Y
Yrittäjän muija
Vieras
Meillä on tämmöinen tilanne, että miehellä on yritys yhdessä veljensä kanssa. Minä siis käyn palkkatöissä muualla, tosin tällähetkellä olen äitiyslomalla.
Minulle on yrityksen siirtyessä veljesten omistukseen tehty selväksi, että yritys on vain heidän. Mieheni veljen vaimo toisinaan työskentelee yrityksessä. Yleensä jaksan tilannetta hyvin, mutta eilen taas jotenkin kiehahti.
Tilanne oli siis sellainen, että olisivat tarvinneet minun apuani, mutta minä olin ehtinyt suunnitella lasten kanssa muuta. Normaali tilanteessa ryntäisin innokkaana auttamaan, koska haluaisin oikeasti työskennellä kanssa siellä mieheni rinnalla. No ukkopa otti hirveät pultit ja tästä kehkeytyi armoton riita. Riidan päätteksi minä totesin, että minulle on varsin selväksi neljältä eri taholta, että yritys ei kuulu mllään tavalla minulle. Joten olen päättänyt elää lasteni kanssa kyselemättä mahdetaanko minua tänään tarvita. Tulen kyllä auttamaan mikäli se sattuu minulle sopimaan.
Riita ollaan jollain tavalla saatu sovittua, mutta minusta tuntuu että on vaikea taas suunnitella tulevaa kesää, kun ei tiedä milloin voimme lähteä reissuun tai käymään jossain. Normaalisti minä siis olen vähän niinkuin yh, kun mies on joka päivä töissä ja lomaa vuodessa on n 2 vko joista toisen viettää yksin ulkomailla.
Ääh tulipahan paasattua. Kukaan ei varmaan tajua tekstistä mitään, mutta mua ainakin helpotti!
Minulle on yrityksen siirtyessä veljesten omistukseen tehty selväksi, että yritys on vain heidän. Mieheni veljen vaimo toisinaan työskentelee yrityksessä. Yleensä jaksan tilannetta hyvin, mutta eilen taas jotenkin kiehahti.
Tilanne oli siis sellainen, että olisivat tarvinneet minun apuani, mutta minä olin ehtinyt suunnitella lasten kanssa muuta. Normaali tilanteessa ryntäisin innokkaana auttamaan, koska haluaisin oikeasti työskennellä kanssa siellä mieheni rinnalla. No ukkopa otti hirveät pultit ja tästä kehkeytyi armoton riita. Riidan päätteksi minä totesin, että minulle on varsin selväksi neljältä eri taholta, että yritys ei kuulu mllään tavalla minulle. Joten olen päättänyt elää lasteni kanssa kyselemättä mahdetaanko minua tänään tarvita. Tulen kyllä auttamaan mikäli se sattuu minulle sopimaan.
Riita ollaan jollain tavalla saatu sovittua, mutta minusta tuntuu että on vaikea taas suunnitella tulevaa kesää, kun ei tiedä milloin voimme lähteä reissuun tai käymään jossain. Normaalisti minä siis olen vähän niinkuin yh, kun mies on joka päivä töissä ja lomaa vuodessa on n 2 vko joista toisen viettää yksin ulkomailla.
Ääh tulipahan paasattua. Kukaan ei varmaan tajua tekstistä mitään, mutta mua ainakin helpotti!
