Miten motivoida 1-vuotias kävelemään?

  • Viestiketjun aloittaja noviisi2
  • Ensimmäinen viesti
noviisi2
Vai voiko mitenkään? Vähän reilu 1-vuotiaamme on siis kontannut ja noussut tukea vasten seisomaan 8 kk iässä ja kävellyt tukea vasten 9 kk iästä lähtien. Noin kuukauden ajan hän on jo seisoskellut aika tukevasti ilman tukea ja ottanut houkutellessa pari-kolme huteraa askelta. Muistan vain, kun hän ryömimisen opittuaan käytti lähes kaiken aikansa muunkin liikkumisen opetteluun niin nyt kävelyyn ei näytä olevan minkäänlaista kiinnostusta. Ilman tukeakin suostuu seisomaan vain kun antaa jonkun lelun käteen. Muutenkin vain leikkiminen ja muut hommat kiinnostaa. Tuen kanssa siis kyllä nousee seisomaan ja kävelee useita kertoja päivässä.

Niihin pariin askeleeseen, mitkä ottaa ilman tukea, hän joutuu keskittymään todella tarkasti ja selvästikin kaatuminen pelottaa. Välillä hän myös ottaa askeleita vain oikealla jalalla 2 tai 3 peräkkäin eikä uskalla vasenta jalkaa käyttää ollenkaan. Välillä taas vuorotellen. Mutta kuukauden sisällä tuo askelten otto ei ole edistynyt yhtään. Vähän huolestuttaa, kun näin noviisina ei ole vertailupohjaa miten lapset yleensä oppivat kävelemään. Kuulostaako tämä normaalilta vai voiko oppimista mitenkään nopeuttaa?
 
Aurora Vee
Sinulla ei ole mitään huolenaihetta, lapsesi on aivan ikäistensä tasoinen! Lapset oppivat kävelemään yleensä 10kk-1,5 vuoden ikäisenä, suuri osa ensimmäisen syntymäpäivän kieppeillä. Lapsellasi ei varmaan mene enää montaa viikkoa, kun hän jo taapertaa ympäri kotia ilman tukea. Onhan hän jo ottanut pari askelta!

Toiset lapset vain kaipaavat enemmän varmuutta ennen kuin uskaltavat ottaa askelia. Pitkään harjoitelleet ovat alusta asti varmempia kävelijöitä, ja he välttyvät kolhuilta paremmin kuin ne, jotka kiirehtivät (nimimerkillä kokemusta löytyy yhdestä rauhallisesta kävelijästä ja yhdestä säntäilijästä).

Kävelyä voi "treenata" houkuttelemalla lasta kävelemään vaikka toisen vanhemman luota toiselle. Jos kävely kuitenkin pelottaa tai jännittää lasta, niin antakaa ajan kulua kunnes hän itse on innostunut asiasta. Muuten saatatte jopa hidastaa oppimista.
 
meillä,
Meillä on lapsi 1v3kk eikä vielä kävele. Hän tosin oppi vasta konttaamaan noin kuukausi sitten ja muutenkin on ollut hitaan puoleinen tuon liikkumisen suhteen. En kuitenkaan osaa huolestua, koska selvästi tapahtuu kehitystä ja yleensä se tulee myös kausittain, jolloin tapahtuu paljon yhdellä kertaa. Meillä ei myöskään houkuttelu auta. Enemmänkin tuntuu, että jos kävelystä tekee numeroa, lapsi ei todellakaan edes yritä. Kun taas antaa yksin yritellä, saattaa hän tosiaan muutaman askeleen ottaakin. Vaatiin ilmiselvästi omaa rauhaa ja omaa aikaa keskittyä uuteen.
 
kahden lapsen kokemuksella
Meillä kävelemään lähtöä on auttanut se, että lapsella on ollut joku tukeva, sopivalla korkeudella oleva tuki, jota pitkin hän on voinut nousta seisomaan ja johon voi luottaa. Meillä se on ollut esikoisen saama tukeva lasten nojatuoli, josta on vain parin askeleen matka tukevalle puiselle olohuoneen pöydälle. Kun tuo nojatuolin ja pöydän matka on lyhyempi kävellen kuin konttaamalla taitettavaksi, niin kumpikin lapsi aikoinaan otti ensimmäiset askeleensa juuri tuota samaa väliä menemällä. Siitä seuraava etappi oli sitten sohvalle kävely.

Jos tuttavapiirissä on samanikäinen, kävelevä vauva, niin se yleensä motivoi kovasti. Meillä kaveripiirissä esim. tuttu tyttö oppi kakkaamaan pottaan vasta sen jälkeen, kun näki tyttäreni tekevän kakan pottaan jne. Samalla tavalla siis mallia näkemällä vauva oppii paljon paremmin kuin aikuisten yrityksiä katsomalla.
 

Yhteistyössä