kun kuitenkin oli..

Muoks. en siis tarkoita että opettamista ja muistuttelua ei tarvittaisi. Mutta sitä tarkoitan että ei välttämättä muutu vaikka mitä tekisi...

 

laittaisin kotiin ulos jonnekin vara-avaimen
en antaisi ottaa kännykkää kouluun
ostaisin halvat rillit ja erittäin halvat hanskat
sitten vaan muistuttaisin, muistuttaisin ja muistuttaisin. ja palkitsisin kun muistaa ja pientä rangasitusta jos ei muista.
johtuu temperamentista tuo ja voit kasvattaa häntä pikkuhiljaa muistamaan.

Kännykän hukkaa ihan missä vain (ja on kännykkäpussi ja halpa kännykkä, koska itse joutui ostamaan), hanskat on siis joutunut jo ostamaan itse, ja kasvatettu on.... sinnikkäästi ja jämäkästi.

 

Mun sisko on just tollanen. Ei sille ihan oikeesti voi ite mitään. Vaikka kuinka hänkin yrittää ja yrittää. Minusta tuo ei ole vastuutonta, vaan se on luonteessa. Mä tiedän, että hän varmasti kärsii tuosta itsekin. Eihän hän niitä tahallaan hukkaa. Jos olisi vastuuton, eihän välittäisi siitä että tavarat häviävät ja unohtuvat.

 

No jos hukkaa tavaransa niin en ostaisi ainakaan uusia ku on noin vastuuton.

Ei muita ostetakaan, mutta avaimet, kännykkä, hanskat ja varsinkin silmälasit on pikkupakko olla.

 

Mä olen samanlainen..MInusta ahdistus lisää tavaroitten hukkailua, ja ahdistun aika paljon jos joku näpsäkkä huomauttelee, vaikkakin ymmärrän aiheuttavani silloin tällöin hankaluutta puolisollekin kun kännykkä on jatkuvasti kadoksissa...Haluan pitää asioista huolta kyllä ja onnistunkin mutta stressiä saan siitä kun jatkuvasti joku juttu hävinnyt. En aikuisenakaan tiedä miten oppisin laittamaan kirjastokortin aina samaan paikkaan jne. Mutta riittävät yöunetkin auttavat vähän niin ei huku kaikki tavarat. Muuten uskon että voit rentotua koska en usko että mahdat mitään.

 

laittaisin kotiin ulos jonnekin vara-avaimen
en antaisi ottaa kännykkää kouluun
ostaisin halvat rillit ja erittäin halvat hanskat
sitten vaan muistuttaisin, muistuttaisin ja muistuttaisin. ja palkitsisin kun muistaa ja pientä rangasitusta jos ei muista.
johtuu temperamentista tuo ja voit kasvattaa häntä pikkuhiljaa muistamaan.

Kännykän hukkaa ihan missä vain (ja on kännykkäpussi ja halpa kännykkä, koska itse joutui ostamaan), hanskat on siis joutunut jo ostamaan itse, ja kasvatettu on.... sinnikkäästi ja jämäkästi.

sitten uhkaat ottaa kännyn kokonaan pois, jos vielä unohtaa jonneki. ja jos unohtaa ja luuri löytyy niin otat sen vkoksi vaikka oikeastikin pois. oppii varmasti, ajan kanssa.

 

Oletko varma, että hän oikeasti unohtaa ne johonkin?
On mahdollista, että joku ottaa ne, eikä tyttö kehtaa kertoa siitä kotona.

Mutta jos ne ihan vaan unohtuvat tai putoavat vahingossa, varmasti tuo tytöllä itsellään maksattaminen auttaa, ja se, että vielä tuonikäinenkin saa hyvää huomiota siitä, kun asiat onnistuu

 

Oletko varma, että hän oikeasti unohtaa ne johonkin?
On mahdollista, että joku ottaa ne, eikä tyttö kehtaa kertoa siitä kotona.

