Mitä vastaatte lapsiutelijoille?

Moikka!

Mitä te ihmiset vastaatte niille utelijoille, jotka tiedustelee teidän lapsenhankkimissuunnitelmia? Me ollaan oltu nyt miehen kanssa reipas vuosi naimisissa ja tuntuu, että näitä nuuskijoita on joka kulman takana. Riepoo vastailla, kun ei vielä ole natsannu.

Millä niiden suut saisi tukkoon?!

 

Sano, että miehelläs ei seiso niin ei tule lapsia. Varmasti hiljenee. (vitsi)

 

Vastaa, että sittenpähän näet.

 

Mä en ymmärrä, miksi ihmiset tätä kyselee. Törkeetä. Sano, että ei kuulu sulle. Toki vaatii pokkaa.

 

Itte oon vastaillut että kattoo sitä sit joskus. Ja jos ei tuo jostain syystä riitä, niin varmaan sanoisin ettei taida kuulua se asia sulle ollenkaan, tai jotain

Ihan hölmöjä tuollaiset kyselijät kyllä, ei voi muuta sanoa. Mitä se heille muka kuuluu?

 

Että niitä ei ole eikä tule olemaankaan.

 

Että sitä on jo kivan aikaa yritetty, mutta niitä ei niin vaan taida saada.

 

Jotenkin kummaa, että tämä kiinnostaa niin valtavasti muitakin.

Ja näköjään asialla kiusataan miehiäkin. Tosi ärsyttävää, eikö ne jätä ketään rauhaa!

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/24/koskas-poika-aiot-lapsen-hankkia

 

Kerran tiuskasin jollekin että mun kohtu on poistettu Eipä kyselly sen jälkeen, ihmetteli kuinka myöhemmin aloin odottaa lasta.

Meillä lapsettomuutta oli useampi vuosi ennen kuin esikoinen tärppäsi, sen jälkeen helposti tullut 4 lasta lisää. Ai että miten otti päähän ne kyselyt. Kyllä siinä tuli sanottua vaikka mitä, välillä pahastikin.

 

Miksi ette vastaa rehellisesti?

 

Minä sanoin aina, että mitä se sulle kuuluu. Olin tyly.

 

Sitä mieluusti vastaisi rehellisesti, mutta asia on todella vaikea. Vähän sama kuin puhuisi läheisen alkoholismista tai kuolemasta. Minusta ihmisten pitäisi vähän ajatella ja lukea peliä, jutta ei sitä kyllä kaikki puusilmät tosiaan osaa ja ajattele.

 

Kyllä mä oon aina vastannut ihan niinkuin asia on ollut, ensiksi oli niin, ettei tuo mies tahtonut lapsia ja sen jälkeen, ettei meinaa oikein onnistua raskaus. Sitten esikoisen jälkeen vastasin ihan suoraan, ettei ole tärpännyt, jos joku on toisesta kysellyt. Ja nyt kolmas lapsi uteluihin vastaan, ettei olla vielä päätetty suuntaan tai toiseen.

 

Miksi ette vastaa rehellisesti?

Vähän tätä tässä itsekin pohdin.

Tai siis, ymmärrän kyllä, että jos asian on arka, niin ehkei siitä nyt ihan jokaiselle kyselijälle (kaupan kassa yms.) halua selittää.

Mutta en toisaalta ymmärrä sitäkään, että miksi pitää sitten koittaa keksiä jokin tekosyy tai jopa hyökätä kyselijää kohtaan, sillä tuskin hän asiaa pahalla kysyy.

Jos en itse haluaisi kertoa totuutta, niin sanoisin luultavasti sitten niin, että "lapsilukuun liittyvät asiat eivät oikeastaan ole sellaisia, joista niin hirmuisesti haluaisin jutella ".

Luultavasti tuolla pärjää melko pitkälle, asia menee kerralla perille, eikä kenenkään tarvitse pahoittaa mieltään.

 

Miksi ette vastaa rehellisesti?

Kun rehellinen vastaus on sterilisaatio, ei senkään aiheuttamaa kauhistelua ja päivittelyä jaksa kuunnella yhtään sen enempää tai pidempään kuin sitä aiempaa uteluakaan.

 

Meiltä kysytään, että vieläkö teemme pojan.
Olen vastannut, että satsaamme lasten laatuun, emme määrään.

