Toggle sidebar

Mitähän sitä vois enää työksi tehdä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kohtatyötön
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
K

Kohtatyötön

Vieras
Oon 42-vuotias nainen, jolla vuodenvaihteessa päättyy jälleen yksi vuoden määräaikainen työsuhde. Projekti kyseisessä firmassa on ohi ja mitään mahdollisuuksia jatkoon ei ole. Nyt sitä sitten miettii, että miten ihmeessä sitä voisi vielä työllistyä.

Työkokemusta mulla on vähän yli 10 vuoden edestä. Kaikki määräaikaisia työsuhteita, joskin kahdessa firmassa tuli vietettyä sentään sellaiset 3 vuotta. Asiakaspalvelua, logistiikkaa, tuotantotyötä...

Mulla on tradenomin paperit taskussa, mutta toisaalta ei enää jaksais näitä suorittavan tason toimihenkilöhommia. Tottakai mä niihinkin "tyytyisin", mutta kun ei niitä vaan oikein ole. Vakituiset paikat senkus vähenee ja niitä väheneviä paikkoja pitää hallussa se porukka, joka niihin on aikoinaan päässyt. Uusia syntyy murto-osa siitä, mitä lakkautetaan. Joten harvoihin uusiin on kova tunku ja aika usein ne jaetaan jo etukäteen katsotuille henkilöille.

Vois joo opiskella, mutta auttaako se? Ja mitä sitä opiskelis? Ekonomiksi maisterilinjalla? En tiedä olisiko sinne vaikea päästä, mulla on kyllä melko tasokkaat tradenomin paperit (Keskiarvo ehkä 4, oleellisista opinnoista ka 4,5). YO-paperit (jos niillä hakuun mitään merkitystä on) on kanssa erittäin hyvät. Joten luulisin pääseväni johonkin, mutta tiukkaa tekis talouden kanssa 2 vuoden opinnot. Ja etenkin kun tuskin se edes työllistäis.

Mitä tässä kannattais opiskella. Ja mua ei kiinnosta sitten lähihoitajan tai sairaanhoitajan opinnot alkuunkaan. SItä patenttivastausta nimittäin moni tarjoaa...
 
Katso olisiko avoimen yliopiston opinnoissa jotain sopivaa täydentävää. Paikkakunnasta riippumattomattomat ovat käteviä opintoja, sillä ne voi suorittaa yleensä kokonaan (myös tentit) kotoa käsin.
 
Tuossa vaiheessa ei kannata enää opiskella ekonomiksi, kun ei tuo tutkinto valmista mihinkään ammattiin. Opiskelu tuossa vaiheessa kannattaa vain, jos aikoo vaihtaa alaa. Johtotehtävissä noin neljänneksellä ei nytkään ole minkäänlaista korkeakoulututkintoa, joten sekään ei ole koulutuksesta kiinni.
Jatka työnhakua, tsemppiä!
 
Ensinnäkin otsikko "enää" on hassu, koska sullahan on vielä 20 vuotta työelämää jäljellä. Mutta sen verran iäkäs olet, ettei KTM:n paperit sua työllistymään auta. Vanhakantainen ajattelu, jossa koulutus avaa ovet. Mietihän nyt mihin haet.... sanotaanko nyt vaikka markkinointipäällikkö. Meinaatko että Wundermanin porukka katsoo, että WOW tää tyyppi on KTM, otetaan se meille markkinointipäälliköksi? Meinaatko että jos siihen olisi saumaa, sitä samaa saumaa ei olisi muka nyt tradenomina? No jos hakisit pikkufirma Kerkon Putki ja Työt Oy:n toimistopäälliköksi... olisiko ne siellä että WOW tää tyyppi on KTM, otetaan se meille toimistopäälliköksi? Meinaatko että jos siihen olisi saumaa, sitä samaa saumaa ei olisi muka nyt tradenomina?

Sun urasi vaiheessa se on yksi lysti oletko trade tai KTM. Työkokemus painaa 99% vaakakupissa, ei se mistä koulusta sulla on paperit. Eli hae työtä, vakituista ja koita rakentaa uraa. En sano että se on helppoa, mutta se on ainoa tie.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Tuossa vaiheessa ei kannata enää opiskella ekonomiksi, kun ei tuo tutkinto valmista mihinkään ammattiin. Opiskelu tuossa vaiheessa kannattaa vain, jos aikoo vaihtaa alaa. Johtotehtävissä noin neljänneksellä ei nytkään ole minkäänlaista korkeakoulututkintoa, joten sekään ei ole koulutuksesta kiinni.
Jatka työnhakua, tsemppiä!
Click to expand...

Jaa munko ei kannata enää nelikymppisenä tehdä humanistisen alan maisterin opintoja loppuun kun ei ne valmista ammattiin? Pöh.
 
