M
"Meitsi"
Vieras
Kertokaa nyt hyvät immeiset, miten ihminen oppii tykkäämään itestään? Mulla on jo monta vuotta ollut kauhee kriisi itsestäni, lähinnä ulkonäön takia. Elän hyvää elämää muuten, 1,5v lapsi ja toinen on nyt tulossa rv32, ihana koti ja mies, työpaikka jne jne. Asia, joka on pielessä, on oma peilikuva. Inhoan itsessäni melkein kaikkea, vähiten tällä hetkellä masun sisällä kasvavaa vauvaa. Tiedän, ettei raskausaikana saisi miettiä tällaisia saatikka laihduttaa, mutta ajatukseni pyörivät tyytymättömyyden ympärillä lähes jatkuvasti. En saata katsoa peiliin muulloin kuin meikatessa, vaatteita on kaapit pullollaan, mutta ei ne mahu päälle, koska olin n.30kg laihempi silloin ku ne ostin. Ärsyttää!! Kova on urakka kunhan vauva syntyy. Siihen tuo vielä omat haasteensa se, etten pidä liikunnasta. En tiedä johtuuko se ylipainosta vai mistä, mutta en ole koskaan saanut liikunnasta sitä nk. hyvän olon tunnetta. Tällä hetkellä hyvän olon tunnetta ei tule kyllä mistään muustakaan, ku ajatukset pyörii ulkonäössä ja kaikki melkein mitä teen tuo huonon omantunnon, jos se vaikka sattuu olemaan sellainen juttu, mikä ei edistä ulkonäköä. Tunnen melkein häpeää liikkuessani ihmisten ilmoilla! Välillä on sellainen tunne, että pitää pyytää anteeksi kavereiltakin, että sori ku oon tän ja tän näkönen jne jne. Neuvolassa mua I-N-H-O-T-T-A-A nousta vaa'alle, verenpaineenmittaus aiheuttaa ylimääräistä painetta, koska joka kertaa saa jännittää, että pysyykö se mansetti käsivarren ympärillä vai ei jne jne. Aivan turhia juttuja, mutta miten päästä noista eroon ja miten kääntää ajatusta eri suuntaan? Ja ennen kaikkea miten saada karistettua nämä kilot sitten synnytyksen jälkeen... huoh... ulkonäkökeskeistä jorinaa, mutta siihenhän tämä nykymaailma niin sanotusti pakottaa. En silti syytä mediaa yms tästä, vaan ihan oma moka ja syy, ku on päästänyt itsensä lihomaan.
