Miten hyväksyä alapään muutokset synnytyksen jälkeen?

Ei ole kauheasti muuttunut, mutta silti



Vähän isompi on nyt tuo emättimen aukko, ja virtsaputken aukko jotenkin ylempänä kuin ennen. Alussa saattoi tirahtaa pieni tippa pissaa, jos ei kunnolla jännittänyt lihaksia kun aivasti.



Seksi kauhistuttaa edelleen...



Synnytyksestä kohta 8 kk aikaa.

 

Jaa-a. Mulla synnytyksestä on yli vuosi, ja koen alapääni yhä ällöttäväksi, vaikka seksi jo joten kuten onnistuukin. Olen pohtinut seksuaaliterapeutilla käyntiä, jos siitä olisi jotain apua, mutta toisaalta omaa kroppaani kohtaan tuntemani vastenmielisyys on sen verran tuntuvaa edelleen etten oikeastaan tiedä haluanko edes puida asiaa...

 

[QUOTE="vierailija";29778501]Jaa-a. Mulla synnytyksestä on yli vuosi, ja koen alapääni yhä ällöttäväksi, vaikka seksi jo joten kuten onnistuukin. Olen pohtinut seksuaaliterapeutilla käyntiä, jos siitä olisi jotain apua, mutta toisaalta omaa kroppaani kohtaan tuntemani vastenmielisyys on sen verran tuntuvaa edelleen etten oikeastaan tiedä haluanko edes puida asiaa...[/QUOTE]

Mä taas olen miettinyt gynekologilla käyntiä. Jos siltä sais puolueettoman arvion tuosta alapäästä.

Miten sun mies muuten suhtautuu asiaan?

Meillä on ollut seksiä vain muutaman kerran synnytyksen jälkeen.

 

Miten työ huomaatte onko se vähän isompi vai mitä? En mä ainakaan ees nää sinne

 

Kuulutteko äityleihin? Siellä on ollut keskustelua just tänään aiheesta ja hienoja kirjotuksia. En nyt tähän kopioi mutta pääpiirteittäin niin että kyllähän niitä muutoksia tulee vaikkei olisi synnyttänytkään yhtäkään lasta eikä voida olettaa sen alapään pysyvän samanlaisena elämän alusta loppuun...

Itse repesin ekassa synnytyksessä ja pohdin samoja juttuja, kuitenkin kun seksi alkoi luistaa niin unohdin koko jutun. Tokan lapsen jälkeen tuntui hetken taas että olen pilalla mutta helpotti pian. Kummankin jälkeen on pissaa lirahdellut n. 1-2kk.

Nyt kuopus on vuoden ja olen tyytyväinen itseeni, seksi sujuu mukavasti eikä mieheni ole ikinä sannut mitään vaikka olen käskenyt sanoa suoraan. Tiedän että olen muuttunut, sillä seksi tuntuu erillaiselle, paremmalle kuitenkin.

Mutta en minäkään sitä katsele, ettei tule paha mieli sillä onhan se muuttunut ulkoisesti..

 

[QUOTE="alkup.";29778577]Mä taas olen miettinyt gynekologilla käyntiä. Jos siltä sais puolueettoman arvion tuosta alapäästä.

Miten sun mies muuten suhtautuu asiaan?

Meillä on ollut seksiä vain muutaman kerran synnytyksen jälkeen.[/QUOTE]

Mä kävin gynekologilla. Sain kuulla olevani ulkonäkökeskeinen, kun olin huolissani laskeumista (joita mulla mielestäni on, gynen mielestä ei) ja ahdistunut siitä että alapääni oli synnytyksen jäljiltä kuin myllerretty perunapelto. Kuulemma olisi pitänyt harrastaa enemmän seksiä, niin olisi toipunutkin nopeammin. Mulle siitä käynnistä tuli lähinnä paha mieli.

Mieheni vältteli seksiä ensimmäisestä synnytyksen jälkeisestä seksikerrasta suunnilleen siihen asti, kun vauva oli 10-11 kk vanha. Tuossa välissä harrastettiin seksiä ehkä pari kolme kertaa. Nyt on taas seksistä kiinnostunut ja väittää, että alapääni on ihan sama kuin ennen synnytystä (mikä ei kyllä pidä paikkaansa, mutta varmaan hän on tajunnut miten maissa itsetuntoni on tämän asian takia ja yrittää lohduttaa).

