Miten entisaikaan..?

[vierailija]

Haluaisin asiallisia vastauksia,vaikka tämä ei olekaan ongelmistani edes kymmenenneksi suurin ja kuulostaa todella turhalta ja ehkä on ajanhaaskausta edes kirjoittaa tämä.

Kun ennenvanhaan(kin) on ehkä ollut vieraille käytössä ne parhaat kupit...

Niin minua oikeasti viattomasti kiinnostaa,miten niiden kanssa on sopinut yhteen nämä lusikalla hämmentäjät?

Vai onko ennen osattu sekoittaa maito/kerma/sokeri jotenkin huomaavaisemmin kahviin,kuppeja kauheasti lusikalla raapimatta?

Meillä on eräät hienot kupit joita haluaisin käyttää myös vieraille,mutta ainakin pari vakivierasta ovat sellaisia,että sekoittavat raivokkaasti lusikalla kupin täyteen naarmuja.Aina.

Olen siis käyttänyt rumempia kuppeja joita sietää raapiakin.
Mutta mietin vain että ei kai sen oikeasti noin kuulu mennä,ja ennenvanhaankin kun kupit on saatettu ostaa vähistä rahoista ja ne on olleet omistajilleen arvokkaita.

Onko naarmujen poistoon ollut sitten jotain erityisiä kikkoja?
Vai onko itse lusikalla sekoittamiseen kenties opetettu hellempiäkin tapoja?

Itse teen vaan niin että en sekoita pohjia myöten vaan sekoitan vain itse kahvia.

 

[0oo0]

Mut eihän niissä pikkukupeissa voinut sekoitella raivokkaasti koska kuppi oli ohut ja pieni ja oishan se läikkynyt ylikin.

 

[vierailija]

Haluaisin asiallisia vastauksia,vaikka tämä ei olekaan ongelmistani edes kymmenenneksi suurin ja kuulostaa todella turhalta ja ehkä on ajanhaaskausta edes kirjoittaa tämä.

Kun ennenvanhaan(kin) on ehkä ollut vieraille käytössä ne parhaat kupit...

Niin minua oikeasti viattomasti kiinnostaa,miten niiden kanssa on sopinut yhteen nämä lusikalla hämmentäjät?

Vai onko ennen osattu sekoittaa maito/kerma/sokeri jotenkin huomaavaisemmin kahviin,kuppeja kauheasti lusikalla raapimatta?

Meillä on eräät hienot kupit joita haluaisin käyttää myös vieraille,mutta ainakin pari vakivierasta ovat sellaisia,että sekoittavat raivokkaasti lusikalla kupin täyteen naarmuja.Aina.

Olen siis käyttänyt rumempia kuppeja joita sietää raapiakin.
Mutta mietin vain että ei kai sen oikeasti noin kuulu mennä,ja ennenvanhaankin kun kupit on saatettu ostaa vähistä rahoista ja ne on olleet omistajilleen arvokkaita.

Onko naarmujen poistoon ollut sitten jotain erityisiä kikkoja?
Vai onko itse lusikalla sekoittamiseen kenties opetettu hellempiäkin tapoja?

Itse teen vaan niin että en sekoita pohjia myöten vaan sekoitan vain itse kahvia.

Sun ns. hienommissa kupeissa on vaan ihan paska lasitus. Hommaa paremmat astiat niin ei tartte kitissä.

 

[vierailija]

Ennen vanhaan on ollut palasokeria ja monet ryysti kahvin sen läpi eli ei tarvinnut hämmennellä. Puhumattakaan niistä, jotka kaatoivat juomat tassille jäähtymään ja joivat siitä. Ei ehkä niin hienoa

Hienosti katettaessa oli myös hopealusikat käytössä, ne on pehmeämpää materiaalia kuin teräslusikat. Lusikan pesä oli myös pieni ja varsi sen verran krumeluurinen ja ohut, ettei sillä ole helposti voinut voimalla sekoittaa.

 

[vierailija]

Sun ns. hienommissa kupeissa on vaan ihan paska lasitus. Hommaa paremmat astiat niin ei tartte kitissä.

Kuukausien tauko tätä ärsyttävästä palstasta ja sama meno jatkuu,kysyminenkin on kitinää.

Kupit on ihan pentikin mutta naarmuuntuvat samanlailla kuin ikean kupit, enkä ole ajatellut nyt tämän takia muita ostaa kun tykkään noista.
Käytetään noita kuppeja itse ihan arkena ja raapijoille katan eri kupit. Ratkaisuhan on jo tässä.

Kysyinkin nyt vähän muuta.

