Miten pärjätään kun mies on viikot toisella paikkakunnalla?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "pikkulintu"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

"pikkulintu"

Vieras
Mies aloittaa pian uudessa työssä, jonka takia hän asuu toisella paikkakunnalla arkipäivät.

Kertokaa kokemuksia vastaavanlaisista tilanteista, onko onnistunut asetelma alkuunkaan?

Itse ajattelen, että arki sujuu ihan ok, ainakin jos lapset eivät paljoa sairastele. Lapset siis päiväkoti-ikäisiä ja olen itse arkipäivät töissä.

Pelkään, että lapset alkavat jossain vaiheessa oireilla kun näkevät isäänsä vain viikonloppuisin. Sehän on melkein sama kuin avioero lasten kannalta...?

Asumme omakotitalossa, joten talven lumityöt vähän jo nyt kauhistuttavat... muuten kai saan pidettyä talon pystyssä...

Jotenkin vain tuntuu, että tämä on lopun alkua...
 
Riippuu varmaan perheestä ja lapsista. Meillä ei onnistu. Mies joutuu tekemään ajoittain reissutöitä ja ne viikot ovat kyllä yhtä helvettiä. Vaikka tekisi vain nelipäiväistä viikkoa lapsella on ollut todella ikävä isää ja oireilee vahvasti. Uhmaikä saattoi kyllä vaikuttaa, mutta toisaalta kiukuttelua ja ikäväitkua oli jo vauvana. Onneksi ei ole tarvinnut puoleentoista vuoteen tehdä ainuttakaan.
 
Meillä mies ollut kurssireissuilla n 3kertaa vuodessa viikon kerrallaan. Alkoi kun lapsi oli vähän yli vuoden nyt on 5v ja nuo loppuu kun lapsi on 7v. Viikot ovat helvettiä. Nukkuu kuin vauva heräilee jatkuvasti,kiukuttelee enemmän yms en jaksaisi jos olisi jatkuvaan pois.
 
Toivotaan siis, että mies löytäisi lähempää töitä...:(

Ensin olin ihan iloinen, että mies ei ole enää työttömänä ja sai oman alansa töitä. Nyt kun työt ovat oikeasti alkamassa niin olen ihan masentunut. Surettaa eniten lasten puolesta kun isä ei ole enää arjessa mukana.

Itse toisaalta tykkäänkin olla ajoittain erossa ja huseerata silloin omalla tyylilläni arkea. Saa sitten nähdä kasvetaanko vähitellen erilleen vai tekeekö erossaolo hyvää...
 
[QUOTE="pikkulintu";28941722]Mies aloittaa pian uudessa työssä, jonka takia hän asuu toisella paikkakunnalla arkipäivät.

Kertokaa kokemuksia vastaavanlaisista tilanteista, onko onnistunut asetelma alkuunkaan?

Itse ajattelen, että arki sujuu ihan ok, ainakin jos lapset eivät paljoa sairastele. Lapset siis päiväkoti-ikäisiä ja olen itse arkipäivät töissä.

Pelkään, että lapset alkavat jossain vaiheessa oireilla kun näkevät isäänsä vain viikonloppuisin. Sehän on melkein sama kuin avioero lasten kannalta...?

Asumme omakotitalossa, joten talven lumityöt vähän jo nyt kauhistuttavat... muuten kai saan pidettyä talon pystyssä...

Jotenkin vain tuntuu, että tämä on lopun alkua...[/QUOTE]
Mies mies mies!!!!
Mitä v*ttua roikut jossain ukossa?! Elä elämääsi.
 
Ihan hyvin pärjäätte ja lapsetkin tottuu hienosti. Mutta miehen on syytä sitten viikonloppuisin paneutua olemaan lasten kanssa jotta lasten isäkaipuu tulee tyydytettyä.