 

[QUOTE="Moi";29778671]Miten työ huomaatte onko se vähän isompi vai mitä? En mä ainakaan ees nää sinne[/QUOTE]

No kyllähän se tuntuu aivan erilaiselta, on eri kokoinen ja muotoinen ja täynnä omituisia riekaleita ja möykkyjä. Myös tuntoaistimus on muuttunut synnytyksen jäljiltä aivan oudoksi, tuntuu kuin siellä ei edes olisi samoja "paikkoja" enää kuin ennen synnytystä.

Meillä myös käskettiin synnärillä katsella alapäätä peilin avulla, jotta huomaa jos tikkien paranemisessa tulee jotain häikkää. Näin jälkeenpäin ajatellen ei varmaan olisi kannattanut katsoa, olisi voinut säästyä edes muutamilta traumoilta.

 

Treenatkaa lantionpohjanlihaksia! Netissä paljon hyviä ohjeita. Pilates myös tehokasta jos asiansa osaava ohjaaja. Vaatii toki pitkäjänteisyyttä. Ja toki seksi myös hyvää treeniä alapään lihaksille..

Tsemppiä ja suosittelen juttelemaan seksuaaliterapeutin kanssa jos asia vaivaa.

 

[QUOTE="vierailija";29779899]Mä kävin gynekologilla. Sain kuulla olevani ulkonäkökeskeinen, kun olin huolissani laskeumista (joita mulla mielestäni on, gynen mielestä ei) ja ahdistunut siitä että alapääni oli synnytyksen jäljiltä kuin myllerretty perunapelto. Kuulemma olisi pitänyt harrastaa enemmän seksiä, niin olisi toipunutkin nopeammin. Mulle siitä käynnistä tuli lähinnä paha mieli.

Mieheni vältteli seksiä ensimmäisestä synnytyksen jälkeisestä seksikerrasta suunnilleen siihen asti, kun vauva oli 10-11 kk vanha. Tuossa välissä harrastettiin seksiä ehkä pari kolme kertaa. Nyt on taas seksistä kiinnostunut ja väittää, että alapääni on ihan sama kuin ennen synnytystä (mikä ei kyllä pidä paikkaansa, mutta varmaan hän on tajunnut miten maissa itsetuntoni on tämän asian takia ja yrittää lohduttaa).[/QUOTE]

Olipa kurja gyne sulla Mitäs jos kävisit jollain toisella?

Voisko sun mies olla vaan hämmentynyt koko elämänmuutoksesta, isyydestä ja sun äitiydestä, ja kaikesta sellaisesta? Jos on ajatellut ettet halua seksiä, eikä ole oikein osannut tehdä aloitteita?

Meillä mies kyllä alkoi ehdottelemaan seksiä jälkitarkastuksen jälkeen (12 viikkoa synnytyksestä, itse pitkitin sinne menoa viimeiseen asti, että sais paikat kunnolla parantua). Mies kyllä haluaa, ja väittää että ihan on samanlainen kuin ennenkin. Itse olen ehkä kehittänyt tästä jonkinlaisen trauman itselleni.

Mulla oli imukuppisynnytys, ja synnytyksen jälkeen vähän lirahti joskus, ja alapäästä tuntui pullottavan jotain ulos (emättimen limakalvoa vissiin, ei kuitenkaan mitään vakavaa). Kuutenkin välillä mietin että onko jokin laskeuma, kun juoksee, niin tuntuu vähän kuin pissahädän tunne. Ei siis lirahda tai muuta.

 

http://www.cityklinikka.fi/palvelut/muut-palvelut/incontilase-laserhoito-virtsan-karkailuun/

Sivun alalaidasta.

 

häpyhuulet ja ovat tosi karmeannäköiset sen lisäksi repeytymien takia tarttuvat aina alushousuihin kiinni ja kutisevat ;( synnytyksestä reilu 3 vuotta. Häpeän alapäätäni kovasti.

 

Kävin gynellä ja aika odottamassa naistentautien polille. Rectocele pitäisi ainakin korjata, ponnistusinkontinenssille olisi kiva saada apua ja lantionpohjalihaksetkin ihan hukassa. Imukuppisynnytyksestä aikaa 4 kk.

 

Mulla tuli esikoisen synnytyksessä alapäähän joku lärpäke, kuin yksi häppäri lisää. Mutta ei se mua mitenkään haittaa. Gyne jälkitarkastuksessa sanoi, että sen voisi aika helposti napsaista pois, mutta annoin asian olla.
Kuopuksen synnytyksestä ei tullut "muistomerkkiä".

