Miten niitä ADHD-lapsia on muka niin paljon??!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja joopajooooo
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mäkin luulin, etten tunne yhtäkään ADHD-aikuista. Kunnes sitten kerroin kaikille avoimesti, että mulla on ADHD. Tämän jälkeen paljastui, että lähipiiristä löytyy muitakin ADHD-aikuisia.

Asiasta saattaa olla vaikea kertoa, sillä niin monen mielestä ADHD:tä ei ole olemassakaan jne. Olen itsekin törmännyt vähättelyyn ja saanut "terveen paperit" muutamalta lähipiiriin kuuluvalta. Joten ei ihme, jos siitä omasta diagnoosista ei haluta huudella ympäriinsä. Olen jopa kuullut päivittelyjä siitä, minkälaisen vaimon mieheni on mennyt itselleen valitsemaan. Kelpasin kyllä niin kauan, kun kukaan ei tiennyt, että mulla on ADHD. Mutta kun siitä kerroin, muutuinkin samalla sekunnilla "huonoksi vaimoksi". Itse koen kuitenkin olevani sama ihminen edelleen...ei se ADHD yhdessä yössä tullut, vaan olen ollut neurologisesti poikkeava ihan aina.

Olen kaikki lapseni kasvattanut samalla tavalla, eli samat rajat, sama rakkaus. En näe omassa toiminnassani mitään, mikä selittäisi sen, miksi vuoden ikäerolla olevista lapsista toinen on terve ja toinen hyvin todennäköisesti ei. Alle kouluikäiset lapseni eivät pelaa tietokoneella/pelikonsolilla/puhelimella tai millään muullakaan vempaimella. Lautapelejä saavat pelata niin paljon, kuin mitä sielu sietää. Kouluikäinen pelaa maksimissaan 2 tuntia kuussa. Voisin antaa pelata vähän enemmänkin, mutta hän ei ole moisesta järin kiinnostunut.

Televisiota nuo samat lapset katsovat noin 4 kertaa viikossa, vajaan tunnin ajan kerrallaan. Ja ohjelmana on lastenohjelmat, ei salkkarit tms.

Alkoa käytämme 1-4 kertaa vuodessa. Lähinnä siis pikkujouluissa ja työpaikan illanistujaisissa. Alkoa otamme aina kohtuudella, eli kävelemme omin jaloin kotiin, eikä huomalatila ole nii suuri, että tulisi töpäksittyä. Tupakkaa emme polta.

Käymme molemmat töissä (tosin itse teen töitä melko vähän, sillä perheessä on alle 1v ikäinen ja kaikki lapsemme ovat kotihoidossa), emme kärsi mielenterveysongelmista, emme elä toimeentulotuella, emme nosta asumistukea, emme ole lastensuojelun asiakkaana emmekä ole multakaan osin mitään sellaista, jonka vuoksi voisi ajatella, että juuri meillä on ADHD lapsi. Vielä siis diagnoosia vailla, mutta viitteitä on vahvasti näkyvillä. Myös ammattihenkilöiden mielestä, jotka ovat lapsiamme seuranneet joka viikko, yli vuoden ajan.

Varmasti myös vääriä diagnooseja tehdään. Mutta ei lainkaan siinä määrin, mitä "epäilijät" väittää. Ennemminkin väitän, että ihmisillä menee puurot ja vellit sekaisin. Puhutaan niistä omista vilkkaista ADHD-lapsista tai naapurin hirviö ADHD-lapsista, joilla ei oikeasti ole diagnoosia, vaan heitä kutsutaan ADHD-lapsiksi vilkkauden/käytöksen vuoksi. Tämä hämää. Vilkas lapsi on eri asia, kuin ADHD-lapsi, mutta puhekielessä vilkas taitaa olla jo lähinnä synonyymi ADHD:lle.
 
Mitään ad/hd :ta ei ole edes olemassa! On vain erinlaisia lapsia! Kaikkea kanssa, kun nykyään kaikille annetaan diagnoosi..... Jos lapsi on rauhallinen, niin hänellä on autismi, jos taas energinen niin ad/hd.. Kohta varmaan eri hiustenväreillekkin keksitään diagnoosit! Ihmiset ovat eri luontoisia ja erilaisia persoonia, ei kaikkeen tarvita diagnooseja! Keskittymisvaikeudet ja ylivilkkaus eivät ole sairautta, vaan lapsen tapa regoida ympäristöön; muistakaa kenestä lapset saavat esimerkin!!
 
Mitään ad/hd :ta ei ole edes olemassa! On vain erinlaisia lapsia! Kaikkea kanssa, kun nykyään kaikille annetaan diagnoosi..... Jos lapsi on rauhallinen, niin hänellä on autismi, jos taas energinen niin ad/hd.. Kohta varmaan eri hiustenväreillekkin keksitään diagnoosit! Ihmiset ovat eri luontoisia ja erilaisia persoonia, ei kaikkeen tarvita diagnooseja! Keskittymisvaikeudet ja ylivilkkaus eivät ole sairautta, vaan lapsen tapa regoida ympäristöön; muistakaa kenestä lapset saavat esimerkin!!

niin...mustako rauhallisesta tuo sähikäinen on mallin saanu? Siihen että se itsekin tuskailee sitä ettei voi olla rauhassa ja keskittyä? Nukkui 2v yöt klo 23-6 jne...Minäkö sen oon opettanu?????
 
