Miten pääsee lihavuusleikkaukseen?

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
No ei se leikkaus siihen auta! Hetken toki, kun ei pysty, mutta vatsalaukku venyy hetkessä entisiin mittoihin.
Mä olen kattellut sitä 600lb ohjelmaa ja siinä se tohtori sanoo ettei se leikkaus ole mikään taikakeino vaan yksi apuväline laihtumisessa.
Kai se auttaa heillä, jotka pitäytyvät loppuelämän heille määrätyissä ruokamäärissä, mutta ei niille jotka jatkavat entisillä elämäntavoillaan leikkauksen jälkeen.
 
vierailija
Mä olen kattellut sitä 600lb ohjelmaa ja siinä se tohtori sanoo ettei se leikkaus ole mikään taikakeino vaan yksi apuväline laihtumisessa.
Kai se auttaa heillä, jotka pitäytyvät loppuelämän heille määrätyissä ruokamäärissä, mutta ei niille jotka jatkavat entisillä elämäntavoillaan leikkauksen jälkeen.
Joo, mut ne tyypit painaa hyvänen aika 300 kiloa ja ylikin! Osa ei näytä oikeen enää edes ihmisiltä, vaan sellaiselta hyllyvältä massalta :O
 
Joo, mut ne tyypit painaa hyvänen aika 300 kiloa ja ylikin! Osa ei näytä oikeen enää edes ihmisiltä, vaan sellaiselta hyllyvältä massalta :O
No niin?
Sama lopputulos sillä leikkauksella kai heillekin tulee kuin kenelle tahansa muulle?

Mä en nyt mieti tuota samaa pointtia mitä sä meinaat vaan mietin lähinnä leikkauksen jälkeisiä ongelmia...
 
vierailija
Mulle ensimmäinen lääkäri sanoi, että jo yksin mun korkea verenpaine ja metabolinen oireyhtymä ovat riittävä peruste päästä lihavuusleikkaukseen. No, nyt mulla on noiden lisäksi polvetkin jo hajalla, ja alaselkäkipu estää hyvin tehokkaasti oikeastaan kaiken, mitä yritänkin tehdä. Ja joo, sanotte tietysti että kivusta huolimatta pitää mennä lenkille yms mutta mitäs sitten teette kun jalat lähtee alta sen kivun takia? Antakaa nyt joku hyvä ja pätevä neuvo siihenkin, kun kaiken tiedätte.
 
Mulle ensimmäinen lääkäri sanoi, että jo yksin mun korkea verenpaine ja metabolinen oireyhtymä ovat riittävä peruste päästä lihavuusleikkaukseen. No, nyt mulla on noiden lisäksi polvetkin jo hajalla, ja alaselkäkipu estää hyvin tehokkaasti oikeastaan kaiken, mitä yritänkin tehdä. Ja joo, sanotte tietysti että kivusta huolimatta pitää mennä lenkille yms mutta mitäs sitten teette kun jalat lähtee alta sen kivun takia? Antakaa nyt joku hyvä ja pätevä neuvo siihenkin, kun kaiken tiedätte.
Mites vesijumppa?
 
  • Tykkää
Reactions: Elena777
vierailija
Mites vesijumppa?
No kato kun siinä on se itseinho ja häpeä sitä luokkaa ettei onnistu. Ja joo, tiedän että siellä on monenkokoista ja -näköistä ja kyllä sinne sekaan mahtuu ja rohkeasti vaan, ei siellä kukaan katso, uimaan sinne mennään eikä muita kyttäämään jne. jne. Mun on helppo tsempata muita, mutta häpeä on se suurin syy miksi ei tuu kysymykseenkään uimahalliin meneminen. Mä en tän mahan kanssa näyttäydy kenellekään, ellei ole ihan pakko. Ihan out of question.
 
No kato kun siinä on se itseinho ja häpeä sitä luokkaa ettei onnistu. Ja joo, tiedän että siellä on monenkokoista ja -näköistä ja kyllä sinne sekaan mahtuu ja rohkeasti vaan, ei siellä kukaan katso, uimaan sinne mennään eikä muita kyttäämään jne. jne. Mun on helppo tsempata muita, mutta häpeä on se suurin syy miksi ei tuu kysymykseenkään uimahalliin meneminen. Mä en tän mahan kanssa näyttäydy kenellekään, ellei ole ihan pakko. Ihan out of question.
Ei sitten. Sinä päätät.
 
No kato kun siinä on se itseinho ja häpeä sitä luokkaa ettei onnistu. Ja joo, tiedän että siellä on monenkokoista ja -näköistä ja kyllä sinne sekaan mahtuu ja rohkeasti vaan, ei siellä kukaan katso, uimaan sinne mennään eikä muita kyttäämään jne. jne. Mun on helppo tsempata muita, mutta häpeä on se suurin syy miksi ei tuu kysymykseenkään uimahalliin meneminen. Mä en tän mahan kanssa näyttäydy kenellekään, ellei ole ihan pakko. Ihan out of question.
Mä veikkaan, että katsoisivat sua ainoastaan kunnioituksesta.
Toki joukkoon mahtuu mätiä omenia, jotka nauttii kiusaamisesta, mutta uskoisin että saisit kannustusta.
 
vierailija
Mulle ensimmäinen lääkäri sanoi, että jo yksin mun korkea verenpaine ja metabolinen oireyhtymä ovat riittävä peruste päästä lihavuusleikkaukseen. No, nyt mulla on noiden lisäksi polvetkin jo hajalla, ja alaselkäkipu estää hyvin tehokkaasti oikeastaan kaiken, mitä yritänkin tehdä. Ja joo, sanotte tietysti että kivusta huolimatta pitää mennä lenkille yms mutta mitäs sitten teette kun jalat lähtee alta sen kivun takia? Antakaa nyt joku hyvä ja pätevä neuvo siihenkin, kun kaiken tiedätte.

