Ei oo kovin romanttista meillä ollu.
Kerroin jo oviksen aikaan, että nyt on ovis. Kaks ekaa lähti heti siitä (enkä enää muista, mitä ukko niistä on sanonut, mutta kolmannella ukko sanoi, et ei helvetti. (Kuopus ei siis ollu suunniteltu, mutta ed. päivänä kävi vahinko..

) Tais sanoa myös, että tokkopa sä kolmatta kertaa kuitenkaan...
No juu sit meni muutama päivä eteenpäin ja sanoin ukolle, että arvaas mitä. Mulla on repäisykipuja ja alamaha aristaa. Ukko sanoi, et jahas, se oli sit taas siinä.
Ja sit tuosta oviksesta se 14 pv eteenpäin tein ekan testin ja sanoin, että joo, on siinä kaks viivaa, mut toinen on tosi heikko. Joten ukko meinas, et oisko menny kesken, samoin mä. Tuumattiin, että parempi tehdä uus testi parin päivän päästä. Teinkin, taas kaks viivaa, muttei vahvistuneita. Joten siinähän sit ooteltiin. Joskus rv 6 (muistaakseni) tein vielä kolmannen testin, kun ei oireitakaan ilmaantunut ja normaaliin tapaan ne ekat tunteetkin oli kadonneet. Mut sit se rävähti niin punaiseksi, et molemmat jo uskoi.

Soittelin ja tilasin alkuraskauden ultran sen jälkeen.