Mitähän tulee tästä pojasta?

  • Viestiketjun aloittaja Huolestunut mutsi
  • Ensimmäinen viesti
Huolestunut mutsi
Nyt 12-v. On nyt kuudennella luokalla.

Jo neljännellä luokalla oli kokeillut koulussa kaverin kanssa tupakkaa. Oli varastanut askin minulta. Onneksi jäivät kiinni.

Viidennen luokan syksyllä huomasimme, että oli pikkuhiljaa vienyt rahaa pikkusiskon säästöpossusta. Ja vähän myöhemmin oli kadonnut 500 euroa kätköpaikastamme, johon olimme säästäneet. Pitkienkään keskustelujen aikana emme saaneet häntä tunnustamaan. Kunnes löysin häneltä uuden kännykän. Palautimme kännykän kauppaan ja kotitöillä poika korvasi sitten rahat.

Viime kesänä kaverinsa kanssa huijasivat meitä vanhempia, että ovat muka yötä toistensa luona ja karkasivat lähikaupunkiin. Onneksi saimme asian selville ja haimme heidät kotiin jo illalla.

Ja nyt tänä syksynä minusta on alkanut tuntua, että tupakkaa olisi taas askistani kadonnut silloin tällöin. Ilmoitin pojalle epäilyistäni. Asia jäi siihen.

Mutta nyt huomasin, että taas multa oli kokonainen aski viety. Poika tunnusti.

Lupasin illalla ilmoittaa mitä rangaistukseksi...

Miksi tämä muuten peruskiltti poika käyttäytyy näin? Nämä ovat siis ainoita "pahoja" mitä hän on tehnyt..

Koulu hänellä on aina mennyt vähän rimaa hipoen. On melko huoleton.

Mutta minä pelkään. Onko normaalia vai ollaanko tässä nyt täysin epäonnistuneita vanhempia?

Murrosikä hänellä alkoi jo noin 10-vuotiaana ja näyttää jo ihan mieheltä.
 
vieraana
Olisin TODELLA huolissani. Raja on ylitetty ja paukkuen, nyt on syytä ottaa tosi tiukka kontrolli ja aikuisen, päätökset tekevän vanhemman rooli. Muuten ote on menetetty ja lopullisesti. Poikahan on vasta pieni lapsi, olkoonkin miehen mittainen! Mikä sitten tepsii, en osaa sanoa. Vetäisin ensiksi kaikki ylellisyyskamat poia, mukaan kukien stereot jne. Takaisin saa, kun osoittaa olevansa luottamuksen arvoinen. Teillä on varmasti pitkä tahtojen taistelu edessä - mutta tehkää se! Olkaa vanhempia. Kontrolloikaa pojan menoja, tekemisiä. Tiukat kotiintuloajat. Ja ehdottomasti asiantuntija-apua, heillä on kokemusta ja tietoa, ja he ovat siellä teitä auttamassa... hävettävää on peitellä ja vähätellä ongelmaa - vastuullisuutta ja huolta osoittaa avun huutaminen! Voimia.
 
äiskäx3
\
Alkuperäinen kirjoittaja 14.12.2006 klo 22:21 vieraana kirjoitti:
Olisin TODELLA huolissani. Raja on ylitetty ja paukkuen, nyt on syytä ottaa tosi tiukka kontrolli ja aikuisen, päätökset tekevän vanhemman rooli. Muuten ote on menetetty ja lopullisesti. Poikahan on vasta pieni lapsi, olkoonkin miehen mittainen! Mikä sitten tepsii, en osaa sanoa. Vetäisin ensiksi kaikki ylellisyyskamat poia, mukaan kukien stereot jne. Takaisin saa, kun osoittaa olevansa luottamuksen arvoinen. Teillä on varmasti pitkä tahtojen taistelu edessä - mutta tehkää se! Olkaa vanhempia. Kontrolloikaa pojan menoja, tekemisiä. Tiukat kotiintuloajat. Ja ehdottomasti asiantuntija-apua, heillä on kokemusta ja tietoa, ja he ovat siellä teitä auttamassa... hävettävää on peitellä ja vähätellä ongelmaa - vastuullisuutta ja huolta osoittaa avun huutaminen! Voimia.
PEESI!!!
 
Minä olen aina ihmetellyt, miten tupakoiva äiti perustelee lapselleen, että tupakointi on tyhmää ja kiellettyä. Ei riitä selitykseksi, että aikuinen saa tehdä mitä lystää.

Jos vaan antaisit lapselle aikuisen mallin, ja aikaa.
 
En lähtisi omin nokkineni mitää stereotia tms ottamaan rangaistukseksi pois...onko sekään oikein vai pahentaako tilannetta???
Ammattilaiset auttavat ja tietävät miten on viiststa toimia. Koulukuraattoriin, perheneuvolaan, koulun terv.hoitajaan tms. yhteys piaisesti!!!!!Uskoisin, että saat sieltä neuvoja ja keinoja miten toimia jatkossa...oman lapsesi parhaaksi.
 
vastauksia
Minä suosittelen kuten Katikin (?) että perheneuvolaan yhteys, ammattiapua tarvitsette molemmat.
Ja nopeasti !!

Yksi keino voisi olla kaveripiirin vaihtaminen, eli lapsi ei saa enää olla näiden kavereiden kanssa, mutta en tiedä toimiiko sekään.. onhan lapsi kuitenkin koulussa ja sitten voi alkaa tulla pinnaamista mukaan..

Toinen juttu on se, että otat yhteyttä lapsesi kavereiden vanhempiin !! Ei tule sitten tätä, että lapset valehtelee ja vedättää, kun voi saman tien kysyä kaverin vanhemmilta, ja moiset yökyläjutut yms. menisi aina aikuisten kautta!

Onko teillä kotiintuloaikoja? Miten tarkasti niitä noudatetaan?
Onko pojalla kotiöitä?
Harrastaako poika mitään? Mitä hän tekee, tekeekö mitään ns. järkevää koulun lisäksi / jälkeen?
Kuinka paljon vietätte yhteistä aikaa, läsnäolevaa aikaa pojan kanssa tai perheen kanssa?
Mikä on pojan asema sisarusparvessa?
Millainen on pojan kaveripiiri?

Kotiaresti ja tietokoneen käyttökielto ovat aika tehokkaita, mutta ilmeisesti teillä nämäkään ei tuota tulosta, on ylitetty jo melkoinen rima, kun lapsi valehtelee ja varastaa.

Millainen on teillä keskusteluyhtyes, keskustelukulttuuri?

Ja sitten vielä tämä lapsen oma vastuun ottaminen omasta toiminnastaan.

Aikoinaan omilleni sanoin koulunkäynnistä, etteivät he sitä koulua minua tai opettajaa varten käy, vaan itseään, omaa tulevaisuuttaan. Jos he laimnlyövät, he tekevät sen itselleen, ei minulle. Mitä he haluavat tulevaisuudessa? Koulumenestys vaikuttaa pitkälle ja kauas, jatko-opiskelupaikkoihin yms. Ammattiin, tulevaisuuteen.

Samoin nuo kaikenmaailman typeryydet: omaa itseään he siinä vahingittavat ja samalla aiheuttavat minulle (äidille) pahaa mieltä ja huolta. Elämää on vielä peruskoulun ja lapsuuden jälkeenkin, pitäisi nähdä vähän pidemmälle kuin huomiseen päivään tai ensi viikkoon.


Tupakoinnista ja alkoholin käytöstä, millä oikeudella aikuinen niitä käyttää mutta kieltää ne lapselta.
En tupakoi, alkoholia käytin jonkin verran ja lapsille oli minun kanta 0-toleranssi (jota rikkoivat, eivät jääneet ikävä kyllä kiinni).
Perustelut:
-LAKI sanoo että alle 18-v ei saa käyttää eikä hallussaan pitää em. tuotteita, heille myyminen ja toimittaminen on rangaistava teko.
- OMAT TULOT. täysi-ikäinen voi siis lain puitteissa tehdä omilla rahoillaan mitä huvittaa, ostaa tupakkaa ja viinaa jos haluaa. MUTTA ensin on kyettävä maksamaan asuminen ja eläminen muutoin ja JOS ja KUN se äidin tupakoiminen ei ole pois lapsen elintasosta, ei pitäisi valittaa. Aikuinen saa tehdä rahoillaan mitä lystää, tuhota vaikka terveytensä, mutta tuskin se ap:nkään tapauksessa lapsen elintasoa madaltaa.

Maailma on täynnä tupakoivia vanhempia eikä heidän lapset automaattisesti ala tupakoimaan tai varastele ym.

Jotakin muuta tässä on taustalla, kasvukipua, halua näyttää kavereille, väärä kaveripiiri, kodin ongelmat, seikkailun ja jännityksen etsimistä ..

Ja muuten, tuli mieleen:
Voisit alkaa ensi vuoden alusta, uuden vuoden kunniaksi, vaikkapa että käyt kerran kuukaudessa lapsen kanssa leffassa. Tai jossakin muussa, jotakin muuta. Keksi jotain. Kahdestaan.
Tai sitten koko perheen harrastus, JA lapselle harrastus.


:heart: :flower:
 
ap huolestunut mutsi
Kiitos kaikille vastaajille!

Ollaan nyt paljon pojan kanssa keskusteltu. Myös veljeni jota poika kovasti kunnioittaa kävi ajelulla pojan kanssa ja jutteli samalla noista asioista. Vaikutti siltä, että sen jälkeen poikakin olisi jotakin "ymmärtänyt".

Ehkäpä tuosta ensimmäisestä kirjoituksestani saa vähän liiankin huonon käsityksen pojasta. Kirjoitin, että hän on "peruskiltti". Tarkoitin, että ei pahemmin kiukuttele, tekee sovitut asiat, on reipas ja iloinen. Esim. on todella tarkka että ei kiroile (!), huomauttaa muillekin välittömästi, jos joku niin tekee :).

