Toggle sidebar

Miten miehenne suhtautuu raskauspahoinvointiin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja sian nainut
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
S

sian nainut

Vieras
Osasiko mielestänne suhtautua?

Mun mies ei vaan tajua. Kun kitisen ja pyydän tukea ja marmatan niin sanoo, että sehän kuuluu asiaan, että raskaana on paha olo ja oksettaa. Mutta herra itse kyllä marisee urheilun aiheuttamista lihaskivuista yms. Eikö ne sitten kuulu asiaan ja ole kaikenlisäksi itse vapaaehtoisesti aiheutettuja? Tänäänkin kun oksensin aamupalani, niin herra vaan jatkaa tyytyväisenä aamutoimiaan eikä edes mehua tuo ja kehtaa vielä alkaa kinan täysin tyhjän päiväisestä aiheesta kun minä lähes itkien huonosta olosta lähden töihin. Ei se vaan osaa asettua mun asemaani.
 
Minun mies suhtautui todella hyvin. Toi esim. juomaa ja ruokia, jotka mulle maistuivat ja teki ruokaa, kun olin heikossa kunnossa ym.

Sun kannattaa kertoa miehellesi, että raskauspahoinvointia on hyvinkin erilaista ja laidasta laitaan.. Eli toisilla ei oo juuri lainkaan ja joillakin tosi pahaa ja jopa tiputukseen vievää.. Pistä sille faktoja kehiin ;)

 
mun mies kyllä monesti tuli raskauksien aikana (takana 3 raskautta) silittään selästä ja pitämään mun hiuksista kiinni, ihana <3 ja toi kyllä juomaa ja teki kaikkensa helpottaakseen minun oloa...
 
En siitä erikseen mitään sanonut, ei tainnut edes tietää että mulla sellaista oli. Töissä en olisi pystynyt olemaan, sen verran tuli joka aamu tavaraa ja päivisinkin.

Mutta kun sairastuin mahatautiin ja lapsi kanssa, niin minun piti lapsen oksut ja ripulit siivota. Että siitä voi päätellä miten olisi suhtautunut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jaajaa:
No aika marisijalta tunnut.. hanki sairaslomaa ettei itkien tarvitse töihin mennä..
Click to expand...

No mun pääkoppa ei kestä kotona makaamista. Tämä pahoinvointi alkoi rv 4, eli olisin nyt 13 viikkoa jo maannut kotona jos itselleni luvan olisin antanut. Nyt olen ollut pois töistä vaan kahdesti, tiputuksessa. Mutta kyllä se silti väsyneenä pistää itkettämään, että koko ajan on huono olo.
 
Kurjaa tuo sun miehen suhtautuminen. Mulla ei edes ole ollut pahoinvointiä, vain pientä äklötystä ja pyörrytystä, joka estää välillä pystyssä seisoskelun , ja mies on koko lomansa ajan kanniskellut mulle juotavaa ja syötävää ja juossut kaupassa ja aika paljon tehnyt mitä vaan kun mun on tehnyt mieli... Muista asioista mulla olisi kitistävää, mutta taidankin olla ihan hiljaa, hyvinhän tuo on tainnut osansa hoitaa, koiraakin kuskannut pihalla 4 kertaa päivässä.
 
Ei ap ole marisija. Kyllä tiedän miltä tuntuu kun koko ajan etova olo ja oksettaa ja ei ruoka maistu tai pysy sisällä. Mulla oli tätä vielä koko ajan, ettei vaan aamuisin. Ja kun kesti kolme kuukautta niin kyllähän siinä voimat aika vähissä.
 
Eikä se mun mielestä ole nyt kiinni siitä pahoinvoinnin voimakkuudestakaan. Minusta miehen suhtautminen kertoo jo paljon koko äijästä. Voisi edes huomioida vähän, pieni ele tai ystävällinen kysymys voinnista riittää. Olisin kyllä loukkaantunut, jos mieheni ei olisi huomioinut pahoinvointiani millään tavalla. Ei ole ap marisija. Mies vaikuttaa vähän hölmöltä.
 
Kiikutti juomaa, ruokaa mitä sain alas ja vessaan toi pyyhettä/paperia kun yökin pöntöllä. Pahoinvointi nyt kuuluu asiaan eikä munkaan mielestä miehen tarvi sen takia alkaa voivottelemaan koko päivää. Tottakai se ketuttaa, kun on jatkuvasti paha olo. Mies voi siinä kohtaa helpottaa oloa tekemällä enemmän kotona tai auttaa muussa. Tai voit pyytää miestä tuomaan mehua jos ei muuten tajua.
Ei kumminkaan niin työn sankari tarvi raskaana ollessa pahoinvoinnin kanssa olla, että väkisin töissä kituu. Jos on tekemisissä työkavereiden kanssa, on jossakin kohtaa ihan kohteliastakin jäädä kotiin yökkimään :whistle:
 
Meillä mies suhtautui hyvinkin iloisesti: viikonloppuisin haimme noutoruokaa, ja pahoinvointini takia en pystynyt syömään sitä, joten mies hymy korvissa söi minunkin osuuteni. Kyllä oli mies pettyny kun pahoinvointi loppus ja pystyin taas syömään :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ei ap ole marisija. Kyllä tiedän miltä tuntuu kun koko ajan etova olo ja oksettaa ja ei ruoka maistu tai pysy sisällä. Mulla oli tätä vielä koko ajan, ettei vaan aamuisin. Ja kun kesti kolme kuukautta niin kyllähän siinä voimat aika vähissä.
Click to expand...

