Miten kertoa 4vuotiaalle koiran lopetuksesta??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja määää
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

määää

Vieras
Tyttö on siis isänsä luona. Tiesi jo lähtiessään että koira on kipeä :/
Ylläyksenä tuli meillekkin pahat kasvaimet, muuta vaihtoehtoa ei ollut kuin lopetus eilen :/
Miten siis kerron rakkaan koiran kuolemasta huomenna?? neuvoja pliis....
 
Kerro, että koira oli hyvin kipeä, se ei olisi parantunut, mutta nyt se on kuollut ja sillä on hyvä olla. Älä puhu lopettamisesta mitään. Näin minä selvisin omien kaksi- ja nelivuotiaideni kanssa.
 
Lisään: isompi lapsi huomasi itse mummolasta tullessaan aamulla, että koira on poissa. Pienempi ei ollut hoksannut asiaa. Isompi lapsi kysyi, onko koira nukkumassa ja sanoi menevänsä herättämään sen. Minä kerroin, ettei se herää enää, vaan se on kuollut ja poissa. Näytin paikan, mihin se on (muka) haudattu. Olisimme haudanneetkin, mutta maa oli jäässä ja koira tuhkattiin, enkä ottanut tuhkia itselle. Oli siis joukkotuhkaus. En halunnut selittää siitä mitään, mutta hautaamisesta on puhuttu ennenkin, kun ollaan käyty hautausmaalla kukkia kastelemassa yms. Se oli siis lapselle jo tuttu asia.
 
Kun se koira on hävinnyt maisemista, niin tuskin se lapsi sitä edes huomaa ja kyllä hän sen koiran pian unohtaa. Jos lapsi kuitenkin ihmettelee koiran poissaoloa, niin ilmoitat vain että kyseisestä asiasta ei ole sopivaa puhua ja että jos lapsi ottaa koiran vielä puheeksi, niin hän saa piskaa. Niin minä tein kun tyttäreni marsu kuoli kun tyttö oli koulussa ja tyttö kotiin tultuaan ihmetteli marsun katoamista. Nimittäin että annoin lapselle piiskaa koska hän kyseli sopimattomia.
 
Kun se koira on hävinnyt maisemista, niin tuskin se lapsi sitä edes huomaa ja kyllä hän sen koiran pian unohtaa. Jos lapsi kuitenkin ihmettelee koiran poissaoloa, niin ilmoitat vain että kyseisestä asiasta ei ole sopivaa puhua ja että jos lapsi ottaa koiran vielä puheeksi, niin hän saa piskaa. Niin minä tein kun tyttäreni marsu kuoli kun tyttö oli koulussa ja tyttö kotiin tultuaan ihmetteli marsun katoamista. Nimittäin että annoin lapselle piiskaa koska hän kyseli sopimattomia.

Painuisitko sen piiskasi kanssa palstalta v*ttuun, kiitos. Mene vaikka pihalle piiskaamaan itseäsi julkisesti koivurisulla perseelle, kun jaksat tuollaisia aivopieruja jakaa palstalle päivä toisensa jälkeen. Ääliö.
 
[QUOTE="jojo";28782540]Lisään: isompi lapsi huomasi itse mummolasta tullessaan aamulla, että koira on poissa. Pienempi ei ollut hoksannut asiaa. Isompi lapsi kysyi, onko koira nukkumassa ja sanoi menevänsä herättämään sen. Minä kerroin, ettei se herää enää, vaan se on kuollut ja poissa. Näytin paikan, mihin se on (muka) haudattu. Olisimme haudanneetkin, mutta maa oli jäässä ja koira tuhkattiin, enkä ottanut tuhkia itselle. Oli siis joukkotuhkaus. En halunnut selittää siitä mitään, mutta hautaamisesta on puhuttu ennenkin, kun ollaan käyty hautausmaalla kukkia kastelemassa yms. Se oli siis lapselle jo tuttu asia.[/QUOTE]

Missä muka heinäkuussa on maa jäässä????
 
[QUOTE="jojo";28782558]Painuisitko sen piiskasi kanssa palstalta v*ttuun, kiitos. Mene vaikka pihalle piiskaamaan itseäsi julkisesti koivurisulla perseelle, kun jaksat tuollaisia aivopieruja jakaa palstalle päivä toisensa jälkeen. Ääliö.[/QUOTE]

Ei ole sopivaa että lapset puhuvat kuolemasta tai edes kuolleista eläimistä mitään! Kyllä lapsia kuuluu piiskata jos he kyselevät kuolleen koiran perään ja sitäpaitsi lapsia kuuluu piiskata jatkuvasti lujaa perseelle!
 
Kerrot, että koira oli tosi kipeä ja nukkui pois. Älä kerro, että se lopetettiin ellei itse sitä hoksaa. Tuon ikäinen ei vielä käsitä sitä, että olette lopettaneet koiran, koska se kärsi. Neljävuotiaan mielestä te tapoitte rakkaan eläimen, eikä lapsen mieli mitenkään pysty käsittämään tuollaista tekoa samalla tavalla kuin aikuinen sen käsittää. Lapsi ei tuossa iässä vielä osaa käsittää sellaista kipua, jonka takia kuoleminen olisi helpotus.
 
Kerrot, että koira oli tosi kipeä ja nukkui pois. Älä kerro, että se lopetettiin ellei itse sitä hoksaa. Tuon ikäinen ei vielä käsitä sitä, että olette lopettaneet koiran, koska se kärsi. Neljävuotiaan mielestä te tapoitte rakkaan eläimen, eikä lapsen mieli mitenkään pysty käsittämään tuollaista tekoa samalla tavalla kuin aikuinen sen käsittää. Lapsi ei tuossa iässä vielä osaa käsittää sellaista kipua, jonka takia kuoleminen olisi helpotus.