Oletko käynyt fysioterapeutilla ja saanut ohjeita selkään ja polviin. Hänellä voisi olla sinulle myös hyviä sinulle sopivia liikuntavinkkejä. Olet ehkä käyttänyt hyväksi terveysasemien terveydenhoitajien ja ravitsemusterapeuttien palveluita, tukikäynnit olisivat tärkeitä.

Ja onko painonhallintatalon sivut tutut.

 
vierailija
Mulle ensimmäinen lääkäri sanoi, että jo yksin mun korkea verenpaine ja metabolinen oireyhtymä ovat riittävä peruste päästä lihavuusleikkaukseen. No, nyt mulla on noiden lisäksi polvetkin jo hajalla, ja alaselkäkipu estää hyvin tehokkaasti oikeastaan kaiken, mitä yritänkin tehdä. Ja joo, sanotte tietysti että kivusta huolimatta pitää mennä lenkille yms mutta mitäs sitten teette kun jalat lähtee alta sen kivun takia? Antakaa nyt joku hyvä ja pätevä neuvo siihenkin, kun kaiken tiedätte.
No neuvo on sama minkä kaikki tietää, syö vähemmän kuin kulutat. Miksi et sitä ymmärrä?
 
vierailija
Jos liikunta on ehdoton ei niin sitten on tingittävä syömisistä ja juomisista. Ensisijaisesti pitäisi selvittää mikä se todellinen ongelma on, joka laittaa ihmisen syömään yli äyräiden. Kyseessä on todennäköisesti tunnesyöminen. Kun on paha olla niin ruoka lohduttaa ja .... Syödä voi mutta mitä niin se on olennaista. Ihminen on äärimmäisen mukavuudenhaluinen ja harvoin valmis tinkimään siitä mikä tuntuu ja maistuu hyvältä. Vaatii mieletöntä itsekuria muuttaa elintapoja mutta se on ainoa keino jos aikoo selvitä hengissä. Ruoat pois näkyviltä, pois ne namiherkut kokonaan, vettä elimistölle, nauti vatsan murinasta kun sillä on nälkä, syö reippaasti aamuisin ja kevennä iltaa kohden.
 
  • Tykkää
Reactions: Elena777
vierailija
Oletko käynyt fysioterapeutilla ja saanut ohjeita selkään ja polviin. Hänellä voisi olla sinulle myös hyviä sinulle sopivia liikuntavinkkejä. Olet ehkä käyttänyt hyväksi terveysasemien terveydenhoitajien ja ravitsemusterapeuttien palveluita, tukikäynnit olisivat tärkeitä.

Ja onko painonhallintatalon sivut tutut.

Kiitos sinulle asiallisesta vastauksesta. Ja hyvistä neuvoista. Tuohon painonhallintataloon tutustun ehdottomasti! Ja otan selvää josko pääsisin fysioterapeutille.
 
vierailija
Jos liikunta on ehdoton ei niin sitten on tingittävä syömisistä ja juomisista. Ensisijaisesti pitäisi selvittää mikä se todellinen ongelma on, joka laittaa ihmisen syömään yli äyräiden. Kyseessä on todennäköisesti tunnesyöminen. Kun on paha olla niin ruoka lohduttaa ja .... Syödä voi mutta mitä niin se on olennaista. Ihminen on äärimmäisen mukavuudenhaluinen ja harvoin valmis tinkimään siitä mikä tuntuu ja maistuu hyvältä. Vaatii mieletöntä itsekuria muuttaa elintapoja mutta se on ainoa keino jos aikoo selvitä hengissä. Ruoat pois näkyviltä, pois ne namiherkut kokonaan, vettä elimistölle, nauti vatsan murinasta kun sillä on nälkä, syö reippaasti aamuisin ja kevennä iltaa kohden.
Ei liikunta missään nimessä ole ehdoton ei, uimahalli vaan. Haaveilenkin jo pitkistä kävelyretkistä, ja kuntopyörä toimitetaan mulle parin viikon päästä. Tiedän senkin että jos pääsen leikkaukseen, mun on loppuelämäni syötävä vain ihan pieniä annoksia. Ja otettava ne vitamiinit joka päivä. Ja käytävä kontrollitutkimuksissa lopun ikääni, varmaan harvakseltaan, mutta kuitenkin. Olen tätä asiaa miettinyt jo viitisen vuotta, että mikään hetken mielijohde tämä ei ole.

Nyt on niin, että vaikka söisin ison annoksen ruokaa, on hetken päästä taas nälkä. Leikkauksen jälkeen mahaan ei edes mahdu paljoa, ja toisaalta se hormonitoiminta muuttuu niin, että näläntunnetta ei edes ole. Siksi onkin niin helppoa syödä pieniä annoksia kun ei tee mieli sitä ruokaa. Nyt on niin että jos pudotan painoa viisi kiloa, ne kilot tulee hetkessä takaisin. Olen niin väsynyt tähän ja jatkuvaan selkäkipuun ja nyt kun polvetkin on pas.. hajalla. Kohta joudun pyörätuoliin! Ja sitä en halua!
 

Yhteistyössä