Miten oppisi lukemaan "rivien välistä"

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja en vaan osaa.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

en vaan osaa.

Vieras
Olenkohan minä ainoa, joka "kärsii" tällaisesta ongelmasta, siis siitä ,että ei osaa lukea ihmisiä rivien välistä, vaan ottaa esimerkiksi sen mitä sanotaan sinällään, eikä osaa nähdä siinä mitään ylimääräistä.

Esimerkiksi välillä on tullut tilanteita, joissa joku ihminen on tarjoutunut auttamaan minua jossain asiassa, vaikka nyt töissä. Ja olen kiittäen ottanut tarjotun avun vastaan, ja sitten onkin jälkeenpäin tullut korviin juttua, että olen kuulemma itsekäs, kun en kieltäytynyt tarjotusta avusta kun sillä auttamaan tulleella on omiakin hommia ihan tarpeeksi.

Joo-o, jos kieltäydyt avusta todennäköisesti loukkaat sitä ihmistä, joka apua hyvää hyvyyttään tarjoaa, ja jos et kieltäydy, niin sitten oletkin itsekäs.
 
Et olisi :-)

Meinaan ei tällainen "tajuamattomuuskaan" niin erityisen hienoa ole, kun sitä onnistuu
niin kovin helposti loukkaamaan muita ja tallomaan huomaamattaan ihmisten varpaille, kun ei vaan tajua tiettyjä ääneen sanomattomia ja muille lähes itsestään selviä asioita

No esimerkiksi tuo sinun antamasi esimerkki olisi järkyttänyt minuakin, jos joku olisi tarjoutunut itse tekemään puolestani jotain olisin kovasti kiitellyt, ehkä kysynyt onko hän varma, ja olisin loukkaantunut jos sen jälkeen minusta olisi puhuttu pahaa selän takana. Et mielestäni tehnyt mitään kummallista.
 
Miten ap, luonnistuuko kaksimielisen vitsin oivaltaminen? Tai ymmärrätkö sarkasmia taikka ironiaa?

Hmm... Tuollaiset ja vastaavat jutut tajuan kyllä varsin hyvin.

Mutta saatan olla esimerkiksi joskus täysin sokea sille, että joku ihminen on loukkaantunut jostain sanomastani, jos hän ei kovin selkeästi näytä pahastumistaan tai vaikka en tajua, että joku mies on ihastunut minuun ja pidän hänen käytöstään vain perusystävällisyytenä. Ja siis muuta tällaista. (vaikeaa edes pukea sanoiksi, missä tilanteissa tuo tulee tarkalleen ottaen esille.)
 
Olen samanlainen, enkä yhtään pidä sellaisesta vihjailevasta tavasta puhua. Varsinkin mielestäni on typerää itse mennä tarjoamaan apua, tai itse suoraan kieltäytyä tarjotusta avusta, ja sitten marmattaa selän takana. Tästä syystä minulla on vain kaksi naispuolista ystävää, molemmilla ADHD-diagnoosi, kuten itsellänikin. Liian monella neurotyypillisellä naisella on tuollainen ihmeellinen kiertelevä ja kaarteleva tapa puhua.

Ja ei, en itsekään töksäyttele, mitä sylki suuhun tuo, tai esitä asioita käskemällä tms. Mutta en käsitä, mitä kukaan saa siitä, että itse tyrkyttää apuaan ja suuttuu, kun se otetaan vastaan. Sekin ärsyttää, jos pitää arpoa, tarkoittaako "ei tarvitse", että oikeasti haluaa apua, osallistumista tms., muttei kehtaa sanoa, vai haluaako oikeasti hoitaa asian itse, omalla tyylillään.
 
[QUOTE="jep";27745276]Olen samanlainen, enkä yhtään pidä sellaisesta vihjailevasta tavasta puhua. Varsinkin mielestäni on typerää itse mennä tarjoamaan apua, tai itse suoraan kieltäytyä tarjotusta avusta, ja sitten marmattaa selän takana. Tästä syystä minulla on vain kaksi naispuolista ystävää, molemmilla ADHD-diagnoosi, kuten itsellänikin. Liian monella neurotyypillisellä naisella on tuollainen ihmeellinen kiertelevä ja kaarteleva tapa puhua.

Ja ei, en itsekään töksäyttele, mitä sylki suuhun tuo, tai esitä asioita käskemällä tms. Mutta en käsitä, mitä kukaan saa siitä, että itse tyrkyttää apuaan ja suuttuu, kun se otetaan vastaan. Sekin ärsyttää, jos pitää arpoa, tarkoittaako "ei tarvitse", että oikeasti haluaa apua, osallistumista tms., muttei kehtaa sanoa, vai haluaako oikeasti hoitaa asian itse, omalla tyylillään.[/QUOTE]

Puit hyvin sanoiksi sen, mitä itsekin tarkoitin ja mistä omalla kohdallanikin on kyse. Tosin itselläni ei mitään ADHD- diagnoosia ole, että tiedä sitten mistä omassa tapauksessani on kysymys
 
Mulla on ihan sama ongelma. Ei kuitenkaan ole ongelmia sarkasmin tai ironian tajuamisessa, että en usko olevani vaan tyhmä. Itse en näe tarvetta esittää jotain, enkä siksi osaa odottaa sitä muiltakaan.

Esim. juurikin tuossa avun tarjoamisessa, jos tarjoan apua jollekkin niin olen oikeasti valmis ja halukas auttamaan, enkä ihan oikeasti voi ymmärtää miksi tarjota apua vain muodon vuoksi ja sitten harmistua jos joku tarttuukin tarjoukseen. Samoiten jos sanon, että mulla on ollut kivaa esim. illanvietossa niin sitten mulla on ollut kivaa.

Kai mulla on vähän miesmäiset putkiaivot tässä asiassa :)
 

Yhteistyössä