 

[vierailija]

Sun ns. hienommissa kupeissa on vaan ihan paska lasitus. Hommaa paremmat astiat niin ei tartte kitissä.

Kuukausien tauko tätä ärsyttävästä palstasta ja sama meno jatkuu,kysyminenkin on kitinää.

Kupit on ihan pentikin mutta naarmuuntuvat samanlailla kuin ikean kupit, enkä ole ajatellut nyt tämän takia muita ostaa kun tykkään noista.
Käytetään noita kuppeja itse ihan arkena ja raapijoille katan eri kupit. Ratkaisuhan on jo tässä.

Kysyinkin nyt vähän muuta

Ennen vanhaan on ollut palasokeria ja monet ryysti kahvin sen läpi eli ei tarvinnut hämmennellä. Puhumattakaan niistä, jotka kaatoivat juomat tassille jäähtymään ja joivat siitä. Ei ehkä niin hienoa

Hienosti katettaessa oli myös hopealusikat käytössä, ne on pehmeämpää materiaalia kuin teräslusikat. Lusikan pesä oli myös pieni ja varsi sen verran krumeluurinen ja ohut, ettei sillä ole helposti voinut voimalla sekoittaa.

Voi kiitos,tässä oli monta selventävää kohtaa.

 

[vierailija]

Kuukausien tauko tätä ärsyttävästä palstasta ja sama meno jatkuu,kysyminenkin on kitinää.

Kupit on ihan pentikin mutta naarmuuntuvat samanlailla kuin ikean kupit, enkä ole ajatellut nyt tämän takia muita ostaa kun tykkään noista.
Käytetään noita kuppeja itse ihan arkena ja raapijoille katan eri kupit. Ratkaisuhan on jo tässä.

Kysyinkin nyt vähän muuta.

Ihan Pentikin astiat on kuraa, niitä pitää hoitaa ku kipiää pillua että ne kestää.

 

[vierailija]

Samanlailla ne kaikki naarmuuntuu jos niitä raavitaan. Ennen vanhaan opetettiin käytöstapoja, johon kuului mm ääneti syöminen ja se sekoittaminen.

Meillä on miehelle tietyt kupit mistä saa vain juoda ja ne on sen näköiset että on tosissaan raapittu lusikalla, ärsyttävää herätä aamulla siihen että keittiöstä kuuluu "kilkuti kilkuti". Mut kun ei toinen opi.

 

[vierailija]

hyviin tapoihin ei kuulu lusikan pyörittäminen kupissa sisäpintaa raapien. Itseasiassa sitä lusikkaa ei edes pyöritetä kupissa vaan liikutellaan edestakaisin.

 

[vierailija]

Laita muovilusikat.

 

[vierailija]

Puulusikat (kertis), tai voivottelet kovaan ääneen kuin Joku on lusikalla raapinut. Näinkö tämä vieras kehtaa olla se raapija.

 

[vierailija]

Onko kahvisi niin kylmää ettei sokerikaan sula?

 

[Lispetti]

Haluaisin asiallisia vastauksia,vaikka tämä ei olekaan ongelmistani edes kymmenenneksi suurin ja kuulostaa todella turhalta ja ehkä on ajanhaaskausta edes kirjoittaa tämä.

Kun ennenvanhaan(kin) on ehkä ollut vieraille käytössä ne parhaat kupit...

Niin minua oikeasti viattomasti kiinnostaa,miten niiden kanssa on sopinut yhteen nämä lusikalla hämmentäjät?

Vai onko ennen osattu sekoittaa maito/kerma/sokeri jotenkin huomaavaisemmin kahviin,kuppeja kauheasti lusikalla raapimatta?

Meillä on eräät hienot kupit joita haluaisin käyttää myös vieraille,mutta ainakin pari vakivierasta ovat sellaisia,että sekoittavat raivokkaasti lusikalla kupin täyteen naarmuja.Aina.

Olen siis käyttänyt rumempia kuppeja joita sietää raapiakin.
Mutta mietin vain että ei kai sen oikeasti noin kuulu mennä,ja ennenvanhaankin kun kupit on saatettu ostaa vähistä rahoista ja ne on olleet omistajilleen arvokkaita.

Onko naarmujen poistoon ollut sitten jotain erityisiä kikkoja?
Vai onko itse lusikalla sekoittamiseen kenties opetettu hellempiäkin tapoja?

Itse teen vaan niin että en sekoita pohjia myöten vaan sekoitan vain itse kahvia.

Ymmärrän kyllä että haluat käyttää kuppeja, mutta huolettaa että kestääkö.
Mä oon kattanut vanhojen kuppien kanssa vanhat hopeiset "hennommat" lusikat. Ei ole tullut naarmuja.