Miten muilla pojan 6-v kaverit käyttäytyvät Teillä kyläillessä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "turhautunut"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

"turhautunut"

Vieras
Moi!

Meillä on tässä yksi pvä pojan (6v.) samanikäinen kaveri kylässä. Ilmoitti heti alkuun, että häntä ei kiinnosta mikään, hän haluaa pelata wiitä. Olin jo etukäteen päättänyt että lapset eivät pelaa. (Myös tytön kaveri kylässä ja pelaamisesta olisi seurannut se että olisin joutunut jatkuvasti valvomaan vuoroja ja vaihtelemaan pelejä) No ehdottelin pojille leikkejä ja muita pelejä mitä voisivat tehdä, mutta tätä kaveria ei mikään kiinnostanut, kieltäytyi kaikesta...Alkoivat sitten riehumaan, loppuviimein ainoa mitä keksivät oli pehmolelujen heittely pitkin seiniä jne. ja painiminen. Mun pojalla käytöshäiriö ja hän villiintyi kaveristaan täysin. Eivät uskoneet mitään, tavarat meinasivat lentää kirjahyllystä jne. Sitten kun kaveri viimein haettiin kotiin, loppuillan poikani sitten sai raivareita!

Miten Teillä muilla poikien 6 v. kaverit käyttäytyvät kylässä?

Meille en tätä kaveria kyllä ikinä enää kutsu...
 
6v vielä leikkivät ihan normaalisti, nyt 8v on näitä pelaamisen kärttäjiä koko ajan enemmän ja yksi kavereista ei osaa tehdä mitään muuta. Riippui vähän kaverista ja oman lapsen mielialasta miten kauan hyvän leikin aikaan saamiseksi meni.
 
Meilläkin aistittavissa, että pelaamisinto kasvaa kavereilla. Ei kuitenkaan ole annettu pelata. Leikkien keksiminen vaihtelee. Joskus menee tunti, että kinastelevat mitä leikkiä leikitään. Toinen haluaa koota leegoja ja toinen jotain muuta. Riippuu kovasti kaverista, että miten pian yhteinen sävel löytyy. Olen huomannut, että oma poikamme on aika määräävä tässä ja olenkin yrittänyt ohjeistaa parempaan käytökseen, jotta vieraankin mielipide otettaisiin huomioon.

Jos leikkiminen menee riehunnaksi, puutun asiaan heti.
 
joo kun mietin että oonko liian nipo, tiedän että tällä poikani kaverilla kotona saa tehdä melki mitä vain, mutta meillä on kyllä säännöt joiden mukaan vieraatkin ovat. esim. keksit syödään pöydässä eikä tavaroita heitellä pitkin seiniä...Jotenkin tylsä olo jäi koko kyläilystä. Olis tehny mieli soittaa vanhemmat heti hakeen pois kun ilmoitti ettei kiinnosta mikään muu kuin wii.
 
[QUOTE="turhautunut";28202780]joo kun mietin että oonko liian nipo, tiedän että tällä poikani kaverilla kotona saa tehdä melki mitä vain, mutta meillä on kyllä säännöt joiden mukaan vieraatkin ovat. esim. keksit syödään pöydässä eikä tavaroita heitellä pitkin seiniä...Jotenkin tylsä olo jäi koko kyläilystä. Olis tehny mieli soittaa vanhemmat heti hakeen pois kun ilmoitti ettei kiinnosta mikään muu kuin wii.[/QUOTE]

Sitäpä tärkeämpää kaverille on nähdä, että on muitakin tapoja olla olemassa. Oikeasti, en ymmärrä miksi lastensuojelua ei usuteta näiden niskaan, joiden pojat ovat addiktoituneet ihmisraunioiksi ennen kouluikää. Kaikille olisi selvää että homma kusee, jos pelihulluja olisivat tytöt. Mietittäisiin, mihin helvettiin nämä aikanaan omat lapsensa hankkivat, ja miten kykenevät pyörittämään perhettä.

Vaikka on tuhannen selvää, että nämä pelihullut pojat pyörittävät jo lapsuudenperhettään ja tulevat tekemään saman tuleville perheilleen, asian annetaan tapahtua. Miksi? Siinäkö toivossa, että ainakaan eivät vedä viinaa kun nököttävät koneella? Seuraukset on kuitenkin aika samantyyppiset.

Et ollut tarpeeksi nipo. Tiukka linja vain, ja kerrot vanhemmillekin että varautukaa hakemaan kesken pois jos ei lapsi kestä olla pelaamatta muuten kuin riehaantumalla lopullisesti. Eikä mitään neljättä varoitusta sitten tule.
 
Kun esikoiseni 6v. kaveri tuli ensimmäistä kertaa kylään, hänkin oli tuollainen, ettei millään innostunut mistään muusta kuin pelaamisesta. Olisi pelannut Angry Birdsia vaikka koko vierailun, mutta ajattelin, että joukkopaine voisi auttaa asiaa. Vedin omat poikani ilmapallosotaan ja lopulta tämä kaveri tajusi itsekin miten tyhmää oli nysvätä yksin pelaamassa, kun muut pitivät yhdessä hauskaa. Vierailu meni lopulta tosi hyvin, kun vaan pidin koko ajan ohjelmaa yllä ja pojat toiminnassa. Sen jälkeen sama poika on käynyt meillä usein, mutta piilotan aina etukäteen pelikoneen ja aina olen etukäteen miettinyt lasten tekemiset siltä varalta, etteivät keksi itse yhteistä leikkiä. Seremoniamestarina toimiminen on raskasta etenkin työpäivän jälkeen, kun on muutenkin väsynyt, mutta kyllä se silti kannattaa. Jos tuokin lapsi on sellainen, että kotona pelikone hoitaa kaikki virikkeet, on hyvä jos edes meillä saa olla aktiivinen ja opetella leikkimisen taitoja.
 
Meillä on peliaika, jos se on käytetty, ei ole neuvottelun varaa. Jos eivät keksi mitään, en tod. ala valmiiksi leikkejä keksimään. Ylensä kekisvätkin jotain kun tarpeeksi tylsistyvät. Sehän on luovuuden edellytys, että on tylsää välillä! Jos riehuvat, menevät ulos.

Näillä säännöillä on pärjätty kaikkien kavereiden kanssa. Vaikka kavereita on erilaisia niin fakta on, että se omakin lapsi voi käytäytyä eri tavoin eri kavereiden seurassa. En mä ole ikinä jättänyt ketään ovelle sen takia että 'riehuu', pojat nyt monesti on aika vauhdikkaita. Pahimmat mehut saa puristettua ulos riittävällä liikunnalla.
 
Meil täyttää 6v ja kaveiden kanssa leikkivät meillä, eivät edes pyydä peliä. Kavereilla leikkivät+hieman pelaavat. Tekemistä ei tarvi niille keksiä. Riehumista en siedä sisällä, ulos nakkaan jos virtaa on liikaa.
 
Kaikille olisi selvää että homma kusee, jos pelihulluja olisivat tytöt. Mietittäisiin, mihin helvettiin nämä aikanaan omat lapsensa hankkivat, ja miten kykenevät pyörittämään perhettä.

Kyllähän tyttökin voi olla pelihullu ja onhan palstallakin "pelihulluja" äitejä ja silti kykenevät "pyörittämään perhettä". Surullista vaan että edelleen naisella isompi vastuu siitä perheen pyörityksestä, ei niin saa mennä, aivan samanlainen vastuu miehellä pitää olla.

Voihan pelaamisen kautta löytyä myös kiinnostava ja hyväpalkkainen ammatti aikanaan.
 

Yhteistyössä