Miten kertoa lapselle

Mulla tehtävä miten kertoisin syntymästä ja kuolemasta 3-6- vuotiaalle lapselle?

 

Minä oon kertonu asiat niinkun ne ovat. Ja sitä mukaa kun lapsi kysyy. Kuolema on ollut puheena silloin kun laps löys oravan ja sen tiimoilla puhuttiin kuolemisesta. Omasta syntyperästään se myös kiinnostui tuola 3v tienoilla. Hyviä kirjojakin on olemassa aiheista.

 

Lapset ottaa monet asiat luonnollisesti vastaan, niin kuin ovat. Aikuiset vaan tekee niistä jotenkin vaikeita. Syntymä ja kuolema on osa elämää, ei niistä tarvitse tehdä mitään kamalan hirveää juttua. Sanot niin kuin asiat on. Tietenkään ei tarvitse yksityiskohtaisesti kertoa jostain traagisesta tavasta kuolla.

 

itse olen puhunut kuolemasta hyvin lapsentajuisesti: eli kun kuollaan, ihmistä/koiraa/tms. ei enää ole olemassa vaan sitten laitetaan kukkapenkkiin (näkee hautajaisissa kuitenkin) ja että siten päätyy taivaaseen (ja pilven päälle) enkeliksi. vähän vaikea lyhyesti selittää, mutta tämä toiminut meidän lapsilla, tai ainakin siinä uskossa olen.

 

http://www.mll.fi/vanhempainnetti/kipupisteita/perheen_kriisit_ja_muutokset/laheisen_kuolema/

 

minä sössin asian. Olen aina jutellut lapsen kanssa kaikenlaista ja minusta on kiva yrittää keksiä, miten kertoisin ne lapsentajuisesti. No sitten kerran yhdessä fiksussa lastenlehdessä oli mielestäni oikein asiallisestii kerrottu kuolemasta. Luin ja juttelin lapsen kanssa asiasta ja se oli virhe! Oikeesti pienen mieli järkyttyi niin että puoli vuotta piti käsitellä kaikenmaailman pelkoja ja nukkumaanmeno olikin taas tosi vaikeeta...huoh...eli jos olisin tiennyt niin olisin kertonut vasta sitten kun lapsi olis itse kysynyt. Vaikeeta tästä teki myös oma vakaumus, en vaan pysty kertomaan enkeleistä tai taivaasta, koska olen ateisti. Lapsi oli muistaakseni 4-5-vuotias.