Miten hoitajat/opet suhtautuu lapsen puheisiin?

[mietin vaan]

siis mietin tuota erästäkin aloitusta, että jos poika vaikka sanoo opelle suutuksissaan että äiti löi hänen kätensä johonkin?

meillä todella vilkkaalla mielikuvituksella ja hyvällä puhetaidolla omattu 3.5v, ja puhuu ja kuvittelee vaikka mitä! Mietin että mitä jos puhuu jotain ihan omiaan päiväkodissa :/ Saattaa tulla kotonakin sanomaan että veli hakkaa vaikka ei ole hakannut tms. JOs suutun jostain niin sanoo älä raivoa, älä lyö tms vaikka kukaan ei ole ikinä koskenutkaan pahasti

kuten meidän esikoinen oli joskus 5v kehittänyt ihan oman tarinansa että meillä on muka myös neljäs lapsi, isoveli hänellä, ja kehittänyt ihan tarinaa sen ympärille.

 

[pk]

Kyllä me hoitajat aika hyvin osataan suodattaa lasten puheista ne oma keksimät jutut/väritykset. Joskus toki saatetaan vanhemmilta tarkennusta kysellä, usein huumori mielessäkin. Jos lapsi toistuvasti puhuisi esim. väkivalta tms juttuja ja muitakin viitteitä siihen suuntaan olisi, asiaan kiinnitettäisiin varmasti enempi huomiota.

 

["ope"]

Päiväkoti-ikäiset saattavat vielä satuillakin. Varmasti korva oppii kuulemaan ne keksityt jutut. Koulussa on jo eri asia. Sen ikäisen pitää jo ymmärtää olla satuilematta vakavilla asioilla.

 

[aloittaja]

[QUOTE="ope";22144242]Päiväkoti-ikäiset saattavat vielä satuillakin. Varmasti korva oppii kuulemaan ne keksityt jutut. Koulussa on jo eri asia. Sen ikäisen pitää jo ymmärtää olla satuilematta vakavilla asioilla.[/QUOTE]

niin minäkin ajattelin.
mutta sit taas toisaalta onhan juuri tästäkin päivästä esimerkki, ne ekaluokkalaiset keksi että joku teini antanut niitä pillereitä vaikka itse olivat ottaneet. Ja ne eräät tytöt keksi sen jonkun kaappausjutun ym ym

 

[No,]

mun mahanseutua alettiin katella hoitopaikassa,huomasin kyllä,ja lopulta kysyttiin saako onnitella...poika oli niin vakuuttavasti kertonut et ois vauva tulossa.Paljon kaikkee muuta höpöäkin puhui,hyvä mielikuvitus pojalla.