miten muut pikkuvauvojen äidit ehtii ja jaksaa kaikkea...

Kai mä sitten olen vaan laiska ja huonoasenteinen, kun en kykene edes yhden 1 kk vanhan lapsen kanssa ennen lasta olin hyvinkin tehokas, nyt en todellakaan. Ja kyllä mä työkseni hoidan vaikka 21 kpl 3 vuotiaita, mutta tää vauva vie kyllä kaiken mun ajan ja energian ja siihen hutasten pakolliset kotityöt päälle.

Tiedän että tämä helpottuu kun vauva kasvaa ja tulee rytmiä, mutta sitä vaan olen miettinyt kun monet muut näinkin pienten vauvojen äidit on monesti vimpan päälle laitettuja ja käy siellä sun täällä...

TOiset vauvat on työläämpiä kuin toiset ja noita "mihin sun aika sitten kuluu"-kommentteja tulee todennäköisesti niiltä kenen pikkuvauvat on nukkuneet monen tunnin pätkiä putkeen ja viihtyneet hyvin vaunuissa tai sitterissä. Kyllä sellaisen vauvan kanssa ehtiikin vaikka mitä, on kokemusta. Mutta sitte on kokemusta tuollaisesta vauvasta kuin sulla ap ja ensimmäisten viikojen aikana en todellakaan ehtiny mitään muuta kuin lämmittää mikropitsan uunissa ja hotkia sen nopeesti että ehti ees jotain syödä ja todellakin suihkussa käyminen oli yksi taiteen laji. Että älä nyt itseäsi parjaa asiasta. vauvoja on erilaisia ja ajankäyttökin on erilaisten vauvojen kanssa erilaista.

 

Yöt meillä menee yllättävän "hyvin", noh syö 1-2 tunnin välein ja vähän kitisee, mutta huutoa ei ole niin paljon. Yleensä syö n. 10-15 minuuttia, sitten kannan olalla, hyssyttelen ja röyhtäyttelen n. 30-45 minuuttia jonka jälkeen nukkuu sen 1-2 tuntia. En tiedä onko öisin jo niin umpiväsynyt päivän huudoista että nukkuu väkisin.

Mutta aamulla herättiin taas ennen seitsemää, syötiin jonka jälkeen alkoi taas kitinä joka pikkuhiljaa muuttui kipuhuudoksi. Miehellä on tänään vapaa joten aamulla piti olalla n. tunnin ja lohdutteli ja vauva nukkui siinä jonkun aikaa, sain itsekin vähän nukuttua. Puoli ysin aikaan oli taas nälkä ja syötin, jonka jälkeen taas olalla kanniskelua ja hyssyttelyä. On nukahtanut tässä välissä välillä 5-10 minuutiksi, mutta herää heti kovaan huutoon kun laskee johonkin. Nyt nukahti hetki sitten vatsalleen tähän mun jalkojen päälle poikittain, raasu :/ mutta ilmeisesti tämä asento auttaa jotenkin.

Kyllä mua eilenkin nauratti että onpa joo helppoa ja kätevää syödä esim. pihviä yhdellä kädellä, kun toisessa kädessä roikkuu kiljuva vauva. Oli vähän haasteellista leikata paloja ja hotkimiseksihan se taas meni....

Noh, nyt on taas aikaa surffailla vaikka tuonne vinkatulle sivustolle etsimään vinkkejä..

 

Sullahan on vielä lapsivuodeaika. Ei kai sitä mitään tarvi keretäkään tai jaksaakaan.

 

meillä oli kans vaativa lapsi pikkuvauvana, itki käytännössä kokoajan ja sylissä piti olla. mut kyl mä silti kerkesin meikata, kyllähän se lapsi nukkuukin pieniä pätkiä ainakin (meillä nukuttamiseen meni välillä 3kin tuntia päivällä), sit kun napero nukahtaa niin vaatteet päälle ja tukka kuntoon sit herättyä lähette ulos, vauvahan köllii vaunuissa ja sä voit tehdä mitä haluut

 

Ei sulla oo kantoliinaa tai -reppua? Auttaisko se? Mä tein paljon asioita vauva repussa.