Mutta jos ne ihan vaan unohtuvat tai putoavat vahingossa, varmasti tuo tytöllä itsellään maksattaminen auttaa, ja se, että vielä tuonikäinenkin saa hyvää huomiota siitä, kun asiat onnistuu

Olen. Ei kiusata tms. Itse asiassa teillä oli sen verran hyviä vastauksia, että annoin tytön lukea ne. On tosiaan kaveripiirissä pidetty ja reipas tapaus - osaa puolensa pitää. Ja positiivinen ilmapiiri on ja saa hyvää palautetta mm. siitä, että huone on ollut aiempaa siistimpi.

 

onko tyttö niin sanotusti "normaali"?
omani on samanlainen,ja se johtuu ihan neurologisesta syystä.
eli ei todellakaan tahallaan tai ilkeyttään hukkaa tavaroita

 

Tyttö sanoi "Minä vain olen hajamielinen, en mitään sille voi, en minäkään niitä haluaisi hukata...". Uskon tuohon "lahopää"-teoriaan eli siihen, että jotenkin ei osaa keskittyä esineisiin tms., mutta varmuudella ei tee asiaa tahallaan. Harmittaa vain tietenkin meitä kaikkia: aina etsiskellään tavaroita, tyttö ostaa omillaan uusia (yleensä maksaa n. puolet) ja harmi, kun tilanne toistuu". Itse olen tosi tarkka ollut aina, mutta isässä on kieltämättä samat ominaisuudet nähtävissä (=älykkyys, mutta huono keskittyminen tavara-asioissa).

 

Oletko varma, että hän oikeasti unohtaa ne johonkin?
On mahdollista, että joku ottaa ne, eikä tyttö kehtaa kertoa siitä kotona.

Mutta jos ne ihan vaan unohtuvat tai putoavat vahingossa, varmasti tuo tytöllä itsellään maksattaminen auttaa, ja se, että vielä tuonikäinenkin saa hyvää huomiota siitä, kun asiat onnistuu

Olen. Ei kiusata tms. Itse asiassa teillä oli sen verran hyviä vastauksia, että annoin tytön lukea ne. On tosiaan kaveripiirissä pidetty ja reipas tapaus - osaa puolensa pitää. Ja positiivinen ilmapiiri on ja saa hyvää palautetta mm. siitä, että huone on ollut aiempaa siistimpi.

No hyvä
Tsemppiä vaan jatkoonkin teille molemmille!

 

onko tyttö niin sanotusti "normaali"?
omani on samanlainen,ja se johtuu ihan neurologisesta syystä.
eli ei todellakaan tahallaan tai ilkeyttään hukkaa tavaroita

No, koulumenestys on yli ysin luokkaa keskiarvolta, on liikunnallinen (ts. ei kömpelö tms.), taitava lähes kaikessa mihin ryhtyy ja tosiaan myös ystävällinen ja fiksu ihmissuhdekuvioissa. Kaiken lisäksi on pirteä ja hyväntuulinenkin. Eli en usko, että olisi kyse neurologisesta ongelmasta. Sen sijaan uskon tuohon tahattomuuteen ja siihen, että on aidosti pahoillaan. Jotenkin ei keskity siihen, mihin laskee esineet käsistään (tyyliin puiston keinujen viereen tai pudottaa ohimennen sinne, missä milloinkin liikkuu). Kun vain keksisi, millä saisi tuota keskittymistä tarkennettua jollain konstilla tms. En hauku tai ilkeästi moiti, mutta toki torun tarvittaessa ja joutuu vastaamaan kustannuksista siis osaltaan. Avaimet ovat lenksussa, hanskoja on kehotettu pitämään taskuissa, laseille oli silmälasikotelo ym. ym.

 

Mulla oli kans teininä tavaroita hukassa mutta opettelin järjestelmälliseksi: ihan heti kotiin tultua avaimet kirjahyllyssä olevaan naulaan, hattu takin vasempaan taskuun ja hanskat oikeaan ja repussa tavarat oli tietyssä järjestyksessä joten sen kiinni laittaessa näki heti jos esim. penaali ei ollut paikallaan. Nykyäänkin pidän kännykkää aina samassa paikassa ja vaikkapa perhekerhosta lähtiessä käyn mielessäni läpi listan (kännykkä, avaimet, lompakko, hoitolaukku, lapset) ja tarkastan taskuni, ja mitään ei ole kadonnut! Raskausaikana hävitin kelloni johonkin, mutta kun muistin että kotoa lähtiessä se vielä oli taskussani niin en hukannut aikaani kodin penkomiseen vaan se löytyi pihalta.

