Miten paljon vaikuttaa lapseen jos isä on hermoheikko, ärtynyt, poissa oleva, lyhyt pinnainen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Ottaako poika isästään miten paljon mallia? Onko vahingollista? No tiedän kyllä itsekin vastauksen... mies olettaa lapsilta rauhallisuutta ja iloisuutta vaikka on itse aivan toisin. Ei ymmärrä miten paljon ottaavat mallia isästään. Pyydän rauhoittumaan, hermoaa minulle. Lapsella menee hermot johonkin asiaan ja huutaa kuin isänsä niin isä huutaa takaisin: ole v***u hiljaa. Ja isä suuttuu jos hänen hermoamiseen vastataan noin. Ajattelee että lapsia voi kohdella eritavalla, heidän pitää pystyä käyttäytymään fiksummin ja rauhallisemmin. Ja kuulevat kyllä isältään jos hermoavat yms...isä saa olla hapannaama miten paljon vaan.
Miten voikin yhteen ihmiseen mahtua niin paljon negatiivisuutta, agressiivisuutta ja vihaa...
 
Kyl meiän iskä oli samanlainen ku olin nuori ja en minä sitten imeny vaikutteita. Mut jäi silti sellaset traumat et ku yritän sille aikuis iällä jotain vakavaa jutella nii itku ja ahdistus siitä aiheutuu. Mut ehkä se johtu ennemminki siitä että se oli kans väkivaltanen.
Kannattaa silti ajois puuttua asiaan ku jokanen käyttäytyy erilailla tälläsen asian kohdatessaan...
 
Kyllä se vaikuttaa, tavalla tai toisella. En todella tahdo kuulostaa sinua syyllistävältä, mutta sinun tehtävä äitinä on tehdä tuosta loppu, et voi hyväksyä tollasta ja antaa sen vahingoittaa lasta! Mies tarvitsee apua käyttäytymiseensä.
 
noh siis se että vaölillä ärähdellään on noh luonnolista ja sit ei mun mielestä pidä pelkää itte ärähdysten jälkeen aina pyydän anteeks ja selitän miksi näin tein ja aika hyvin oppinut. ei oo siis mikää leuhotus omalel erinomaisuudelle jokainen tekee mokii koko ajan mut jos tilanne on tuo kuvailemasi et joka päivä niin lapsi oppiii et se on normaali tapa reagoida kun ymmärthän sä sen et jokainen lapsi on tyhjä taulu ja kasvaa siihen miten ympäristössä käsitellään asioita? ja jos jatkuvasti tiuskitaan ja ärhennellään niin noh lapsi tekee niin nyt ja vanhemapana ja sit vanhempana sitä normii on vaikeempi muokkaa?
 
Isällä on masennusksen ja ahdistuneisuushäiriön oireet, joille voi tehdä paljonkin. Aika kauheaa on perhe-elämä jos yksi määrää koko perheen tunneilmapiirin ja kokee että voi vaatia mahdottomia muilta mutta ei mitään itseltään.

Miestä on varmaan turha saada minnekään puhumaan asioistaan, mutta asioiden ei tarvitse olla noin. Ei se ärtyneisyys ja vittumainen mieli jostain vain tule ja tee pesää ihmisen mieleen, ne on käytösmalleja joita ihminen itse vaalii ja vahvistaa. Niistä voi oppia pois.
 

Yhteistyössä