Reipas asenne vaan eikä yhtään voivotteluja! se on nyt teidän tapanne olla perhe eikä se ole yhtään huonompi perhe kuin niiden jotka ovat aina yhdessä (saattaa joissain tapauksissa olla jopa huomattavasti parempi). Loistavaa on se että miehellä on töitä. :)
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
  • Tykkää
Reactions: Minni:)
[QUOTE="nina";28941814]Ettekö voi koko perhe muuttaa sinne?[/QUOTE]

Ei nyt ainakaan ihan heti eikä ehkä milloinkaan, toivon mukaan mies saisi jossain vaiheessa lähempää töitä. Itselläni on vakityöpaikka, joka ei ole itsestäänselvyys alallani. Lapsilla on täällä tutut hoitopaikat, naapurit ja kaverit ja harrastukset. He ovat juurtuneet omalle paikkakunnalle, ei se olisi helppoa heillekään jos pitäisi muuttaa. Meillä on myös omistusasunto, sen myyminen ja uuden hankkiminen olisi yksi iso rumba. Ja minun pitäisi löytää itselleni uusi virka, tuskin sekään kävisi sormia napsauttamalla.

Jos olisin työtön ja vuokra-asunnossa asuva niin mikäs siinä olisi muuttaessa.
 
Ihan hyvin pärjäätte ja lapsetkin tottuu hienosti. Mutta miehen on syytä sitten viikonloppuisin paneutua olemaan lasten kanssa jotta lasten isäkaipuu tulee tyydytettyä.

Reipas asenne vaan eikä yhtään voivotteluja! se on nyt teidän tapanne olla perhe eikä se ole yhtään huonompi perhe kuin niiden jotka ovat aina yhdessä (saattaa joissain tapauksissa olla jopa huomattavasti parempi). Loistavaa on se että miehellä on töitä. :)

Kiitos tsempistä!:) Ehkä mulla on vaan huono päivä nyt...:)
 
Miksi ette pärjäisi? Pian siihen tottuu. Meillä mies on 10vuotta ollut viikot toisella paikkakunnalla töissä, viikonloput ja lomat on sitten kotona. Lapsia on tällä hetkellä kahdeksan. Hyvin on pärjätty ja suhdekin on voinut hyvin koko tuon ajan.

Asennetta peliin! =)
 
Meillä sama tilanne, mies viikot pois. Reilu kuukausi ollaan nyt eletty näin ja ei tämä niin vaikealta tunnu, kun pelkäisin. Parisuhteelle tekee pelkästään hyvää. Lapset (2 ja 5v.) ei juuri ikävöi, kun joka ilta skypetellään isille ja viikonloppuna isi on sitten koko ajan heidän kanssaa. Välillä harmittaa, kun ei saa hetken rauhaa lapsista ja yksin ei pääse edes lähikaupassa piipahtamaan, mutta asenteella siitä selviää. Kotitöistä teen sen minkä viitsin ja jätän suosiolla siivoukset viikonlopulle (lue miehelle :) ) Isovanhemmat eivät ole meillä apuna, kun asuvat kaukana. Kaverit kovasti sanoivat auttavansa ja tukevansa, mutta eipä heitä paljon arkena näy. Kaikilla on omat perheensä ja kiireensä. Kyllä varmaan jeesiä saan, jos on jotain erityistä tarvetta tai hätä. Työ/päiväkotipäivän jälkeen ollaan otettu ihan iisisti ja touhuttu kotona. Pikkukakkosen ajan annan itselleni luvan hengägtää, käydä koneella, lukea lehden tms. Aamulla vaan herätyskello tosi aikaisin soimaan, niin ei tarvi tapella ja kiireellä lähteä töihin.

Niinkun tässä ei ole tarpeeksi, niin havaitsin juuri olevani raskaana. :D Ei juma.... Tuli vähän puuntakaa. Mutta eiköhän me jotenkin pärjätä. Väsymys on vaan kova ja lapsillehan minä sitten päädyn äksyilemään. Minkäikäiset sun lapset on?
 