Joo, minun anoppini oli niin fiksu, et antoi raskauspahoinvointiin ohjeet, että pitäisi liikkua enemmän ulkona yms. Joo, ok. Mut miten se auttaa kun yrjölentää heti kun jotain suuhusi pistät?
 
Ei tarvitse olla koko ajan hyysäämässä ja palvomassa, mutta olisi ihan peruskohteliasta huomioida edes vähän tai kysyä vointia, se ei paljoa maksa, mutta on huomaavaista, pieni asia, joka kertoo, että välittää ja toisen voinnilla on merkitystä.

Kyllä parisuhteessakin tulee olla kohtelias toista kohtaan. Kuulostaa lapselliselta, jos vielä itse valittaa urheilusärkyjään. Tylyä ja junttimaista vähätellä ja tyrmätä oisen fiilikset tuolla tavalla. Onneksi mun mies ei ole noin juntti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Joni Makkuusäkki:
Kiikutti juomaa, ruokaa mitä sain alas ja vessaan toi pyyhettä/paperia kun yökin pöntöllä. Pahoinvointi nyt kuuluu asiaan eikä munkaan mielestä miehen tarvi sen takia alkaa voivottelemaan koko päivää. Tottakai se ketuttaa, kun on jatkuvasti paha olo. Mies voi siinä kohtaa helpottaa oloa tekemällä enemmän kotona tai auttaa muussa. Tai voit pyytää miestä tuomaan mehua jos ei muuten tajua.
Ei kumminkaan niin työn sankari tarvi raskaana ollessa pahoinvoinnin kanssa olla, että väkisin töissä kituu. Jos on tekemisissä työkavereiden kanssa, on jossakin kohtaa ihan kohteliastakin jäädä kotiin yökkimään :whistle:
Click to expand...

Mulle kyllä riittäisi sekin, että mies edes kysyisi että miten voin, helpottiko tai että toteaisi edes että ikävää että voit vieläkin pahoin, voisi se jo loppua. Ja mitä töissä oloon tulee, niin meillä on vessa niin, että kenenkään ei tarvitse mun yökkimisestä häiriintyä. Useammin käyn vessassa, mutta vastaavasti jätän kahvitauot väliin ja työni teen. Ei ole kellään ollut valittamista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Joni Makkuusäkki:
Kiikutti juomaa, ruokaa mitä sain alas ja vessaan toi pyyhettä/paperia kun yökin pöntöllä. Pahoinvointi nyt kuuluu asiaan eikä munkaan mielestä miehen tarvi sen takia alkaa voivottelemaan koko päivää. Tottakai se ketuttaa, kun on jatkuvasti paha olo. Mies voi siinä kohtaa helpottaa oloa tekemällä enemmän kotona tai auttaa muussa. Tai voit pyytää miestä tuomaan mehua jos ei muuten tajua.
Ei kumminkaan niin työn sankari tarvi raskaana ollessa pahoinvoinnin kanssa olla, että väkisin töissä kituu. Jos on tekemisissä työkavereiden kanssa, on jossakin kohtaa ihan kohteliastakin jäädä kotiin yökkimään :whistle:
Click to expand...

Mulle kyllä riittäisi sekin, että mies edes kysyisi että miten voin, helpottiko tai että toteaisi edes että ikävää että voit vieläkin pahoin, voisi se jo loppua. Ja mitä töissä oloon tulee, niin meillä on vessa niin, että kenenkään ei tarvitse mun yökkimisestä häiriintyä. Useammin käyn vessassa, mutta vastaavasti jätän kahvitauot väliin ja työni teen. Ei ole kellään ollut valittamista.
Click to expand...


En pahalla, mutta itsekin yökkineenä ajattelin vain sitä, että jossain kohtaa saattaa olla hajuhaittaakin jo
:whistle: Mutta hyvä jos ymmärtäväinen työpiiri sulla :)

Sun kannattaa sitten sano miehelle, että kysyis nyt välillä että mitä sulle kuuluu. Ei miehen tarvi välttämättä olla sika jos ei vain tajua, miehillä kun tuo piirre ei ole kovin harvinainen :D
Vauvan synnyttyä viimestään mies saa alkaa nauttimaan raskauden hedelmistä kun silläkin menee yöunet. Muistutapa sitä ;)
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa