Diagnostiikka
Astmaa voidaan epäillä jo pelkän oirekuvan (ks. yllä ) ja keuhkojen kuuntelulöydöksen perusteella. Stetoskoopilla kuunnellessa voidaan uloshengitysvaiheessa kuulla vinkunaa. Joskus vinkuminen tulee paremmin esiin, kun potilasta pyydetään hengittämään ulospäin mahdollisimman voimakkaasti. Vinkumista voi joillakin potilailla kuulua myös sisäänhengityksessä. Varsinainen astmadiagnoosi vaatii monimutkaisempia tutkimuksia. Ensisijaisena tutkimuksena käytetään ns. spirometria-tutkimusta ja potilaan itsensä suorittamaa kotiseurantaa PEF-mittarilla, jolloin voidaan todeta astmalle ominainen palautuva keuhkoputkien supistuminen. Selvästi poikkeavat spirometria-arvotkin voivat varmistaa diagnoosin.
Epäselvissä astmatapauksissa voidaan käyttää ns. metakoliinialtistus-tutkimusta. Tutkimus saattaa auttaa diagnostiikassa, jos tutkimustuloksiin vaikuttavia muita tekijöitä tai sairauksia ei ole. Astmatutkimusten yhteydessä käytetään usein myös laboratoriokokeita. Ei ole kuitenkaan olemassa sellaisia verikokeita, joilla astma voitaisiin täysin varmistaa tai sulkea pois. Käytettyjä tutkimuksia ovat mm. veren, nenäeritteen eosinofiilit, prick-tutkimus ja RAST-tutkimus. Lisäksi otetaan usein poskionteloiden ja keuhkojen röntgenkuvat.
http://www.poliklinikka.fi/?id=8667667&page=1956596
