miten olet suunitellu synnytyksesi?

Eli vedessä, sängyllä, kotona,sektiolla vai palkitussa synnytysistuimessa?

Itse toivoisin ettei epiä tai spinaalipuudutusta enään laiteta minulle (jälkeenpäin aiheutti migreeni kohtauksen joka laukaisi kropassa halvautimista pariksi päiväksi) eli ei kiitos sille enään. =)

Halusisin kokeilla palloa sekä synnytysistuinta sillä olen kuullut sen toimivan niin että koko kroppa olisi rentona ja voisi keskittyä synnyttämiseen. :wave:
Myös vesi kuulostaa aivan ihanalta mahdollisuudelta, saa jos tajuaa kysyä sellaista.

miten muilla?
 
Viime synnytys oli kivulias ja pitkä ja puudutukset lisäsivät pahaa oloa paitsi epiduraali ihan lopussa.
Nyt haluaisin synnyttää vedessä ilman mitään kipulääkettä. Siinä on haastetta nykyaikaan mä tiedän. Mutta olen motivoitunut jos vain pääsen ammeeseen. :D
 
Toivon että kaikki menee ok eikä tule mitään yllätyksiä eikä ongelmia, pahin kauhuskenaario olisi joutua sektioon..

Viimeksi jumppapallo suikussa ja amme oli aivan loistavia, samalla kaavalla toivon pääseväni tällä kertaa. Keinutuoli jyväpussin kanssa seuraavana ja lisäksi akupunktio. Toivon etten tällä kertaa tarvitse mitään rankkoja puudutteita, ajattelin uskaltautua antamaan ilokaasulle mahdollisuuden, viimeksi pelotti että tulen pahoinvoivaksi kun oli jotenkin niin heikko ja huono olo valmiiksi.
 
Mulla epiduraali hidasti synnytystä ja kesti kauan, että toiseen jalkaan palasi tunto. Nyt en haluaisi selkäytimeen pistettäviä puudutuksia. En myöskään halua joutua uudelleen sektioon (karsea kokemus).

Tällä toisella kerralla haluaisin kokeilla jakkaraa ponnistukseen ja kenties ammetta avautumisvaiheessa.
 
En oikeestaan juurikaan suunnitellu kummemmin synnytystä...

Ajattelin vaan et olis mukava kokeilla ammetta jos se synnytyssali sattuu sillon vapaana olemaan...
Ja lähinnä et avoimin mielin mennään synnyttämään... :)
Kun ei liikaa suunnittele niin ei pety turhaan jos ei asiat synnytyksessä menekkään niinku on suunnitellu...
 
Mä en halua kauheesti suunnittella mitään, ettei tule pettymyksiä jos ei menekään suunnitelmaan mukaan. Puudutteita otan, mitä tarjotaan. Viimeksi oli paracervikaali, ja se auttoi. Oli niin nopea synnytys ettei mitään epiduraaleja olisi ehtinytkään.

Meidän sairaalassa on käytössä relaxbirth synnytystuoleja, jospa semmoisessa pääsisi olemaan.
 
Mä en koskaan ole suunnitellut mitenkään,oon antanut mennä omalla painollaan.

Jakkaraa oon ennenkin toivonut,en vielä saanut siinä synnyttää(viimisimmät ollet niin nopeita ja ja jakkara kateissa :D )mutta se olisi ainoa toive tällä kertaa ja ehkä se mihin en tosiaan voi itse vaikuttaa,mutta että hiukan hitaammalla tahdilla etenis =)

Amme olis kanssa kiva mutta sekään ei koskaan toteutunut nopeuden vuoksi.

Katsellaan miten ensi kerralla sitten käy :heart:
 
Kyllähän sitä kaikkea suunnitteli ennen synnytystä (ammetta, jakkaraa jne.) mutta jännästi tuo kaikki unohtui kun alkoi olla tosi kyseessä! Joten eipä kauheasti kannata suunnitella etukäteen, ettei vaan tule sitten pettymyksiä jos ei sujukaan suunnitelmien mukaan.
 
En suunnittele mitenkään. Esikoinen tulossa ja en vaan osaa miettiä etukäteen. Kunhan poika tulee terveenä ulos ja äiti on yhdessä osassa sen jälkeen niin kaikki ok =) Johtunee varmaan siitä, että olen yhden synnytyksen nähnyt, joka ei mennyt niinkuin olisi pitänyt, joten annan kaiken mennä omalla painollaan.
 
minä suunnittelin kaikennäköistä, että en halua epiduraalia ja haluan ponnistaa seisaaltaan tai jakkaralla, haluan ammeeseen avautumisvaiheessa jne.

Vaan kuinkas kävikään. Synnytys alkoi vesien menolla, eli ammeeseen ei päässyt. Supistukset alkoivat myös heti rajuina ja todella kivuiliaina, joten epiduraaliin päädyin kuitenkin. (en kyllä ollut tajunnut, miten tuskallista synnytys voi olla, ja siitäkin syystä oli niin helppo suunnitella luomusynnytystä) Epin vaikutuksesta ja ihan siitäkin syystä, että olin aivan loppu ja maailman väsynein en jaksanut vaihtaa ponnistusasentoa, ja puoli-istuvassa ponnistelin muksun maailmaan, vaikka edelleen uskon, että se vaihe olisi ollut helpompi muussa asennossa. Ponnistin kymmeniä kertoja, joten helpotus ei olisi ollut pahitteeksi.

No, sen opin kuitenkin, että mahdollista seuraavaa synnytystä en suunnittele tippaakaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja miimii10:
Dreamer78 olet aivan oikeassa, mutta eikö sinulla ole mitään toiveita vai menetkö virran mukana`?
no, yksi sektio jo takana ja tämäkin kaksosraskaus, joten eipä taida olla vaihtoehtoja... toivoisin kyllä alatiesynnytystä...
_joskus_ aattelin että kotisynnytys olis kiva ja tietty naturaalina :saint: , mutta toivotaan nyt että eivät kotona lähde syntymään.
 
ekasta suunnittelin sen verran, että halusin kokeilla jakkaraa ponnistusvaiheessa ja ettätarvittaessa oisin halunnu sen peräruiskeen, sen puolen hoiti kuitenkin luonto ihan ite :D

nyt mielessä pyörii suunnilleen samat asiat, ehdottomasti haluan uudestaan suihkuun/lämpöpusseja/aqua-rakkuloita ja ponnistaa jakkaralta... jos kivut on samaa kaliiperia niin tällä kertaa vois sen epiduraalin jättää pois, jos kokeilis ihan mielenkiinnosta millasta olis ilman... :kieh:

omalla painollahan tuo ekakin meni, ei kannata liikaa suunnitella, ettei sitten pety :D
 
ei kannata pelätä, mulla oli ystävä joka meinasin abortin tehdä pelkästä synnytyksen pelosta, kummasti se kroppa ja pää tottuu ajatukseen, uskaltaisin väittää samaa jos tietäisin ajavani kolarin 9kk päästä ja jääväni eloon vaikka sattuisi helvetisti:D (kopkop)

paikat kypsyy sen verran synnytyksen lähestyessä että ei puhuta mistään helvetistä :heart: :heart:
 

Yhteistyössä