"ADHD-diagnoosien yleistyminen kuvastanee sekä vanhempien että opetus- ja terveydenhuoltohenkilökunnan valveutuneisuutta ja lisääntynyttä tietoisuutta tarkkaavuushäiriöistä. On epätodennäköistä, että ADHD:n todellinen esiintyvyys olisi radikaalisti muuttunut tänä aikana (Swanson ym. 1995). Polanczyk ym. (2007) tekivät laajan metaregressioanalyysin, joka sisälsi kaikki vuosina 1978-2005 julkaistut kelvolliset ADHD:n esiintyvyyttä käsitelleet tutkimukset. Niiden aineistot koostuivat yhteensä 171 756 potilaasta. Analyysin mukaan noin 5 %:lla lapsista ja nuorista on diagnostiset kriteerit täyttävä ADHD. Häiriön esiintyvyydessä on selvä sukupuoliero: se on pojilla vähintään kolme kertaa yleisempi kuin tytöillä." www.duodecimlehti.fi - HAKU
 
Mitään ad/hd :ta ei ole edes olemassa! On vain erinlaisia lapsia! Kaikkea kanssa, kun nykyään kaikille annetaan diagnoosi..... Jos lapsi on rauhallinen, niin hänellä on autismi, jos taas energinen niin ad/hd.. Kohta varmaan eri hiustenväreillekkin keksitään diagnoosit! Ihmiset ovat eri luontoisia ja erilaisia persoonia, ei kaikkeen tarvita diagnooseja! Keskittymisvaikeudet ja ylivilkkaus eivät ole sairautta, vaan lapsen tapa regoida ympäristöön; muistakaa kenestä lapset saavat esimerkin!!


Mä en myöskään ajattele addh:n olevan sairaus, mutta kyllä se on ihan olemassa oleva neurologinen poikkeama aivoissa.
 
ADHD on toki ollut tapetilla aika paljon ja varmasti on paljon turhia kyökkidiagnooseja (se meidän Esa-Raija on sitten niin energinen) mitkä ei perustu mihinkään oikeaan ammattilaisen arvioon, mutta uskoisin että lääkärien diagnoosit on aika pitkälle kyllä ihan todellisia ja osuvia.

Ja mitä tuohon "ei minun nuoruudessani" hölmöön kommenttiin tulee, ei ollut pari sataa vuotta sitten tietoa bakteereista, silti ne eli ja voi hyvin.

Mutta toki kun höppänä mamma kertoilee oman kupeidensa hedelmän olevan jotain häiriötä sairastava ilman asiantuntijan diagnoosia, se pitää ottaa välittömästi tosissaan ja laskea varsinaisten ADHD-diagnoosien kirjoon.
 
  • Tykkää
Reactions: Asiankannattaja
Jos olet luonteeltasi vähänkin poikkeava niin diagnoosi pitää saada. Jos olet ylirauhallinen päivähaaveksija olet ADD. Mutta jos olet koheltaja , joka ei pysy paikoillaan olet ADHD.
 
Mitään ad/hd :ta ei ole edes olemassa! On vain erinlaisia lapsia! Kaikkea kanssa, kun nykyään kaikille annetaan diagnoosi..... Jos lapsi on rauhallinen, niin hänellä on autismi, jos taas energinen niin ad/hd.. Kohta varmaan eri hiustenväreillekkin keksitään diagnoosit! Ihmiset ovat eri luontoisia ja erilaisia persoonia, ei kaikkeen tarvita diagnooseja! Keskittymisvaikeudet ja ylivilkkaus eivät ole sairautta, vaan lapsen tapa regoida ympäristöön; muistakaa kenestä lapset saavat esimerkin!!

Rauhallisuudesta EI saa autismidiagnoosia, eikä energisyydestä adhd -diagnoosia. Ota hyvä ihminen asioista selvää ennen kuin esität asioita faktoina.

Ainut tuntemani autistilapsi oli muun muassa tällainen; ei ottanut katsekontaktia. Ei sietänyt juurikaan kosketusta. Toisti samoja rutiineja, esimerkiksi joka aamu päiväkotimatkalla äitinsä piti sanoa täsmälleen samat lauseet täsmälleen samassa kohdassa, joihin lapsi vastasi täsmälleen samoilla sanoilla. Jos joku meni pieleen, lapsi alkoi kirkua suoraa huutoa ja jatkoi sitä loppumatkan. Päiväkodin pihalla hän ei pystynyt liikkumaan vapaasti, vaan kulki joka päivä täsmälleen saman reitin paikkaan, jossa leikki samaa leikkiä joka päivä koko ulkoilun ajan. Sisään mennessä hän kulki jälleen täsmälleen saman reitin sisälle. Ja niin edelleen.

Adhd on kiteytettynä neurologinen poikkeavuus, joka aiheuttaa sen, että tarkkaavuuden ylläpitäminen kiinnostamattomaan asiaan on erittäin vaikeaa, asioiden oppiminen vaatii lukuisia toistoja, koko elämä ja maailman hahmottuu aivan eri tavalla. Olen työkseni kasvattanut lukuisia vilkkaita ja ylivilkkaitakin lapsia, eikä heistä ole ollut adhd -diagnoosia kuin yhdellä. Tämä lapsi on tavattoman kiltti ja kultainen, mutta ei vaan pysty keskittymään. Syödessä ruoka lentää minne sattuu ja pissa tulee housuun, kun taukoamaton juttu on niin innostava, ettei yksinkertaisesti huomaa wc-hätää. Matkalla vessaan lapsi kävelee seinää päin, kun näkee jotain mielenkiintoista jne. Eräs toinen tällä hetkellä hoitamani adhd -lapsi ei ole puolestaan ollenkaan vilkas.
 
On totta on että diagnoosit periytyy.. Pitää myös muistaa, että siitä syystä adhd-vanhemmat ovat entistä kyvyttömämpiä vaatimaan normisti hyväksyttyä käytöstä ja tunnistamaan "ei normaalia käyttäytymistä". Eli adhd ja häneen rakastuva suht heikkolahjainen... Sitä saa mitä tilaa!
 

Yhteistyössä