Mä taas en vois ajatellakaan et ukko notkuis nurkissa koko ajan :D Vuosiavuosia eletty näin et mies reissuhommissa..miehen loma kun alkaa niin aina on oma sopeutumisensa kaikilla kun on kotona. Äkkiä muodostuu kyllä oma rytminsä elämään :)
 
[QUOTE="vieras";28941810]Mies mies mies!!!!
Mitä v*ttua roikut jossain ukossa?! Elä elämääsi.[/QUOTE]

Omien lasten isä toivottavasti edes suurimmalle osalle merkitsee jotain. Jo lastenkin takia, yhtä tärkeä se isä on lapsille kuin äiti.
 
Kaikkea sitä palstalta oppii.
Ei mulla kyllä ole tullut mieleenkään että miehen reissutyö olisi jotenkin tosi raskas ja kamala homma ja nyt pitäisi jotenkin "pärjätä".
Ei miehen panos ole niin suuri arjessa,vaikka toki hän on ainoa jolla on ajokortti ja laittaa lapsen jokatoinen ilta nukkumaan,siivoaa välillä jotain jne.
 
Meilläkin ollut sama tilanne jo vuosia. Ei tässä muuten mitään, mutta nyt lapset on sen ikäisiä, että harrastuksia ois melkein joka ilta. En pysty mitenkään yksinäni hoitamaan noita kuskailuja (asutaan kohtuullisen korvessa) :(
 
[QUOTE="vieras";28942033]Kaikkea sitä palstalta oppii.
Ei mulla kyllä ole tullut mieleenkään että miehen reissutyö olisi jotenkin tosi raskas ja kamala homma ja nyt pitäisi jotenkin "pärjätä".
Ei miehen panos ole niin suuri arjessa,vaikka toki hän on ainoa jolla on ajokortti ja laittaa lapsen jokatoinen ilta nukkumaan,siivoaa välillä jotain jne.[/QUOTE]
.
Luojan kiitos tämä ei pidä paikkaansa meidän perheessä :)
 
Itse toisella paikkakunnalla vuodet töissä olleena voin sanoa ettei pitemmän päälle ole mukavaa kummallekkaan. En suosittele. (ainakaan vuosikausiksi)
 
[QUOTE="onnellinen";28942125].
Luojan kiitos tämä ei pidä paikkaansa meidän perheessä :)[/QUOTE]

Ihan mielenkiinnosta, mitä mies sitten tekee teillä?
Meillä(kun miehen panos arjessa ei ole kovin suuri) mies vie lapsen päiväkotiin n.jokatoinen pvä ja hakee jokatoinen päivä, järjestelee ja tekee vähän kotitöitä päivittäin ja laittaa lapsen nukkumaan joka toinen ilta.
Käymme toki myös yhdessä perheenä tekemässä asioita.
 
[QUOTE="vieras";28942159]Ihan mielenkiinnosta, mitä mies sitten tekee teillä?
Meillä(kun miehen panos arjessa ei ole kovin suuri) mies vie lapsen päiväkotiin n.jokatoinen pvä ja hakee jokatoinen päivä, järjestelee ja tekee vähän kotitöitä päivittäin ja laittaa lapsen nukkumaan joka toinen ilta.
Käymme toki myös yhdessä perheenä tekemässä asioita.[/QUOTE]

Molemmat käy töissä, vuorotellen tarhareissut ja illat ja viikonloput perhe yhdessä, omia menoja yhtä paljon.
 
[QUOTE="vieras";28942243]Molemmat käy töissä, vuorotellen tarhareissut ja illat ja viikonloput perhe yhdessä, omia menoja yhtä paljon.[/QUOTE]

No näin on meilläkin.
Miehen työntekoa(reissutyötä) ei lasketa omiksi menoiksi.
Silti en koe että miehen panos olisi jotenkin iso arjessa..
 

Yhteistyössä