Miten jatkaa eteenpäin

[kiitos, jos joku jaksoi lukea]

Olen naimisissa ja kolmen lapsen äiti.
Lokakuun alkuun kotihoidontuella kotona, sen jälkeen töissä. Lyhyitä pätkiä lukuunottamatta olen ollut kotona kun lapset pieniä. Minä pyöritän arkea ja pelkään jaksamista syksyllä. Miehen työajat epäsäännöllisiä, paljon töissä myös iltaisin.
En tiedä rakastanko häntä enää. Enkä tiedä rakastaako hän minua.
Meillä ei puhuta, ei ole koskaan puhuttu.
Näin että joku asia "rassaa" häntä joten kysyin mikä "rassaa"? Ei kuulemma mikään......... Vastasin että minua "rassaa" ja hän `ihmetteli´ että miks se pitäis häntä kiinnostaa.
Seksiä ei ole, en muistakaan koska.
Tiedän että syksyllä (mihen epäsäännöllisten työaikojen vuoksi) meillä ei tule olemaan paljoa yhteistä aikaa.
En tiedä tuntuu turhauttavalta.....

 

[dolly]

tuttu tunne :hug: :hug:

 

[The titityy]

Tuo on paha kun ei pysty tai ei ole puhuttavaa.

Meillä tuli pitkälti ero tuon puhumattomuuden ja vähäisen yhteisen ajan takia.

Olisiko teillä mitään mahdollisuutta viettää aikaa kaksin aina välillä? Voisitte kenties 'löytää' toisenne uudestaan ja päästä puheisiin. :hug:

 

[jänö]

Joskus voi käydä niin, että se rakkauden "tunne" hukkuu raskaan ja vähäpuheisen arjen alle. Silloin on tosiaan varmaan hyvä pysähtyä ajattelemaan omia tunteitaan. Ja tarttua sitä puolisoakin olkapäästä ja sanoa asia ääneen -sillä hartaudella, että toisen on ihan pakko pysähtyä kuuntelemaan. Ja jos kuuntelu ei ota sujuakseen, voi tunteistaan kirjoitta vaikka kirjeen toiselle luettavaksi.

Kannattaa ajoissa ottaa myös syksy puheeksi. Minä tiedän sen siitä, että meillä saattanee olla vuodenvaihteessa samanlainen tilanne edessä. Töihin jos lähden, muuttuu meillä koko elo aikalailla radikaalisti. Ja silloin se arjen pyöritys on pakko jakaa -tavalla tai toisella- jopa mahdollisesti työaikoja muuttamalla. Rusa havahtui asiaan taannoin -hänenkin ehkä pitää alkaa huolehtia kodin askareista -niistä, joita hän ei edes tiedä olevan, jos minäkin tästä kolmeen vuoroon hyppään.

 

[kiitos, jos joku jaksoi lukea]

Tuo on paha kun ei pysty tai ei ole puhuttavaa.

Meillä tuli pitkälti ero tuon puhumattomuuden ja vähäisen yhteisen ajan takia.

Olisiko teillä mitään mahdollisuutta viettää aikaa kaksin aina välillä? Voisitte kenties 'löytää' toisenne uudestaan ja päästä puheisiin. :hug:

Kyllä varmasti lapsille hoitaja löytyy (siis jos minä järjestän), ja on löytynytkin, mutta ei sekään ole oikein tuntunut onnistuvan.

 

[vieras]

Ette ole koskaan puhuneet ja olette naimisissa, kuulostaa niin vieraalta ajatukselta. Mihin rakastuit hänessä?

 

[kiitos, jos joku jaksoi lukea]

Ette ole koskaan puhuneet ja olette naimisissa, kuulostaa niin vieraalta ajatukselta. Mihin rakastuit hänessä?

sitä olen itsekin miettinyt... siis että mihin rakastuin!
Ja kai me joskus on puhuttukin. Ja koska kolme lasta on niin kai sitä seksiäkin joskus on ollut. Enää ei taho löytyy mitään.

 

[vieras]

Onko mies ilmaissut tyytymättömyyttään/ tyytyväisyyttään tilanteeseen? Toivooko hän muutosta vai eikö huomaa tilanteessanne mitään outoa? Olisiko hän ja olisitko sinä valmis ponnistelemaan saadaksenne parisuhteenne vielä jaloilleen?

 

[kiitos, jos joku jaksoi lukea]

Onko mies ilmaissut tyytymättömyyttään/ tyytyväisyyttään tilanteeseen? Toivooko hän muutosta vai eikö huomaa tilanteessanne mitään outoa? Olisiko hän ja olisitko sinä valmis ponnistelemaan saadaksenne parisuhteenne vielä jaloilleen?

Kaikki on kuulemma ihan hyvin.