 

Ensimmäiset kaks kuukautta oli mulla verkkareissa haahuilua kotona.
Siivosin vaan pakolliset asiat ja kävin kaupassa tarpeen tullen,
pesin pyykkiä kun kerkesin, eli lähinnä sillon kun puklurätit alko loppumaan tms..
Ja meillä oli HELPPO vauva, ei itkeskellyt, nukkui paljon ja söi suht hyvin ja "tehokkaasti".

Olin ekan kuukauden niin kipeä synnytyksestä ettei todellakaan kiinnostanut ripsivärit tai uusin hiusmalli.
En jaksanut edes yrittää olla mikään sosiaaliperhonen,
nautinkin tavallaan sohvamöllötyksestä sen pienen nyytin kanssa.
Eikä minua kiinnostanut mitä MUUT siitä tai meikittömästä naamastani ajatteli.

Nykyään tyttö on vuoden ja välillä päivisin loppuu jopa tekeminen,
hän kun nukkuu vieläkin kahet päikkärit ja on muutenkin omatoiminen leikeissään,
niin aikaa tuntuu olevan vaikka mihin!
Aamu alotetaan puurolla, sitten tyttö leikkii hetken ja ite laitan tiskit, pyykit yms...
Sen jälkeen likka istutetaan potalle ja itse sudin naamani ja tukkani kuosiin.
Sitten puistoon, ja samalla käydään kaupassa jos tarve.
Kotiin tullessa sapuska, hetki kirjojen lukua ja tyttö maate.
Sillon tyhjennän tiski- ja pyykkikoneen, siivoilen muuten, juon kaffetta ja istun netissä, katon telkkaria, luen lehteä jne..
Ja yleensä neljän aikaan kun tyttö nukahtaa toisille unille, tulee joku kahville käymään.
Jos ei tule niin kuolen yleensä tylsyyteen

 

Pääsitkö ap kirjautumaan sinne histamiinin sivuille? Kiinnostaa vaan tietää, että saitko jonkun vinkin hyvästä lääkäristä! Jaksamista sinne kovasti!!

 

Osta manduca!

 

[QUOTE="vieras";26982683]Kokeilepa vaikka viikko niin, että lähdette joka aamu yhdeksältä ulos. Sitä vaan ehtii kaikenlaista kun aamusta menee ulos. Itse käyn lasten (3kpl) kanssa päivittäin jossain. Meillä kans nuorimmainen oli koko ajan tissillä, mut äkkiä sitä oppi pikaisesti syöttämään vaikka kaupan leluosastolla tai puiston penkillä. Mietin sitäkin kun vauva kakkaa noin usein niin kannattaisko yrittää vähentää syöttökertoja, kun taitaa lapsella olla vatsa sekaisin.[/QUOTE]

Riippunee vauvan iästäkin: mein vauvat kakkaa ekat 3-4kk vähän väliä,sit tasottuu.

 

Kerkee joo, kerkis vaan edes syömään ja käymään vessassa joskus ihan rauhassa, ilman että toinen rääkyy keuhkonsa pihalle sillä aikaa vaikka täytyy kyllä tunnustaa että pieni mökkihöperyys mulle iskee kun en pääse oikein mihinkään ja istun kotona sohvan nurkassa. Huomasin juuri että tää sohvakin on jo kuorrutettu maidolla, voi öklö. :X niinkuin olis joku yleinenkin imetysnurkkaus.

Sinulla on niin pieni vauva ja vielä esikoinen, aika hoitaa nämä ongelmat. Mä olin ekat kuukaudet jotenkin ihan kaffella esikoisen kanssa, epävarma, ja tuntui ettei mihinkään riitä aika. Sitten kun vauva oli joku 4-5 kk., niin helpotti ihan hirveästi. Luulen, että totuin, tuli rutiineja, epävarmuus katosi, vauvaa alkoi kiinnostaa muutkin jutut yms. Puolen vuoden jälkeen onkin ollut jo tosi helppoa. Anna itsellesi aikaa.