Tuntoaisti alapäässä on parempi kuin ennen synnytyksiä, seksi siis nautinnollisempaa.

Olen muutenkin sinut kroppani kanssa, joten ylimääräinen lärpäke paikassa johon ei näe kuin minä (peilillä), mies ja gyne, ei aiheuta stressiä.

 

Mulla on takana kolme synnytystä ja ekat seksikerrat yhdynnässä on aina ollut n.2-3 viikkoa synnytyksen jälkeen. Toki silloin on vielä tunutunut paikat keskeneräisiltä ja väljemmiltä. Mulla on emättimen aukko häpyhuulien alhaalla, niin häppäreille ei ole tapahtunut mitään synnytyksessä. Toki siellä voi olla jotain muuttunut, mutta en katsele peilillä enkä halua turhaa mielipahaa asiasta.

 

Mulla on takana kolme synnytystä ja ekat seksikerrat yhdynnässä on aina ollut n.2-3 viikkoa synnytyksen jälkeen. Toki silloin on vielä tunutunut paikat keskeneräisiltä ja väljemmiltä. Mulla on emättimen aukko häpyhuulien alhaalla, niin häppäreille ei ole tapahtunut mitään synnytyksessä. Toki siellä voi olla jotain muuttunut, mutta en katsele peilillä enkä halua turhaa mielipahaa asiasta.

Mä en tajua miten jotkut pystyy olemaan yhdynnässä jo 2-3 viikon päästä synnytyksestä?? Se tunne alapäässä vielä siinä vaiheessa... kipeä, turvonnut ja löysä, jälkivuodosta puhumattakaan...

 

[QUOTE="alkup.";29782417]Mä en tajua miten jotkut pystyy olemaan yhdynnässä jo 2-3 viikon päästä synnytyksestä?? Se tunne alapäässä vielä siinä vaiheessa... kipeä, turvonnut ja löysä, jälkivuodosta puhumattakaan... [/QUOTE]

Meillä suositeltiin yhdyntää ennen jälkitarkastusta eli 6 vkoa. Sai sitten siellä puhuttua jos on ongelmia.

 

No, mun on ainaki ollu vaan pakko hyväksyä, ku ei oo varaa niitä korjatakkaan. Muutoksia ja vikoja on muitaki ku synnytyksen jälkeisiä.
Jos mä kerron miltä mun alapää näyttää niin auttaisko yhtään?

Mulla on isot ulkoiset häppärit, paitsi että tokasta synnytyksestä lähtien toinen häppäri on ollut kooltaan n. puolet toisesta. Epparin takia siitä katos tosiaan puolet...en tiedä ommeltiinko se jotenkin väärin vai miksi noin kävi. Emättimen aukko näyttää räjähtäneeltä, mutta lekurin mukaan on okei. No noi synnytyksen jäljiltä mutta sit ne muut: mulla on persreikä vääräs kohdas eli liian lähellä pillua. Sen lisäksi mulla on ihan oikealla kohdallakin oleva persreikä joka on tosin vain n. sentin syvyinen umpipussi mutta siis ulospäin näyttää normi reiältä. Tosin sit se oikea peräreikä ei näytä yhtään normaalilta kahden peräpukamaleikkauksen jälkeen, siinä näkyy leikkauskohtia ja tursuilevaa limakalvoa, ei sitä peräreiäksi tunnistais jos ei tietäis mikä se on.

Että semmosta, kivahan se ois jos noita sais korjattua mutta kun ei niistä ole muutakuin ulkonäöllistä haittaa niin ei niille julkisella mitään tehdä. Joten asian kans on vaan elettävä.

 

No, mun on ainaki ollu vaan pakko hyväksyä, ku ei oo varaa niitä korjatakkaan. Muutoksia ja vikoja on muitaki ku synnytyksen jälkeisiä.
Jos mä kerron miltä mun alapää näyttää niin auttaisko yhtään?