 

[väsynyt]

itse ilen vuoden ikäisen lapsen äiti ja tällä hetkellä/pidempäänkin ollut todella tympääntynyt ja v.ittuuntu mieheen sekä tappeluihin. aina kaikki päätyy syyllistämiseen,rahaan ym.koskaan ei puhuta itse ongelmista.minun pitäs tehä ruokaa ja päivystää kotona...... on niin paljon ongelmia ja asioita en jaksa ees enempää kirjottaa............

 

[-]

onneks olkoon vaan sullekkin!!

 

[vieras]

Oletko voinut tästä puhua jollekkin ystävällesi, siskolle tai vaikka äidillesi? Onko ketään jonka kanssa voisit ajatuksia vaihtaa, joka ehkä tuntisi sinun lisäksi miehesi?

 

[kiitos, jos joku jaksoi lukea]

Oletko voinut tästä puhua jollekkin ystävällesi, siskolle tai vaikka äidillesi? Onko ketään jonka kanssa voisit ajatuksia vaihtaa, joka ehkä tuntisi sinun lisäksi miehesi?

Sepä siinä onkin kun ulospäin kulissit on kunnossa!

 

[vieras]

Ota rohkeasti asia esille jonkun kanssa johon voit luottaa. Älä yksin näin isoja asioita mieti, ihan oikeasti... Tulen myöhemmin katsomaan onko tämä keskustelu jatkunut. Voimia sinulle ihan hirveästi!!!

 

[kiitos, jos joku jaksoi lukea]

Ota rohkeasti asia esille jonkun kanssa johon voit luottaa. Älä yksin näin isoja asioita mieti, ihan oikeasti... Tulen myöhemmin katsomaan onko tämä keskustelu jatkunut. Voimia sinulle ihan hirveästi!!!

Joskus mietin että miten olen niin kauan jaksanutkin.
Mies ei vietä aikaa edes lasten kanssa ja jos siitä sanon on vastaus: ihan riittävästi. Siis omasta mielestään on riittävästi lastensa kanssa, 2 vkoa jo ollut kesälomalla ja eilen illalla pelasi yhden korttipelin keskimmäisen kanssa.

 

[onni06]

Niin..joillekin miehille riittää se, että koti on kunnossa..että arki pelaa ja muut luulee että kaikki on hyvin.

Mielestäni oma ukkoni ainakin pelkää tunteista ja vaikeista asioista puhumista koska sillon voi myös loukata toista pahimmin..jos ei osaakaan valita sanojaan oikein, loukkaa toista tahtomattaan..

Miehet voi vaan "olla"..

Muistuta miestä siitä miten onnellisia te joskus olitte/miten onnellisia te voisitte nyt olla.

 

[kiitos, jos joku jaksoi lukea]

Niin..joillekin miehille riittää se, että koti on kunnossa..että arki pelaa ja muut luulee että kaikki on hyvin.

Mielestäni oma ukkoni ainakin pelkää tunteista ja vaikeista asioista puhumista koska sillon voi myös loukata toista pahimmin..jos ei osaakaan valita sanojaan oikein, loukkaa toista tahtomattaan..

Miehet voi vaan "olla"..

Muistuta miestä siitä miten onnellisia te joskus olitte/miten onnellisia te voisitte nyt olla.

Juu ei halua puhua tunteista tms. Mutta en usko että kyse on siitä että pelkää loukkaavansa, sillä sitä tekee kyllä ihan tietoisestikin.

 

[Ei ahdista]

tuttu tunne :hug: :hug:

Miksi ihmeessä olette huonossa suhteessa?
Minä erosin jo vuosia sitten ja voin hyvin! Tuttuja käy kylässä mutta ketään en ota vakavasti. Nykyään en jaksa heillekään vastailla, viihdyn niin hyvin kuopuksen kanssa. Neulon, luen katselen akvaariota, leivon, pyöräilen ja olen vapaa!

 

[vieras]

tuttu tunne :hug: :hug:

Miksi ihmeessä olette huonossa suhteessa?
Minä erosin jo vuosia sitten ja voin hyvin! Tuttuja käy kylässä mutta ketään en ota vakavasti. Nykyään en jaksa heillekään vastailla, viihdyn niin hyvin kuopuksen kanssa. Neulon, luen katselen akvaariota, leivon, pyöräilen ja olen vapaa!

Mutta miksi ei yrittää, jos jotain tehtävissä vielä on?

 

[vieras]

Ja tuli vielä mieleen, et jos et ääneen sanotuksi asioita saa, voisithan kirjoittaa ajatuksiasi paperille ja niiden pohjalta vaikka kirjeen miehellesi. Kuulostaako ihan hullulta?

 

[onni06]

On niin tuttua..liian tuttua. Ja jos saakin asiat kuntoon, niin kohta ne taas repsahtaa.

Miksi pitää aina vaan yrittää ja yrittää..miks ei vaan saa olla onnellinen??!