Miten kertoa...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Laulava Lomittaja
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

Laulava Lomittaja

Vieras
tilanne on nyt se,että pitäs olla niin iloinen,rento,onnellinen - vaan kun ei ole!
Äitin synttäreitä pitäs jaksaa laitella...

Monesti on mielen päällä ollu,että paukautan suoraan,että mä en jaksa,en voi,en kykene - kiitos siitä kuuluu tolle kakspunttiselle!Meillä on oikeesti koko perhe hajalla,vaikka kakspunttinen ei olekkaan lasten isä.Kuopus kituu(itkee helposti ja usein)..esikoinen nakkelee mulle niskojaan ja keskimmäinen oikkuilee muuten vaan..Ikäänkuin minä oisin tän kaiken järjestäny..

Mulla oli välit isiin poikki reippaat 5 v , ja nyt kun ne on saanu korjattua,en viittis uutta välirikkoa järjestää.Äiti taas on silleen hankala käsittelemään asioita,että niin helposti kaikki kaatuukin mun syykseni.

Miten mä voin sanoa mun vanhemmille,että suhde kiehuu??
 
ööh...mäkin putosin kärryiltä.
Jos lapsillakin on noin paha olla niin eiköhän tuo suhde oo nähty?

Ja mihin isiin on välit ollut poikki; lastenko? Miten se liittyy sun nykyiseen suhteeseen? Oisit tyytyväinen et se suhde on kunnossa, tuskin sille kuitenkaan tarvii tän hetkistä tilannetta tilittää.

Sanot äidilles et teillä on ny vaikeeta etkä oo ihan parhaassa vedossa. Eiköhän se riitä...
 
Itse en kertoisi äidilleni niin henkilökohtaisia asioita parisuhteestani. Sanoisin vain, että huonosti menee, tai että erottiin. En haluaisi äitini alkavan ruotimaan suhdettamme tai kuulla "pitihän se arvata".
Mutta mulla ei olekaan kovin lämpimät välit äitiini.
 
En toki tunne äitiäsi, mutta eikö olisi helpompaa olla rehellinen ja kertoa missä mennään?
Kuin salailla ja pakottaa itsensä jaksamaan asioita, joita ei jaksa ja siihen vielä kaupan päälle teeslemtelmäämn-

Voimia:hug:
 
Jos miehesi(tai ex- miehesi, kumpi nyt onkaan) ei ole edes lastesi isä niin miksi kituuttaa sitä suhdetta ja lasten huonoa oloa? Jos kerta välinnekin on niin huonona että lapset sen aistii ja oireilee siitä? Onko lasten oikea isä kuvioissa? Miksi ihmeessä vanhempasi syyttäisivät sinua erostanne? Ja mitä väliä jos niin tekisivät, itsehän tiedät totuuden. Ja miksei voisi sanoa äidillesi suoraan että miehesi petti sinua; kai siitä nyt aikuinen ihminen tajuaa ettei asiat ole mallillaan ja ero mahdollisesti edessä.

Teeskentely vie yllättävän paljon energiaa ja voimia ja jotenkin mulla on sellainen tunne että sä tarvitset ne voimat ihan johonkin muuhun kuin kulissien ylläpitoon.

Tsemppiä!
 
Oletteko keskenänne jutelleet riittävästi,ilman riitoja,myös toista kuunnellen?Antakaa aikaa sovitteluun,jos tunteita ja rakkautta on.Kertominen äidillesi voi odottaa,asiat tärkeysjärjestykseen..
 
Perinteinen tarina: ylikiltiksi kasvatettu tytär toimii kynnysmattona ja siinä samassa jää sitten tärkein huomiotta eli lapset. Niitä sinun pitää ajatella, eikä jotakin penteleen juhlia ja pettävää ukkoa, jolle ilmeisesti tulisi antaa potku persuuksiin. Älä kerro äidillesi tarkkoja asioita ongelmistanne. Veikkaan, että siltä suunnalta ei ymmärrystä tipu. Ei sitä aina tarvitse kaikkea selitellä ja varsinkaan silloin, jos ei siitä edes ole mitään hyötyä. Sanoo vaan, ettei jaksa tai ei sovi. Jos ei sellaista uskota ilman tarkkoja tietoja asiasta, niin ei sitten ole niin väliksikään.
 

Yhteistyössä