Mutta noille huutelijoille "kyllä mä ehdin pestä kodin lattiasta kattoon joka päivä ja leipoa pullaa...": vauvoja on erilaisia. Minun vauvani nukkui ekat kuukaudet noin 20 minuutin pätkissä ja oli todellinen tissitakiainen, ja huusi kuin hyeena kun hänet laittoi sitteriin tai lattialle. Joten hän oli sylissä todella paljon, ja syömiset ym. kortilla. Ekan puolen vuoden jälkeen hänestä tulikin tosi helppo vauva, ja myöhemmin tosi helppo lapsi.

 

Tottakai tänne tulevat kaikki supermammat kehuskelemaan, kuinka vääntävät soseet ja rakentavat talon ja keksivät lääkkeen syöpään samalla, kun hoitavat vauvaa.

Unohda kaikki nuo egobuustauskommentit.

Vauvan hoito on rankkaa, lapsivuodeaika on rankkaa, aika on kortilla – jos on. Sulla on. Hyväksy se. Asiat helpottuvat kyllä, vauva kasvaa, tulee rutiineja ja rytmi, itse tokenet hormoneista ja synnytyksestä.

Voimia ja huolet pois, se aika luojan kiitos kuluu. Parhaillaankin.

 

No voi jestas... ihan kuin sitä konetta tuijottelisin kun se pesee, haloo.

vauva ei kyllä nuku koko päivää, ja jos nukkuu niin vain sylissä tai vieressä. Mihinkään vaunuihin tai sänkyyn on turha laskea ellei niitä hytkytä koko ajan. Tehdään kyllä vaunulenkkiä kun koirakin on pakko ulkoiluttaa, vauva voi nukkua sen lenkin ajan mutta heti kun vaunut pysähtyy niin BLING, vauva on taas hereillä ja vaatii syliin tms...

No voi helvata, täällä vastailee nämä, joiden vauvat istua napottaa tyytyväisenä sitterissä ja nukkuu melkein vuorokauden läpeensä. En minäkään jaksanut paljon mitään tämän viimeisen kanssa, oli todella paljon vaativampi kuin esikoinen. Mutta miksi pitäisi jaksaa muuta kuin ns pakolliset?

 

Hei! Osta ihmeessä ihan pikkuvauvoille tarkoitettua maitohappobakteeria luontaistuotekaupasta. En enää muista oliko jauhe vai kapseli, jonka siskoni syötti vauvalleen aina t-lusikalla äidinmaitoon sekoitettuna. Auttoi heti lapsen mahaa ja nukkui huomattavasti paremmin ja oli myös päivisin tyytyväisempi vauva. Tarkista myös ettei d-vitamiini vaan ole öljypohjaista, koska sekin aiheuttaa vatsanväänteitä!!!

Kokeilisin myös totuttaa vauvaa rintareppuun niin olisi lähellä, mutta saisit tehdä omia juttuja vauvan nukkuessa. Jos ei viihdy heti vaunuissa niin yritä vähitellen totuttaa niihin niin pääset kotoa poiskin ettet tule ihan mökkihöperöksi. Paljon on myös äitimyyttiä ja äitien itsekehua. Osa varmasti esittää paljon pirteämpää ja lapsen kanssa puuhaavampaa äitiä kuin onkaan. Opit kyllä vauvan tavat ja omat tapasi hoitaa lastasi. Älä vertaa itseäsi muihin vaan ole sellainen äiti kuin itse haluat olla.

 

En jaksanut lukea kännyllä kaikkia viestejä, mutta muistin, että serkkuni lapset, jotka oli oikein allergisia sai kans tuollaisia huutokohtauksia äidinmaidosta. Heidän äitinsä yritti kyllä välttää mausteisempia ruokia, suklaata jne muttei hoksannut olla ilman maitoa. Jätäpä joksikin aikaa maito pois ruokavaliostasi ja katso auttaako se jos pelkkä maitohappobakteeri tai öljytön d-vitamiini ei auta. Maitohappobakteerista on tehty tutkimuksiakin ja niitä on kannustettu neuvoloistakin syöttää vauvoille.

 

Kai mä sitten olen vaan laiska ja huonoasenteinen, kun en kykene edes yhden 1 kk vanhan lapsen kanssa ennen lasta olin hyvinkin tehokas, nyt en todellakaan. Ja kyllä mä työkseni hoidan vaikka 21 kpl 3 vuotiaita, mutta tää vauva vie kyllä kaiken mun ajan ja energian ja siihen hutasten pakolliset kotityöt päälle.

Tiedän että tämä helpottuu kun vauva kasvaa ja tulee rytmiä, mutta sitä vaan olen miettinyt kun monet muut näinkin pienten vauvojen äidit on monesti vimpan päälle laitettuja ja käy siellä sun täällä...

älä mieti. Selitys on yksinkertainen jotkut vauvat vaatii ja vaatii ja vaatii. ja toisilla vauvoille riittää syöttö 2tunnin välein ja loppuajan möllöttävät tyytyväisenä.

Minäkin ihmettelin esikoisen ollessa vauva että miten muut äidit jaksaa ja ehtii, miten, kun ite ei ehtinyt ees syödä. Asia selvisi siinä vaiheessa ku kavereille alkoi syntymään vauvoja, niitä helppoja vauvoja. jäähän siinä silloin aikaa vaikka mihin!

toisin se on sellasen vauvan kanssa joka vaati joka hetki jotain.

 

[QUOTE="hepa";26989255]meillä oli kans vaativa lapsi pikkuvauvana, itki käytännössä kokoajan ja sylissä piti olla. mut kyl mä silti kerkesin meikata, kyllähän se lapsi nukkuukin pieniä pätkiä ainakin (meillä nukuttamiseen meni välillä 3kin tuntia päivällä), sit kun napero nukahtaa niin vaatteet päälle ja tukka kuntoon sit herättyä lähette ulos, vauvahan köllii vaunuissa ja sä voit tehdä mitä haluut [/QUOTE]

Tiedätkö että on olemassa vauvoja jotka ei todellakaan kölli vaunuissa! mulla on ollut niitä kaksin kappalein!

 

meillä lapsia 7 ja pakko ehtiä päivän aikana vaikka mitä.nuorin tällä hetkellä 2kk ja meilläkin vauva viihtyis sylissä vaikka koko päivän mutta kun muutakin on tehtävä niin äkkiä opi että joka nitinästä ei joku ota syliin.hyvin kerkeen päivän aikana ruuat laittaa,pyykit pestä ja ulkoilla+siivota kun vaan rutiinit luo itselleen.väitän edelleen että asenteesta kiinni ja ei se vauva rikki mene vaikka hiukan huutaisi jos ei syliin aina pääse.

 

siulla on ilmeisen kivulias neljän viikon ikäinen vauva kotona ja olet huolissasi kun et ole "freshi ja aina menossa minne vaan"?

ja vastaukseksi saat vinkkejä miten kuitenkin ehtisit laittaa sitä ripsaria joka päivä.

minusta tämä on jotenkin niin outoa kaikenkaikkiaan.

 

siulla on ilmeisen kivulias neljän viikon ikäinen vauva kotona ja olet huolissasi kun et ole "freshi ja aina menossa minne vaan"?

ja vastaukseksi saat vinkkejä miten kuitenkin ehtisit laittaa sitä ripsaria joka päivä.

minusta tämä on jotenkin niin outoa kaikenkaikkiaan.

Tämä oli loistava kiteytys keskustelusta! Monilla tuntuu menevän täysin ohi se, että ap:n vauva ei tosiaan vaikuta olevan ns. normaali terve vauva ja ongelma on ihan muualla kuin ap:n ajankäytössä tai ripsivärissä.

 

siulla on ilmeisen kivulias neljän viikon ikäinen vauva kotona ja olet huolissasi kun et ole "freshi ja aina menossa minne vaan"?

ja vastaukseksi saat vinkkejä miten kuitenkin ehtisit laittaa sitä ripsaria joka päivä.

minusta tämä on jotenkin niin outoa kaikenkaikkiaan.

Paljon tullut vastauksia, en ehdi nyt kaikkiin vastaamaan juuri nyt..