Kiitos vastauksesta, näin teen :)
 
Eiks aina sanota ettei lapselle saa sanoa että "nukkuu pois" kun kuolee? Että lapsi ei ala pelätä omaa tai vanhempiensa kuolemista yön aikana? Näin mä olen kuullut ainakin sanottavan.
 
Hei oikeesti ihmiset! Eihän tuo jojo väitäkään, että hänen koiransa olisi nyt kuollut, vaan kertoo mitä teki SILLOIN kun heillä asia oli ajankohtainen, eli ilmeisesti talvella vuonna x.
 
Mä en kertoisi että koira lopetettiin vaan että se kuoli. Meidän koira jouduttiin lopettamaan kun lapset oli 3v, 5v ja 7v ja kerrottiin että koira oli niin kipeä että se kuoli, oli vanha ja sairas koira. Lopettamisesta ei ole tänäkään päivänä puhuttu, eikä varmaan puhuta jos ei joskus vuosien päästä tule puhe. Kyllä 4vuotiaalle jo voi kuolemasta puhua. Meidän koira on nyt koirien taivaassa ja vieläkin välillä lapset sanovat ikävöivänsä koiraa vaikka kuolemasta 3 vuotta. Koiran kuoleman jälkeen välillä oli kovakin ikävä ja itku koiraa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja luetun ymmärrys;28782868:
Hei oikeesti ihmiset! Eihän tuo jojo väitäkään, että hänen koiransa olisi nyt kuollut, vaan kertoo mitä teki SILLOIN kun heillä asia oli ajankohtainen, eli ilmeisesti talvella vuonna x.

Tästä täydet pisteet :)
 
Sanot vaan suoraan. Että koira oli hyvin sairas, siksi se piti lopettaa, eli eläinlääkäri antoi sille ruiskeen
jolla koira kuoli.
Sitten selität mikä on kuolema; se ei enää hengitä eikä elä, mutta ei myöskään tunne kipua eikä tuskaa, se oli hyvä juttu.

Jos uskot johonkin korkeimpiin voimiin tai paikkoihin, voit sanoa että uskot siihen että koiran henki on mennyt parempaan paikkaan. Siellä se pureksii luita ja voi hyvin.

Lapselle olisi hyvä sanoa näin, jos ei ihan ehdottomasti tällaista asiaa kiistä.
 
Kerrot, että koira oli tosi kipeä ja nukkui pois. Älä kerro, että se lopetettiin ellei itse sitä hoksaa. Tuon ikäinen ei vielä käsitä sitä, että olette lopettaneet koiran, koska se kärsi. Neljävuotiaan mielestä te tapoitte rakkaan eläimen, eikä lapsen mieli mitenkään pysty käsittämään tuollaista tekoa samalla tavalla kuin aikuinen sen käsittää. Lapsi ei tuossa iässä vielä osaa käsittää sellaista kipua, jonka takia kuoleminen olisi helpotus.

Muuten komppaan, mutta todellakin lapsille ei koskaan pitäisi puhua pois nukkumisesta tai pois menemisestä vaan ihan rehellisesti ettö koira kuoli, niin ei tule turhia pelkoja.
Olen itse tekemisissä työni puolesta lasten ja kuoleman kanssa, ja tämä on erittäin paljon painotettu asia ettei lapsille saisi käyttä turhia kielikuvia kuolemasta puhuttaessa
 
[QUOTE="vieras";28782897]Sanot vaan suoraan. Että koira oli hyvin sairas, siksi se piti lopettaa, eli eläinlääkäri antoi sille ruiskeen
jolla koira kuoli.
[/QUOTE]

Tiedänpä tapauksen, jossa pieni neljävuotias itki katkerasti matkalla neuvolaan ja syyksi selvisi tulossa oleva rokotus. Hänelle oli kerrottu, miten eläinlääkäri oli antanut koiralle piikin ja se kuoli. Pieni mies luuli, että sama kohtalo on hänelläkin edessä, kun täti pistää piikillä.

Lapset voivat yhdistää vaikka minkä asian jotenkin pieleen, vaikka miten yrittää nätisti selittää. Itse en mieluusti puhuisi lapselle, että eläinlääkäri tappoi (piikitti/lopetti) lemmikin, vaan sanoisin vain, että se kuoli. Tottahan sekin on.
 
  • Tykkää
Reactions: riiviöiden äiti
[QUOTE="jojo";28782938]Tiedänpä tapauksen, jossa pieni neljävuotias itki katkerasti matkalla neuvolaan ja syyksi selvisi tulossa oleva rokotus. Hänelle oli kerrottu, miten eläinlääkäri oli antanut koiralle piikin ja se kuoli. Pieni mies luuli, että sama kohtalo on hänelläkin edessä, kun täti pistää piikillä.

Lapset voivat yhdistää vaikka minkä asian jotenkin pieleen, vaikka miten yrittää nätisti selittää. Itse en mieluusti puhuisi lapselle, että eläinlääkäri tappoi (piikitti/lopetti) lemmikin, vaan sanoisin vain, että se kuoli. Tottahan sekin on.[/QUOTE]

Ja tääkin vielä että lapsi mielesään luo ties mitä mielikuvia. Itse varmaan kertoisin että lemmikki oli niin kipeä että kuoli eikä sitä voitu enää parantaa. Ei mitään sellasta että lääkäri anto piikillä jotain mihin kuolee. Meillä on poika jotain aavistusta kuolemasta kun ollaan tutkittu esim kuollutta oravaa jonka löysi. Näki miten kuollut ei ole elävä, ei hengitä eikä liiku ollenkaan. Ei nukkunut tms.
 

Yhteistyössä