Miten olette päätelleet, että lapsi on valmis yökyläilyyn?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja :)
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

:)

Vieras
Miulla on jo 2,7 -vuotias tyttö ja olen odottanut, että se päivä varmasti tulee, kun lapsi jollain tavalla näyttää olevansa valmis yökyläilyyn ilman vanhempiaan. Esim. mummolaan siis.

Hän ei näytä vielä minkäänlaista kiinnostusta yökyläasioihin ja kieltäytyy kipakasti, jos häneltä kysytään, haluaisiko mennä mummolaan yöksi.

Ei meillä mikään kiire olekaan tämän yökyläilyn kanssa ja molemmat isovanhemmat odottavat mukavan kärsivällisesti sitä ensimmäistä kertaa, kun lapsenlapsi tulee yökylään. Mutta mietin vaan sellaista, että tuleeko jossain vaiheessa jopa sellainen hetki vastaan, että lapselle itselleen olisi hyvä kokeilla yökylää, vaikka ajatus ei häntä ensin houkutakaan?

Ymmärtääköhän kukaan tätä pohdintaani.
 
Alkuperäinen kirjoittaja :):
Miulla on jo 2,7 -vuotias tyttö ja olen odottanut, että se päivä varmasti tulee, kun lapsi jollain tavalla näyttää olevansa valmis yökyläilyyn ilman vanhempiaan. Esim. mummolaan siis.

Hän ei näytä vielä minkäänlaista kiinnostusta yökyläasioihin ja kieltäytyy kipakasti, jos häneltä kysytään, haluaisiko mennä mummolaan yöksi.

Ei meillä mikään kiire olekaan tämän yökyläilyn kanssa ja molemmat isovanhemmat odottavat mukavan kärsivällisesti sitä ensimmäistä kertaa, kun lapsenlapsi tulee yökylään. Mutta mietin vaan sellaista, että tuleeko jossain vaiheessa jopa sellainen hetki vastaan, että lapselle itselleen olisi hyvä kokeilla yökylää, vaikka ajatus ei häntä ensin houkutakaan?

Ymmärtääköhän kukaan tätä pohdintaani.

joo, meillä samanikäinen ei halua edes kylään ilman äitiä tai isää, siis jäädä itsekseen edes mummille. En o pakottanut, ehtii kyllä.

 
Kyllä mä uskon siihen, että lapsi itse on aiheesta innostunut. Silloin on edellytyksiä, vaikka H-hetkellä (viimeistään nukkumaanmenoaikaan) mieli voi muuttuakin.

Eli lapsen on oltava ihan innoissaan. Lisäksi pitää olla suvereeni kyky olla päiväkylässä useita tunteja.
 
Meillä on tyttö 20kk ja ollut monesti jo koko viikonlopun mummolassa (molemmissa). Ei ole mitään hätää. Kiukuttelemaan alkaa jos tullaan itse tyttö hakemaan ja kerran oli itkukohtaus kun oltiin kaupassa mummon tuodessa tytön kotiin :(. Mutta tyttö lähtee itse innoissaan mummojen matkaan, huiskuttaa vaan heihei ja on ihan malttamaton lähtemään.

En kyllä yhtään muista, että milloin oltiin ekaa kerta yötä ja miksi. Varmaan ensimmäiset harjoitukset olleet kun porukalla ollaan mummolassa ja tyttö suostunut nukkumaan mummojen kanssa ilman äitiä. Hyvin se on kuitenkin aina toiminut, niin alettiin antamaan noita viikonloppujakin sitten viimein. Ei kyllä tytöltä silloin voinut itse kysyä mitään.

Mutta tosiaan jos ei itse kaipaa vapaailtoja niin eihän se mikään pakko ole lapsen olla yökylässä. Meillä tykkää koko sakki, saadaan olla miehen kanssa kahdestaan, ja mummo ja tyttö saavat touhuta keskenään kaikkea jännää pari päivää. Mummot asuu lähemmäs 100km:n päässä, jos olisivat lähempänä, niin sitten varmaan olisi vähempi yökyläilyjä ja ihan vaan touhuaisivat päivällä/illalla.
 
Mä luulen, että yökyläily on myös opittu juttu. Meidän 2v1kk tyttö on olut varmaan puolivuotiaasta asti tasaisin väliajoin mummoloissa yötä. Jos mulla ja miehellä on jotain menoja, sanotaan, että hän menee mummolaan yökylään siksi aikaa kun äiti ja iskä on reissussa. Vielä ei ole laittanut hanttiin ja varmaan osittain siks, että on tottunut siihen niin pienestä asti. Kai jossain vaiheessa tulee sekin vastaan ettei halua jäädä.
 
Meillä 6-vee on alkanut kysellä pääsisikö kaverilleen yöksi.

Mummolassa ei ole kovin montaa yötä ollut ilman meitä.
*muoks* Poika on ollut yhden yön veljeni luona ilman meitä.
 