 

Oletko varma, että hän oikeasti unohtaa ne johonkin?
On mahdollista, että joku ottaa ne, eikä tyttö kehtaa kertoa siitä kotona.

Mutta jos ne ihan vaan unohtuvat tai putoavat vahingossa, varmasti tuo tytöllä itsellään maksattaminen auttaa, ja se, että vielä tuonikäinenkin saa hyvää huomiota siitä, kun asiat onnistuu

Olen. Ei kiusata tms. Itse asiassa teillä oli sen verran hyviä vastauksia, että annoin tytön lukea ne. On tosiaan kaveripiirissä pidetty ja reipas tapaus - osaa puolensa pitää. Ja positiivinen ilmapiiri on ja saa hyvää palautetta mm. siitä, että huone on ollut aiempaa siistimpi.

No hyvä
Tsemppiä vaan jatkoonkin teille molemmille!

Kiitos sinulle ja muillekin hyvistä ja tosi asiallisista vastauksista . Uskon, että tytöllekin ihan hyvää luettavaa olivat.

Edelleenkin kyselen, että josko jollakulla on ollut käytössä jotain muisti- tai keskittymisapukeinoja?

Ja mitä arvelette: Osallistuisikohan vakuutusyhtiö edes noiden lasien osalta (maksoivat 400e ja ovat alle 3kk vanhat)?

 

Mulla oli kans teininä tavaroita hukassa mutta opettelin järjestelmälliseksi: ihan heti kotiin tultua avaimet kirjahyllyssä olevaan naulaan, hattu takin vasempaan taskuun ja hanskat oikeaan ja repussa tavarat oli tietyssä järjestyksessä joten sen kiinni laittaessa näki heti jos esim. penaali ei ollut paikallaan. Nykyäänkin pidän kännykkää aina samassa paikassa ja vaikkapa perhekerhosta lähtiessä käyn mielessäni läpi listan (kännykkä, avaimet, lompakko, hoitolaukku, lapset) ja tarkastan taskuni, ja mitään ei ole kadonnut! Raskausaikana hävitin kelloni johonkin, mutta kun muistin että kotoa lähtiessä se vielä oli taskussani niin en hukannut aikaani kodin penkomiseen vaan se löytyi pihalta.

Tämä oli kyllä aika hyvä! Taidan ehdottaa tytölle jotain tällaista .

 

Niin ja tytön ei kannata lannistua vaikka nyt unohtelisikin paljon; luin joskus lehdestä että 13-14-vuotiaana muistin hallinta alkaa kehittyä samanlaiseksi kuin aikuisilla ja silloin ennestään huonomuistisista voi tulla oikein hyvämuistisia. Kerran huonomuistinen ei siis ole sitä välttämättä aina!

 

Silmälasit löytyivät!!! Itse muistin yhtäkkiä, että tytär oli kokeillut sunnuntaina juhlavaatteita ullakolla (missä harvoin käytettäviä vaatteita säilytetään) ja olin nähnyt lasit silloin siellä. Sieltähän lasit löytyivät ullakon sivuhyllyltä ja olisivat myös sinne jääneet ikiajoiksi (no, ainakin melkein...) ellen olisi tuota väläystä saanut. Tytöllä vaan ei ollut mitään muistikuvaa asiasta... Tässä tapauksessa osaan kyllä iloita, kun löytyivät - ilman tytön omaa apua - sen verran kallis ylimääräinen hankinta olisi muuten tullut. Sovittiin nyt tyyliin Coatrack, että laseilla on kolme "luvallista paikkaa": päässä, lasikotelossa repussa ja lasikotelossa työpöydän ylimmässä laatikossa. Tuli semmoinen olo, että tyttö ainakin yrittää tämän muistaa . Olitte avuksi ! Kiitokset!