Mulla on isot ulkoiset häppärit, paitsi että tokasta synnytyksestä lähtien toinen häppäri on ollut kooltaan n. puolet toisesta. Epparin takia siitä katos tosiaan puolet...en tiedä ommeltiinko se jotenkin väärin vai miksi noin kävi. Emättimen aukko näyttää räjähtäneeltä, mutta lekurin mukaan on okei. No noi synnytyksen jäljiltä mutta sit ne muut: mulla on persreikä vääräs kohdas eli liian lähellä pillua. Sen lisäksi mulla on ihan oikealla kohdallakin oleva persreikä joka on tosin vain n. sentin syvyinen umpipussi mutta siis ulospäin näyttää normi reiältä. Tosin sit se oikea peräreikä ei näytä yhtään normaalilta kahden peräpukamaleikkauksen jälkeen, siinä näkyy leikkauskohtia ja tursuilevaa limakalvoa, ei sitä peräreiäksi tunnistais jos ei tietäis mikä se on.

Että semmosta, kivahan se ois jos noita sais korjattua mutta kun ei niistä ole muutakuin ulkonäöllistä haittaa niin ei niille julkisella mitään tehdä. Joten asian kans on vaan elettävä.

Olen joka päivä kiitollinen siitä, että minulle tehtiin hätäsektio.
:hug:

 

http://www.cityklinikka.fi/palvelut/muut-palvelut/incontilase-laserhoito-virtsan-karkailuun/

Sivun alalaidasta.

Onko joku käynyt täällä?

 

Kävin gynellä ja aika odottamassa naistentautien polille. Rectocele pitäisi ainakin korjata, ponnistusinkontinenssille olisi kiva saada apua ja lantionpohjalihaksetkin ihan hukassa. Imukuppisynnytyksestä aikaa 4 kk.

Miten tuo rectosele ilmenee ja vaivaa? Mietin vain, että onkohan minulla se lievänä. Gyne kysyi, pystynkö ulostamaan normaalisti. Ilmeisesti oli huomannut jotain poikkeavaa rakenteissa. Tunnen itsekin emättimen puolella kovan pullistuman (ilmeisesti kakkaa peräsuolen puolella). Ulostaminen onnistuu, mutta ei ihan niin sujuvasti kuin ennen synnytyksiä, ihan kuin tulisi jonkun taskun kautta ulos.

 

Minulla on myös lievää ponnistusinkontinensssia, joka ilmenee lähinnä lenkkeillessä (juostessa ja reippaassa kävelyllä, hyppiessä ja aivastaessa). Olisin kiinnostunut tuosta laserleikkauksesta. Gyne ei vaikuttanut kovin innokkaalta suosittelemaan leikkausta (kiristys narulla), vaan ehdotti ensin estrogeenihoidon kokeilemista. Sitä taas en itse halua, koska syöpäriski lisääntyy.

 

Olen joka päivä kiitollinen siitä, että minulle tehtiin hätäsektio.
:hug:

Mulla on yks alatiesynnytys, kaks kiireellistä sektiota ja yks suunniteltu sektio. Mieluummin olisin silti halunnu synnyttää kaikki alakautta. Mutta enpä saanu valita. Eikä mua toi alapää haittaa enää, toki se aikansa otti jotta sen hyväksyi.

 

Mulle ei tullut kahdesta synnytyksestä mitään, alapää oli ihan normaali.
Kolmannen jälkeen sekä sisemmät että uloimmat häpyhuulet venähti. Ulkoiset vielä enemmän. On sellaiset löysät ja venyvät.

 

[QUOTE="alkup.";29782417]Mä en tajua miten jotkut pystyy olemaan yhdynnässä jo 2-3 viikon päästä synnytyksestä?? Se tunne alapäässä vielä siinä vaiheessa... kipeä, turvonnut ja löysä, jälkivuodosta puhumattakaan... [/QUOTE]

Ei mun alapäässä ollut mitään omituista tunnetta. Ei myöskään kipuja, turvotusta, jälkivuotokin jo melkein loppu.
Molempien synnytysten jälkeen yhdynnät aloitettu kahden viikon päästä.

Mutta nääkin on niin yksilöllisiä juttuja. Jokainen menköön omien tuntemusten mukaan

 

Meillä suositeltiin yhdyntää ennen jälkitarkastusta eli 6 vkoa. Sai sitten siellä puhuttua jos on ongelmia.

Ihan siis suositeltiin..?? Mulla ei tuossa vaiheessa kiinnostanut yhtään yhdyntä, koska pelkäsin tuntuuko miehestä miltään ku synnytyksestä niin vähän aikaa vasta. Fyysisesti siis olisin voinut ihan hyvin, kipuja ei ollut.