Niin voihan se kyllä olla, että meidänkin lapsi viihtyisi yökylässä erittäin hyvin, jos sitä vaan kokeilisi. Kun mummit ja ukit ovat meillä tai me heillä, niin ei lapsi paljon vanhempiaan kaipaa, useimmiten vaan ajaa pois, kun yritetään mennä leikkiin mukaan =)

Mutta ehkä meillä itsellämme vaan ei oikein ole ollut syytä viedä lasta yökylään. Senkin takia odotellaan, että ilmaiskoon itse sitten, kun sellaiselle tulee tarvetta/ intoa.

Tuohon uskon itsekin, että yökyläily on osittain tottumiskysymys ja ehkä sellaiselle lapselle, joka on ollut pienemmästä saakka yökylässä, asia on luonnollisempi ja siksi helpompi, kuin esim. meijän ipanalle, joka on aina tuhissut yönsä äiteen ja isän lähellä. Ja tästä syystä juuri pohdin, että milloin lapselle itselleen olisi parhaaksi alkaa harjoitella yökyläilyä, vaikka perheellä ei sinänsä olisi yökyläilylle tarvetta.

Tällaiset asiat pyörii mielessä siksikin, että huomenna meillä on laskettu aika ja toivon mukaan olen sairaalassa synnyttämässä ERITTÄIN pian. Ensimmäinen yö erossa on siis mahdollisesti hyvinkin lähellä ja ukki on pestattu lapsenvahdiksi - kuinkakohan mahtaa mennä...
 
meillä on yökylä'ilty jo viikon ikäsestä :) ja jos meill' tärkeää menoa ei sitä lapsilta kysytä haluaako mennä vai ei vaan ne menee.piste. ja aina on tykänneet olla.
 
Meillä lapsi nyt 3v.5kk. Pari kuukautta sitten otti itse asian esille,että haluaisi mennä yökylään. Lähi viikkoina varmaan kokeillaan yökyläilyä isovanhempien luo.
 
Koska lapsi on ollut pienestä asti hoidossa, niin emme ole hennonneet viedä mummolaan yökylään usein. Eli meillä lapselta kysyttiin haluaako yökylään. Ekan kerran 3v2kk.
 
Eli yli 3-vuotiaana alkavat itse kysellä, että koskas pääsisi yökylään? Mie luulen, että me odotellaan rauhassa sinne saakka, kun meillä ei tosiaan ole vielä tullut vastaan pakottavaa tarvetta. Mutta asia muuttuu toki sillä sekunnilla, kun se pakottava tarve tulee.

...Eli periaatteessa tuota pikaa, jos vaan synnytys alkaisi :) Voihan synnytys kestää kauankin, tai ajoittua niin, että lapsi "joutuu" ns. yökyläilemään ukkinsa kanssa - vaikkakin omassa kotonaan.
 
Koska olen lapsen kanssa kaksin, niin me kesälomalla "harjoittelimme" yökyläilyä. Oli yhden yön mummulla ja toisen yön läheisten ystävien luona, jotta olisi yllättävissä tilanteissa sitten mahdollisesti helpompaa. Itseä nimittäin hieman pelottaa tämä sikainfluenssa-aaltokin siten, että riskiryhmiin kuuluvana voin pahimmassa tapauksessa joutua sairaalahoitoon. Mielestäni teidän kannattaisi jättää lapsi ukin kanssa kaksin vaikka autoajelun ajaksi jo ennen synnytystä, jottei pidempi ero äidistä olisi kova järkytys ja vielä kun äiti "menee hakemaan" sitä uutta vauvaa.
 
Esikoinen tais olla 1v5kk kun sanoi et mä jään tänne (oli kyllä ollut jo ennen sitä mutta kun ei juuri puhunu, huono äiti mä siis :(
Kuopus oli nuorempi kun ei suostunut kotiin lähtemään, etenkin kun isompi oli jäämässä yöksi joten sinne se jäi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ..:
meillä on yökylä'ilty jo viikon ikäsestä :) ja jos meill' tärkeää menoa ei sitä lapsilta kysytä haluaako mennä vai ei vaan ne menee.piste. ja aina on tykänneet olla.

tosi kiva juttu oikeen hymiön kanssa, että viikon ikäinen on jo tyrkätty yöhoitoon pois äidin ja isän luota.
 
Meillä oli poika ekaa kertaaa yökylässä 4,5vuotiaana mummilla, välimatka yli 200km, mutta oli heti 4 yötä putkeen. Ja hyvin oli mennyt. Nyt tänä kesänä 5,5 vuotiaana oli ekaa kertaa kaverilla yökylässä ja hyvin meni. Halusi itse jäädä. 3v pikkuveli oli myös tänä kesänä isoveljen kanssa mummilla yhden yön. Kuopus 1v ei ole ollut yökylässä.

Mä en ole nähnyt tarpeelliseksi viedä pieniä lapsia yökylään ja eikä meillä ole oikein yökyläpaikkaakaan lähellä pienelle. Toinen mummu asuu melkein naapurissa ja tänä kesänä 5,5v oli ekaa kertaa siellä yötä. Päivisin on kyllä mummu hoitanut isompia lapsia mut ei pientä ja yökyläily ei ole ennen mummua kiinnostanut...

Kyllä ne lapset ehtii yökyläilemään varmasti ihan riittävästi vähän isompanakin.
 

Yhteistyössä