A
apua, sossuja!
Vieras
Oon kotona tekemässä töitä. Istuin tässä tietokoneen ääressä, ja huomasin verhojen läpi että joku naishenkilö käveli meidän ovelle ja soitti ovikelloa.
Säpsähdin, ja ensimmäinen ajatus oli että "no nyt ne sossut tuli!"
Kiskaisin nopeasti siistimmän mekon päälleni oloasun sijasta.
Ennen ovelle menoa ehdin jo miettiä, että vai onko tää joku kirjallinen varoitussysteemi tai jotain.
Avasin oven, ja siellähän oli anoppi :ashamed:
Taustaksi sellainen tieto, että teimme naapureista kirjallisen valituksen jokin aika sitten, ja on ihan 100% varmaa että he lähtevät kostotoimenpiteisiin, niin kuin edellisenkin valittajan kohdalla, jos arvaavat että valitus tuli meiltä. Edellisestä valittajasta tehtiin perätön ilmoitus sossuun, rikottiin auton lasi ja kaivettiin kukat kukkapenkistä ylös, tehtiin keksitty valitus isännöitsijälle. Mitään todisteita ei ole syyllisestä, mutta tämä kaikki tapahtui sen valituksen jälkeen, ja ko. perhe on verbaalisesti uhkaillut naapureita.
Tyhmää myöntää olevansa näin pelokas, mutta kyllä mä koko ajan näköjään mietin, että koska se naapurien kostoisku tulee ja miltä suunnalta :ashamed: Anopin lähdettyä mua alkoi jo naurattaa, että mitä hemmettiä. Oon kyllä sellainen ihminen, että mua nolottaisi jos meille tulis sossut käymään, vaikka mitään vikaa ei ole. Vaikka tiedän, että naapurustossa ainakin tiedettäis, että kuka sen takana olis ja miksi
Mutta tosissaan, tää on hirveän stressaavaa :ashamed: Ei pitäis antaa rajoittaa elämää, mutta kun rajoittaa. Yhden kerran kun mainittiin naapurille, että teidän lapsi juoksee valvomatta tuolla autotiellä, saatiin huudot päälle ja yön aikana mun pyörän renkaat oli viilletty puhki :/ (Käytiin siis sanomassa, koska silloin 4-vuotias lapsi oli päivät teini-ikäisten sisarusten valvonnassa, eli käytännössä kukaan ei valvonut tai seurannut lasta, se kulki tuolla yksikseen missä sattuu, käytiin sanomassa perheelle kun ajateltiin että vanhemmat ei ehkä tiedä, että 4-vuotiaan perään ei oikeasti katsota)
Säpsähdin, ja ensimmäinen ajatus oli että "no nyt ne sossut tuli!"
Kiskaisin nopeasti siistimmän mekon päälleni oloasun sijasta.
Ennen ovelle menoa ehdin jo miettiä, että vai onko tää joku kirjallinen varoitussysteemi tai jotain.
Avasin oven, ja siellähän oli anoppi :ashamed:
Taustaksi sellainen tieto, että teimme naapureista kirjallisen valituksen jokin aika sitten, ja on ihan 100% varmaa että he lähtevät kostotoimenpiteisiin, niin kuin edellisenkin valittajan kohdalla, jos arvaavat että valitus tuli meiltä. Edellisestä valittajasta tehtiin perätön ilmoitus sossuun, rikottiin auton lasi ja kaivettiin kukat kukkapenkistä ylös, tehtiin keksitty valitus isännöitsijälle. Mitään todisteita ei ole syyllisestä, mutta tämä kaikki tapahtui sen valituksen jälkeen, ja ko. perhe on verbaalisesti uhkaillut naapureita.
Tyhmää myöntää olevansa näin pelokas, mutta kyllä mä koko ajan näköjään mietin, että koska se naapurien kostoisku tulee ja miltä suunnalta :ashamed: Anopin lähdettyä mua alkoi jo naurattaa, että mitä hemmettiä. Oon kyllä sellainen ihminen, että mua nolottaisi jos meille tulis sossut käymään, vaikka mitään vikaa ei ole. Vaikka tiedän, että naapurustossa ainakin tiedettäis, että kuka sen takana olis ja miksi
Mutta tosissaan, tää on hirveän stressaavaa :ashamed: Ei pitäis antaa rajoittaa elämää, mutta kun rajoittaa. Yhden kerran kun mainittiin naapurille, että teidän lapsi juoksee valvomatta tuolla autotiellä, saatiin huudot päälle ja yön aikana mun pyörän renkaat oli viilletty puhki :/ (Käytiin siis sanomassa, koska silloin 4-vuotias lapsi oli päivät teini-ikäisten sisarusten valvonnassa, eli käytännössä kukaan ei valvonut tai seurannut lasta, se kulki tuolla yksikseen missä sattuu, käytiin sanomassa perheelle kun ajateltiin että vanhemmat ei ehkä tiedä, että 4-vuotiaan perään ei oikeasti katsota)