Hän harrastaa palokuntaa ja tennistä. Näihin harrastuksiin me hänet viemme ja haemme pois. Hänellä on muutama hyvä ystävä, joista yksi kyllä on käyttäytymiseltään vähän "epäilyttävä". Tosin, en tätä ystävää näistä kolttosista lähtisi syyttelemään. Vain yksi poika on sellainen, jonka luona on ollut yökylässä, siis tämä sama jonka kanssa kesällä karkasivat. Silloin kielsimme yökyläilyt puoleksi vuodeksi.

Poika on perheemme vanhin lapsi ja meillä on kaksi muuta alle kouluikäistä lasta. Itse olen nyt hoitovapaalla kirjanpitotyöstäni. Taloamme on remontoitu nyt neljä vuotta, mutta loppusuoralla ollaan siinäkin.

Sisarustensa kanssa poika tulee melko hyvin toimeen, pienempi suorastaan ihailee häntä ja päinvastoin. Asumme maalla ja pojalla ei ole kotiintuloaikoja, koska hän pääsee kavereilleen vain bussilla tai siten että me vanhemmat kuljetamme.

Lisäksi pojan kotitöihin kuuluu oman huoneen siivouksen lisäksi kerran viikossa pienempien ulkoiluttaminen, kerran viikossa ruuan valmistaminen (jonka itse halusi), kerran viikossa keittiön imurointi. Lisäksi silloin tällöin pyydettäessä esim. tyhjentää tiskikoneen, vie roskat ym. Ja näistä ei siis tarvitse tapella!! Ainoastaan tietokoneella olosta tulee sanomista. Sen ääressä poika kyllä viihtyisi, pelaamassa ja mesessä. (Tosin ymmärrän sen, koska niin viihdyn minä, äitikin.)

Totta taitaa olla kyllä se, että pojan kanssa yhdessä tekeminen on viime aikoina jäänyt melko vähiin, johtuen remontista ja nuoremmista sisaruksista. Täytyypä oikein panostaa siihen..
 
ap huolestunut mutsi
jatkoa edelliseen

Tuosta varastamisesta annoimme rangaistukseksi runsaan viikon tietokonekiellon ja joulusiivousta äidin apuna (näin saamme keskustella oikeasta ja väärästä).

 
vastauksia
Heh.
Tuli mieleen omat kolttoseni kakarana, joista en jäänyt kiinni :( Onneksi, olisin saanut semmosen selkäsaunan, etten olisi viikkoon kävellyt.

Minä olin kiltti tyttö, hiljainen, arka. Koulussa kiusattu, yksinäinen.

Kun silmä vältti, kun pääsin tarpeeksi "kauas", olin ilkeä. Kavereita mukana oli, kuka keksi, kuka yllytti, en tiedä. Kaikki yhdessä, me kiltit tytöt.. muilla kavereilla kait oli kotona kuitenkin aika hyvin asiat, näin jälkeenpäin katsottunakin.

Miksi? Selkäsaunallako se ilkeydenteko olisi minusta karsittu?
Ei. Sain selkääni, olin hyvä kohde omaan elämänsä ja huonon parisuhteen kanssa solmuilevalle äidilleni.
Toki hyvääkin oli kotona ja lapsuudessa, mutta turhat, väärät, epäoikeudenmukaiset selkäsaunat ja kuritukset saivat aikaan hiljaista kapinaa.
Karkasin kotoa, "jäin kiinni", sain tolkuttoman selkäsaunan. Karkureissu oli vain seikkaulunhalua.
Just 12-v olin kamalimmillani.

Teini-iässä yläasteella repesi uhma ja raju murrosikä ja kapina.

Minusta ei tullut alkoholistia tai kriminaalia tms., ihan tavallinen kunnollinen työssäkäyvä perheenäiti, koulutustaso vaan jäänyt vähäiseksi, pienipalkkainen siis.
 
huolestunut mutsi ap
Vielä tähän mun täytyy lisätä, että minkäänlainen ruumiillinen kuritus meillä ei ole käynyt mielessäkään, tai no miehellä ehkä, mutta ei ikinä sitä toteuttaisi.

 
edellinen tarinoja
Ei minun kaveritkaan saaneet ikinä selkäänsä, ei mitään fyysistä kuritusta. Silti he olivat mukana näissä typerissä kolttosissa. Sinun poikasi on siis vähän väärässä seurassa, jännitystä hakemassa?
 
...on niin helppoa jaella neuvoja ja syyllisttää täällä äitiä että oikein vihaksi pistää!! :whistle: \|O

Itselläni 12vee poika joka törppöilyillään lyö ko. pojan laudalta mennen tullen.

Pojalla on äiti ja isä, kaikki puitteet kunnossa, kukaan ei juo tai tupakoi ym.

Meillä myäs toinen poika 14vee joka käyttäytyy kuin esimerkin merkki.

Ei siis VOI olla aina kasvatuklsen vika jos lapsi kokeilee rajojaa ym.

Voimia, tukea ja ymmärrystä nämä vanhemmat tarvitsevat että jaksavat tälläisen haasteellisenkin lapsen kanssa !!

Tsemppiä kaikille "ongelma" nuoren vanhemmille!
 

Yhteistyössä