Miten kertoa lapselle, että äiti lähtee katkaisuhoitoon?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kaappijuoppo
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kaappijuoppo

Vieras
Arki on sujunut ihan ok, olen ns. kaappijuoppo/tissuttelija ja kun tajusin etten enää jaksa itseäni ja tätä, hain apua ja halusin suoraan katkaisuun. Tätä on kuitenkin jatkunut jo muutama vuosi ja alkoholimäärät vaan lisääntyneet. Yleensä tissuttelen iltaisin kun lapsi nukahtanut, mutta joskus päivälläkin esim. tiskaamiset ohella saatan ottaa eikä lapsi mun tölkeistä tai mistään mitään kummempaa ole sanonut koskaan. En ole helposti humaltuvaa tyyppiä, päinvastoin olen ollut rennompi mutta nyt tämä saa riittää. Olen yh, isä ei ole kuvioissa ollenkaan mutta lapselle tulee mummi ja pappa hoitamaan siksi ajaksin kun tarvitsee. Miten mä kerron? Lähden huomenna. Ikävä on varmasti molemmin puolin ihan kamala!!!
 
Sanot vaan, että äiti on vähän pipi ja lähtee parantumaan, mutta mummo ja pappa pitää hänestä hyvää huolta, ja että tulet varmasti takaisin ja voitte soitella :) tsemppiä!
 
Sanot vaan rehellisesti, että olet sairas ja lähdet sairaalaan hoitoon. Kyllä lapsi ymärtää, että joskus sairaat tarvitsevat sairaalahoitoa. Isompana sitten kerrot tarkemmin, jos koet sen tarpeelliseksi - siihen on aikaa. Tsemppiä sinulle! :hug:
 
Tuon ikäiselle kertoisin vain, että olen sairas ja pitää mennä sairaalaan hoitoon, mutta tulen sieltä varmasti takaisin jne. Isompana kertoisin sitten totuuden, jos/kun asia joskus tulee puheeksi. Onnea päätöksestäsi! :)
 
Noin pienen ei tarvitse tietää syytä, sanot vaan että lähdet vähäksi aikaa sairaalaan saamaan hoitoa kun olet sairaana ja sillä aikaa hän on mummon ja papan kanssa.
Sano myös että et ole niin vakavasti sairas ettet parantuisi, tulet kyllä takaisin. Lapset saattavat alkaa muuten ajatella ties mitä, pelätä että vanhempi kuolee tms.
 
Samoin sanoisin olevani sairas ja menossa sairaalaan parantumaan. Kyllä lapsi sen ymmärtää. Miten kauan se katkaisuhoito kestää? Hirmusti tsemppiä sinne, olet tehnyt oikean päätöksen!
 
Onnittelut hyvästä päätöksestä ja kovasti tsemppiä ja voimia!

Tuttavaperheessä kävi joskus samoin ja lapset kyllä ymmärsivät. Valitettavasti yksi katkaisu ei auttanut, ja tilanne johti lopulta siihen, että lapset muuttivat omilleen, kun siihen tuli mahdollisuus, ja vanhemmat ovat tuhonneet elämänsä. Hengissä ovat, mutta elämänlaatu on mitä on.

Pidä kiinni päätöksestäsi ja hae aina apua, kun tunnet, että saatat retkahtaa!

Todella kovasti tsemppiä sinulle!!! Pystyt kyllä muutokseen, vaikka se ei aina ole taatusti helppoa :)
 
Onneksi olet ymmärtänyt ongelmasi. Se on ensimmäinen, suurin askel parantumisen tiellä :) Lapsi on vielä niin pieni, että kertoisin hänelle vain, että äiti on nyt vähän pipinä ja lähtee joksikin aikaa sairaalaan. Mutta että äiti tulee takaisin, eikä äiti ole pahasti kipeä, lapset helposti muuten luulee että jotain kamalaa on tapahtunut ja vanhempi ei tule takaisin.
 

Yhteistyössä