Ei ole liian myöhäistä kouluttautua ekonomiksi! Yksi työkaveri lähti yli 40-vuotiaana opiskelemaan ekonomiksi (oli muistaakseni merkonomi). Sai myöhemmin uuden työpaikan esimiestehtävissä. Työnantajat arvostavat koulutusta ja palkkaavat mielellään yli 45v naisia joilla ei ole enää riskiä raskaudesta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Jaa munko ei kannata enää nelikymppisenä tehdä humanistisen alan maisterin opintoja loppuun kun ei ne valmista ammattiin? Pöh.
Click to expand...
No jos saat siitä henkilökohtaista tyydytystä, niin toki! Ystäväni äiti luki ylioppilaaksi viisikymppisenä, ja oli asiasta onnensa kukkuloilla. Ei se hänen työhönsä tai palkkaansa vaikuttanut millään tavalla, mutta ei kukaan sitä odottanutkaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailijavaan:
Ei ole liian myöhäistä kouluttautua ekonomiksi! Yksi työkaveri lähti yli 40-vuotiaana opiskelemaan ekonomiksi (oli muistaakseni merkonomi). Sai myöhemmin uuden työpaikan esimiestehtävissä. Työnantajat arvostavat koulutusta ja palkkaavat mielellään yli 45v naisia joilla ei ole enää riskiä raskaudesta.
Click to expand...
Kannattaa olla nopea! Yli 50v nainen ei enää kelpaa kenellekään, koska ajatellaan, että kuitenkin sairastuu ties mihin kremppaan.
 
Tässä muutamassa viestissä viitattiin siihen, että ei se ekonomin koulutus paljoa tässä iässä arvoa nosta työmarkkinoilla. Olen kyllä aika paljon samaa mieltä. Johtotehtäviin yleensä pääsevät ne, joilla on sitä kokemusta johtamisesta. Jos sitä ei erityisesti ole, niin ei siinä paperit paina. Eli mun työkokemuksella todennäköisesti on mahdollista saada juuri niitä alempien toimihenkilöiden paikkoja, joihon digitalisaatio ja muut työelämän murrokset iskevät rankimmalla kädellä. Voi jopa olla, että työnhaussa tradenomi pistetään etusijalle, koska oletetaan että ekonomilla on tähtäin jossain korkeammalla.

Mulla jopa on jonkunlaista esimiestehtäviin viittaavaa kokemusta. Mutta en tiedä, arvostaako työnantaja sellaista että on ollut esim. vuorovastaava, toimistopäällikön kesälomatuuraaja tms. kun ei ole kuitenkaan koskaan ollut varsinaisesti sellaisessa hommassa, jossa olisi ollut johtaja.

Omaa yritystäkään ei oikein voi perustaa, koska ei tämä minun osaaminen mitään sellaista ole jota olisi helppo kaupitella. Toki voishan sitä nimenomaan yrittää opiskella juuri jotain semmoista, jota kenties voisi yritysmielessä hyödyntää. Mutta mikä semmoista olisi? Henkilöstövuokraus? Tuntuu, että niitä firmoja on jo satoja ellei tuhansia.
 
EI sitä koskaan tiedä... Ei siitä lisäkoulutuksesta kuitenkaan yleensä ole haittaa. Ja voihan sitä jättää mainitsematta, että on ekonomi, jos todella uskoo että siitä jonkun tehtävän hakemisessa olisi haittaa.

Sinuna en priorisoisi niitä kauppakorkeaopintoja. Yrittäisin kyllä saada työtä ja sitten toissijaisesti opiskella. Mutta jos ei saa työtä, niin ainahan se kannattaa ennemmin opiskella kuin nuhrata kotona. Nykyään kai saa opiskellakkin työttömyyspäivärahalla.

Mä olen itse 36v ja sain viime vuonna elämäni ekan kunnon työpaikan. Se nyt on tuollaista asiakaspalvelutyötä, mutta olen siis tekemisissä kansainvälisten asiakkaiden kanssa. Syötän tilauksia, suunnittelen niiden toimittamisia jne. Todella hyvä työporukka, että saa olla todella tyytyväinen.

Kaikki aikaisemmat duunit olleet lyhempää ja pidempää pätkää. Ja yleensä aika negatiivisia työympäristöjä. Itse en ole mikään valittaja, mutta pakko näin jälkikäteen sanoa, että tuntuu että tietyillä aloilla ja tasoilla työilmapiiri tuntuu kyllä lähes järjestään olevan aika heikko. Ja siellä on sitten ihmisiä, jotka kaikesta syyttävät toisia. Eivät kertakaikkiaan näe itsessä mitään vikaa ja paskanpuhuminen kohdistuu aina poissaoleviin. En tiedä oliko mulla käynyt sitten vain huono tuuri vai onko tämä yleensä se asetelma.

Oman tuntuman mukaan näin se kyllä hirveän usein on, etenkin työntekijätasolla. Itse olin toimihenkilö, mutta tekemisissä lähinnä duunarien kanssa. Tuntui, että 80 prossaa oli sitä negaporukkaa ja kun valtaosa on niin se nega leviää kaikkialle. Ehkä sitä oli itsessäkin jotain vikaa, mutta ilmeisesti jotain olen oppinut kun nykyisessä työssä viihdyn ja negoja viboja on hyvin vähän.
 
Mä perustin oman firman 6 vuotta sitten kun ei millään saanut duunia. Toki kaikenmaailman pätkää tuli tehtyä, mutta ei parempaa. Aika heikkoo se oli alkuun, enempi sain työttömänä. Pakko sitä oli vaan keksiä jotain kun rupes ansiosidonnainen lähestymään loppua.

Viisi vuotta paskaa käteen oli se yrittäminen. Vähemmän sain rahaa kuin ansiosidonnaisella (tosin se ansiosidonnainen olis loppunut jokatapauksessa). 6. vuosi oli sitten eka jossa pääsin yli sen ansiosidonnaisen tason. Johonkin puoleen väliin vanhaa palkkaa ja ansisidonnaista. Se oma vapaus jne. huomioiden aika hyvä tilanne.

Nyt olen saanut taas vakiduunin, mutta yritys on yhä pystyssä. Ei sitä tiedä, miten maailma muuttuu joten turha sitä on sulkea.
 

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Uusimmat

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa