Mitäs nyt sitten? Mies menneisyydestä ilmestyi.

Sää saatat olla hälle se kenen kanssa asiat jäi selvittämättä.. Rehellisyyden nimissä toivotaan että olet nyt ainut jonka kanssa asiat on kesken, välilohdukkeena ei kenenkään tarvitse olla..

Mutta vain kokeilemalla se selviää. Tee niin kuin vaisto sanoo

 

Tuli vain mieleen yksi mielestäni hyvä sanonta:

"Fool me once, shame on you. Fool me twice, shame on me."

 

Sanoisin, että silloin neljä vuotta sitten mies ei ollut lankaan selvinnyt erosta. Nyt tilanne on jo varmaankin toinen. Mikä estää yrittämästä. Palkintona voi olla hyvä mies ja onni.

 

[QUOTE="mimmi";30265871]Tuli vain mieleen yksi mielestäni hyvä sanonta:

"Fool me once, shame on you. Fool me twice, shame on me."[/QUOTE]

Niinhän sitä voisi ajatella..

Tai sitten että se ei rohkea joka ei pelkää, vaan se joka uskaltaa pelosta huolimatta.

 

Niin, noin mäkin oon taipuvainen ajattelemaan, että ero oli sittenkin liian pahasti kesken ja vaikutti kaikkeen.
Mä oon tässä katsellut miehen valokuvia ja lukenut meidän neljän vuoden takaisia sähköposteja.. muistellut taas niitä tunteita, hyviä ja huonoja.
En tiedä.. tekisi kyllä mieli katsoa, mitä tässä tapahtuu. En ole suinpäin taas luottamassa mieheen, päinvastoin voi olla että se on todella vaikeaa. Mutta ehkä mä varovasti tunnustelen mitä tässä tapahtuu. Pitäähän mun saada tietää, olinko mä oikeassa miehen suhteen vai sittenkin väärässä, kun kerran sellainenkin mahdollisuus on olemassa.

Nyttemmmin mies on varmastikin jo päässyt erostaan yli, joten ehkä meillä todellakin voisi olla nyt parempi hetki kaikelle.

 

Mitä sinä olet puuhannut nämä neljä vuotta? Vaikuttaa siltä, että olet valmis unohtamaan miehen tekemisten negatiiviset puolet ja hehkuttelet vanhoilla sähköposteilla ja muistoillasi. Toisaalta, mikä ihmeen paskatemppu se on, että lopettaa suhteen, jos se ei tunnu siltä, että siinä olisi etenemisen mahdollisuuksia, eikö juuri niin pidä tehdäkin?

 

Mä olen elänyt elämääni, mutta sinkkuna siis silti edelleen olen.
Eikähän se ole mikään paskatemppu päättää ihmissuhdetta, mutta se että se tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta, ilman mitään ennakkovaroituksia, on vähän ilkeetä.
En tiedä miksi musta tuntuu siltä, että saan nyt jotenkin negatiivisia tunteita osakseni tällä palstalla? Ihan kuin täällä jotkut ajattelisivat mun olevan epätoivoinen, joka vain kuvittelee että oli joskus onnellinen tuon miehen kanssa ja että mieskin olisi ollut onnellinen mun kanssa. Kyllä se kaikki oli silloin totta ainakin mulle. Enkä mä "hehkuttele" nyt yhtään mitään, olin jo unohtanut koko miehen, mutta tapaaaminen nosti taas muistot pintaan.

 

[QUOTE="Silja";30266346]Mä olen elänyt elämääni, mutta sinkkuna siis silti edelleen olen.
Eikähän se ole mikään paskatemppu päättää ihmissuhdetta, mutta se että se tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta, ilman mitään ennakkovaroituksia, on vähän ilkeetä.
En tiedä miksi musta tuntuu siltä, että saan nyt jotenkin negatiivisia tunteita osakseni tällä palstalla? Ihan kuin täällä jotkut ajattelisivat mun olevan epätoivoinen, joka vain kuvittelee että oli joskus onnellinen tuon miehen kanssa ja että mieskin olisi ollut onnellinen mun kanssa. Kyllä se kaikki oli silloin totta ainakin mulle. Enkä mä "hehkuttele" nyt yhtään mitään, olin jo unohtanut koko miehen, mutta tapaaaminen nosti taas muistot pintaan.[/QUOTE]

Okei, anteeksi, että viestini oli vähän kielteinen. Sinun kirjoittamastasi tulee niin ristiriitainen viesti, ihan kuin väkisin haluaisit nyt kääntää asiat niin päin, että sinua miellyttää. En oikein käsitä, miksi alkaisit miehen kanssa millekään, ellei hän aivan oma-aloitteisesti kertoisi mikä se hankala tilanne on, siis ihan heti, kun kerran on ilmeisesti halukas lämmittelemään välejänne. En minä odottelisi, että josko kertoo ja josko häneen voi luottaa.

 

En mä halua kääntää asioita väkisin yhtään mitenkään Olen vain niin hämmentynyt, kun ihan oikeasti ekaa kertaa tajuan, että asioilla voi olla jokin muukin selitys kuin se, mihin tuskissani joskus päädyin.
Enkä mäkään halua odotella, mutta me siis tavattiin uudelleen ihan äskettäin eikä olla vielä ehditty sen enempiä puhumaan. Jos siis sitä selitystä ei tässä viikon sisällä tule, niin en mä ala katselemaan juttua sitten sen enempää.
Ja silti, vaikka se selitys tulisikin, niin ei se sitä tarkoita että sen jälkeen mä oon taas 100% vietävissä ja luottavainen, ehei, kyllä tää nyt tällä kertaa menee vähän toisin. Sitäpaitsi, voihan se olla, ettei tästä tulekaan enää yhtään mitään, jos en pysty luottamaan. Kuka sen tietää? Mutta jotenkin tekisi mieli katsoa vielä vähän eteenpäin, eikä samantien torpata kaikkea.

 

Vähän tuossa tuo pitkä aika nyt ihmetyttää. Ellei siis käynyt, vai kävikö, että ihan sattumalta osuitte yksiin taas? En tiedä mikä tuo juttu on, jossa sanoit teidän "törmänneen", joku treffisivustoko? Voisi kuvitella, että jos mies silloin neljä vuotta sitten oli ns. pahassa paikassa ja siksi lopetti suhteen sinuun, että hän asian selvittyä olisi etsinyt sinut käsiinsä. Vai jatkuiko se ns paha tilanne pitkään, vaikkapa viime aikoihin asti (mikä viittaisi vaikka entisen suhteen uudelleen lämpiämiseen ja nyt taas eroon, jolloin mies on taas kalastelemassa). En oikein osaa kuvitella, mikä sellainen ns paha paikka, tai tilanne muuten olisi, mitä ei olisi silloin voinut kertoa ja mikä nyt olisi poissa ja minkä olisit ymmärtänyt ja pitänyt ihan ok-asiana lopettaa suhde. Eihän sulla mitään ole menetettävänä, jos vähän pitemmälle katsot, riippuu siitä syystä, minkä mies sinulle sommittelee, miten kannattaa edetä. Mutta jos ei tunne, että pystyy luottamaan, niin ei kai sitä kannata jäädä odottelemaan?

 

Siis kävi juuri niin, että ihan vahingosssa satuttiin törmäämään toisimme tinderissä. Se on siis sellainen deittisovellus kännykässä. Ja mä en siis yhtään tajunnut ketä klikkasin, ennenkuin mies laittoi viestiä ja kysyi muistanko hänet.
Se paha tilanne oli siis ero, virallinen ero ei ollut vielä voimassa, mutta asumusero oli juuri alkanut kun tavattiin ensimmäistä kertaa. Ja enhän mä tiedä, mutta voisin kuvitella että jos mä oisin ollut miehen paikalla, en ois kyllä jälkikäteen kehdannut enää alkaa etsimään käsiini ihmistä, jota loukkasin niin pahasti. Jatkaisin vaan elämääni eteenpäin, jollen sitten sattumalta törmäisi häneen uudelleen...

 

[QUOTE="mimmi";30265871]Tuli vain mieleen yksi mielestäni hyvä sanonta:

"Fool me once, shame on you. Fool me twice, shame on me."[/QUOTE]

[video=youtube;8Ux3DKxxFoM]https://www.youtube.com/watch?v=8Ux3DKxxFoM[/video]

 

[QUOTE="Silja";30265754]Ei meidän juttu kestänyt silloin kuin ihan muutaman kuukauden vain.
Enkä koe kyllä olevani epätoivoinen, vaikka uutta tapaamista täällä pohdinkin. Kuten sanoin, se mitä yhdessä ehdittiin olemaan, oli täydellistä ja ihanaa aikaa. Ja mieskin kaikinpuolin mun unelmieni miehen kaltainen. Kunnes tapahtui mitä tapahtui.[/QUOTE]

Miten se voi olla unelmiesi mies, joka tekee sinulle noin? Ei edes kertonut kunnon selitystä, miksi halusi katkaista välit! Herää nyt todellisuuteen, ja tajua ettei tuossa mitään täydellistä ja ihanaa ollut. Mieshän lemppasi sinut.
Epätoivoista nimenomaan, edes miettiä että yrittäisite jotain.

 

Mä en ehkä malttaisi olla koeilematta uudemman kerran. Mutta varovainen olisin.

 

Se ei pelaa. joka pelkää.Mä kyllä kattosin "ton kortin" loppuun asti. Kerran olet vapaa, niin mitä siinä vois menettää? Jos ei sit toimikaan , niin eipä tartte ainakaan jossitella! Avoimin silmin ja sydämin tapaat tyypin, ja kyllä sä sitten hokaat, toimiiko vaiko ei..

 

Pelimies osaa sanoa naiselle juuri ne sanat, jotka tämä haluaa kuulla.

Juuri näin, ap löytää itsensä kohta sen miehen sängystä. Tsemppiä tulevaan lemppaukseen

 

....luin tuossa pohdintojasi...
Osui tuossa vaan silmään tuo että olettaisi miehen nyt jo olevan selvillä erosta. -Älä oleta. Ei näin välttämättä ole. Tai voi olla, että sielä on taas jo toinenkin ero just takana mikä on kesken. -Mitään et voi olettaa. Voit kysyä. Antaa miehen kertoa. Voi myös täysin olla ettet saa mitään kunnollista selitystä, mies ei joko halua sitä kertoa tai sit sitä vaan ei yksinkertaisesti ole.
Ja sitten sun vaan pitää päättää luotatko vai et.
Mutta siihen asti, nauti menosta ja pidä piposta kii!

 

Vanha suola janottaa ja sitten kusettaa