miten eroon pelosta?

  • Viestiketjun aloittaja armi
  • Ensimmäinen viesti
mulla oli aikanaan 2vuotta ku sanoin että en ota lääkkeitä kunnes myönsin masennukseni ja otin. lopetin lyhyen ajan jälkeen kahdesti 3vuoden aikana ja nyt olen aika hyvässä kunnossa.Aika ajoin iskee myös pelko ja ahdistus autolla lähtemisestä ja ite etenkin se ajaminen tai jonnekin kauppaan meno tms.Mutta ei se enään niin paljon häiritse ja sen kanssa oppinut elämään yms.Terapiassa kuitenki käyn
 
armi
Alkuperäinen kirjoittaja suzyco:
No sitten terapiaan. Onko sulla syy miks et ota lääkettä? eipä tommosista peloista yleensä ihan kotikonstein eroon päästä...
koska en halua mitään lääkkeitä. pääsin 2 vuotta sitten masennuksesta irti itse ja terapian avulla eli toisinsanoen parannuin.
 
*
Alkuperäinen kirjoittaja armi:
Alkuperäinen kirjoittaja suzyco:
No sitten terapiaan. Onko sulla syy miks et ota lääkettä? eipä tommosista peloista yleensä ihan kotikonstein eroon päästä...
koska en halua mitään lääkkeitä. pääsin 2 vuotta sitten masennuksesta irti itse ja terapian avulla eli toisinsanoen parannuin.
Minulla noin seitsemän vuotta kestänyt sos.tilanteiden pelko takana lääkityksineen terapioineen. Paras apu on ollut opettelemaan pelosta eroon kohtaamalla ne pikku hiljaa. Tätä olen käyttänyt niin kaupassa käyntipelkoon, hammaslääkäripelkoon jne. Itselläni tilanne oli niin paha, että jouduin kylä aluksi turvautumaan rauhoittaviin ja beetasalpaajiin ennen kuin pystyin kohtaamaan tilanteet. Pikkuhiljaa rohkeus vain lisääntyi, pystyin vähentämään lääkettä ja kohtaamaan pelot "selvänä". Vieläkin syön toki masennuslääkettä 25 mg/pv, johon on varmaan jonkilainen psykologinen riippuvuus.
 
armi
Alkuperäinen kirjoittaja *:
Alkuperäinen kirjoittaja armi:
Alkuperäinen kirjoittaja suzyco:
No sitten terapiaan. Onko sulla syy miks et ota lääkettä? eipä tommosista peloista yleensä ihan kotikonstein eroon päästä...
koska en halua mitään lääkkeitä. pääsin 2 vuotta sitten masennuksesta irti itse ja terapian avulla eli toisinsanoen parannuin.
Minulla noin seitsemän vuotta kestänyt sos.tilanteiden pelko takana lääkityksineen terapioineen. Paras apu on ollut opettelemaan pelosta eroon kohtaamalla ne pikku hiljaa. Tätä olen käyttänyt niin kaupassa käyntipelkoon, hammaslääkäripelkoon jne. Itselläni tilanne oli niin paha, että jouduin kylä aluksi turvautumaan rauhoittaviin ja beetasalpaajiin ennen kuin pystyin kohtaamaan tilanteet. Pikkuhiljaa rohkeus vain lisääntyi, pystyin vähentämään lääkettä ja kohtaamaan pelot "selvänä". Vieläkin syön toki masennuslääkettä 25 mg/pv, johon on varmaan jonkilainen psykologinen riippuvuus.
millaisia oireita sinulla ilmenee näissä sosiaalisissa tilanteissa?
 

Yhteistyössä