En ole asiasta huolissani, vaan olen vaan miettinyt että miten hemmetissä muut on niin jaksavaisia ja ehtii esim. meikata joka päivä, jos tämä mun huutava vauva on kerran "normaali" ja muilla samanlaisia vauvoja, niinkuin esim. neuvolassa toitotetaan. Mulla ei ole tarvetta meikkaukseen nyt, mutta kun mä en tosiaan aina ehdi edes syödä ellei mies ole auttamassa tai joku muu.

 

Onko niin että aloittajalle on yksi lapsi? Minusta tuntuu, että ensimmäiset kuukaudet olivat meillä ihan samanlaisia.Lisänä vielä se että lapsi syntyi keskellä talvea, kun sattui vielä 30 asteen pakkaset neljän viikon ajalle, joten uloskaan ei päässy.
Se vaan kestää jonkin aikaa ennen kun löytää uuden rytmin elämään vauvan kanssa. Ei sitä kannata hätäillä. Kyllä tulee aika kun ehtii taas laittaa itseään ja tehdä kotihommiakin.
Nyt kun on kaksi lasta niin vastaavaa ongelmaa ei ole, kun sujuu jo rutiinilla tuo vauva-arki ja on pakko pyörittää huushollia ja taaperoa siinä samassa.

 

ootko kokeillu kantoliinaa? hyvällä omalla tunnolla välillä löysäilypäiviä yökkärissä kotona ja vauvasta nauttimista, välillä päätät jo edellisenä iltana, että huomenna ulos heti aamusta!

mutta kyllä se esikoisen kanssa vähän tuommosta tuppas olemaan

 

Joo, se on vähän eri asia onko lapsi ns. normaali ja terve, vai onko esim. koliikkivauva, eikä se sairaan lapsen hoitaminen liity siihen että on vaan osaamaton esikoisen hoitaja. Mutta sitä ei ymmärrä ne joilla on ollut se ns. normivauva... Jos teillä oli "vaikeaa" terveen esikoisen kanssa, niin voitte koittaa kuvitella millaista on kun esikoinen on esim. koliikista kärsivä.

 

[QUOTE="vieras";26982606]ovat niin freshejä ja aina menossa mihin vaan... meillä on hyvä jos saan päivän aikana hampaat harjattu, jos johonkin lähtee niin se vaatii niin kauheet etukäteisvalmistelut ettei enää edes huvita lähteä....[/QUOTE]

Meillä on 2,5v ja 7kk:tta vanhat lapset. En ite välttämättä aina meikkaa esim. jos ihan nopsaa haen lähikaupasta maitoa, muta mulle tulee ittelle parempi olo jos oon huoliteltu. Siis en mitään superlaittautumista tarkota, mutta laitan aamulla lämpörullat ja teen perusmeikin, meikkivoidetta, luomiväriä, ripsaria ja huulirasvaa.

On kivempi olo jos ei ole ihan petolinnun pyllyreijännäköoinen.
En oo ikinä ajatellu et siihen menisi aikaa. Laitan naaman ja tukan kun on aamupuurot syöty ja pesut ja pisut tehty. Aikaa menee 10min, kyllä nuo sen aikaa keskenään pärjäävät, esikoinen piitää tai kattelee kirjoja, nuorempi opettelee konttaamaan. En suostu luopumaan naisellisuudestani vaikka onkin lapsia.

 

Joo, se on vähän eri asia onko lapsi ns. normaali ja terve, vai onko esim. koliikkivauva, eikä se sairaan lapsen hoitaminen liity siihen että on vaan osaamaton esikoisen hoitaja. Mutta sitä ei ymmärrä ne joilla on ollut se ns. normivauva... Jos teillä oli "vaikeaa" terveen esikoisen kanssa, niin voitte koittaa kuvitella millaista on kun esikoinen on esim. koliikista kärsivä.

Meillä on molemmilla lapsilla ollut koliikki, esikolla ekat 4,5kk:tta, kuopus huusi mahaansa ekat 3kk:tta, silloinkin se 10min kylppärissä ei lasta vahingoita, jos joutuu olemaan sitterissä tai koliikkikiikussa sen aikaa.