 

Mua ei loukkaa lapsiutelut. Annan suoraan kysymykseen suoran vastauksen: "Ei ole suunnitelmissa hankkia lapsia." Jotkt kyselijat selkeasti vaivaantuvat vastauksesta ja toiset sanovat jotan tyyliin "ihanko totta" tai "ai jaa".

 

Nyt kun lapse on isompia on alettu kyselemään tuleeko iltatähteä. Vastaan että tulee jos saadaan ja jos ei saada, niin ei tule.

 

Mää en ymmärrä miksei lapsista saisi kysyä??
Eikö mitään asiaa saa kysyä?
Jos valmistuu lukiosta eikö saa kysyä haetko opiskelee?
Jos menee kihloihin eikö saa kysyä menettekö naimisiin.

On se aika yks puolista itsekästä keskustelua jos vaa omista asioista saa puhua

 

Mää en ymmärrä miksei lapsista saisi kysyä??
Eikö mitään asiaa saa kysyä?
Jos valmistuu lukiosta eikö saa kysyä haetko opiskelee?
Jos menee kihloihin eikö saa kysyä menettekö naimisiin.

On se aika yks puolista itsekästä keskustelua jos vaa omista asioista saa puhua

Minä ainakin ärsyynnyn siitä, että poikalapsen saaminen olisi jotenkin enemmän kuin tyttölapsien "omistaminen".
Vaikka olisi 15 tyttöä, yksi poika ei "kruunaa kaikkea".

 

Mä ainakin olen sitä mieltä, että lapsettomuus on niin yleistä, että on todella harkitsematonta udella jatkuvasti lasten hankkimisesta. Eri asia, jos jonkun läheisen ystävän kanssa juttelee. Hieman on eri asia kysyä opiskelupaikasta ym. Voi olla aika kova paikka, jos lasta on yritetty ja sitä ei kuulu, sitten joku urvelo tulee kertomaan kuinka ihanaa on kun on omia lapsia ja koskas tekin? Kyllä tekin vielä haluatte.

 

Kysytäänhän poikienkin vanhemmilta, että vieläkö tekisi mieli tyttölasta?
Miksi se on nii törkeää kysyä tykkäiskö vanhemmat, että tulis toinen toistakin sukupuolta?
Eihän siinä kysyessään kukaan väitä että toinen olis toista parempi.
Ennemminhän tuo "laatu" vastaus viittaa, että vastaaja pitää toisia parempana.

Ja jos joku asia on niin herkkä, niin voi myös vastata että nämä on vähän tämmösiä yksityisasioita joista me tavataan puhutaan vaan perheen kanssa.

 

[QUOTE="tiinuli";30299280]Mä ainakin olen sitä mieltä, että lapsettomuus on niin yleistä, että on todella harkitsematonta udella jatkuvasti lasten hankkimisesta. Eri asia, jos jonkun läheisen ystävän kanssa juttelee. Hieman on eri asia kysyä opiskelupaikasta ym. Voi olla aika kova paikka, jos lasta on yritetty ja sitä ei kuulu, sitten joku urvelo tulee kertomaan kuinka ihanaa on kun on omia lapsia ja koskas tekin? Kyllä tekin vielä haluatte.[/QUOTE]

Kyllä kunnon opiskelupaikan saaminen on paljon vaikeampaa mitä lapsen saaminen. Tuhansia nuoria jää ilman korkeakoulupaikkaa vaikka olis hyvätkin paperit, kolme vuotta lukioo takana, puoli vuotta päivittäistä pääsykokeisiin lukemista, mutta eihän se ole urvelomaista kysellä, että no mitäs haluat nyt alkaa opiskelee? Ihan niin kuin se olis ihan vaan jokaisen päätettävissä mitä itse haluaa opiskella.

Ja jatkuvasti kyselemään? Kyllä sit voi jo miettiä mikä on ollut vastauskin, jos joku kokee tarpeelliseksi jatkuvasti kysellä.

 

Sanon että tulevaisuudessa toivottavasti joku päivä. En näe mtn loukkaavaa noin normaalissa kysymyksessä. Eniten ärsyttää ja suoraansanoen vituttaa ihmiset ketkä ei puhu. Jos on joku sairaus/ongelma, niin miksi ei voi avoimesti kertoa, koska joku toinen voi hyötyä siitä. Vaikka sairastuisin mihin tahansa niin varmasti kertoisin blogissani ja kaikille läheisille ja tuntemattomille ketkä kysyy.

 

Meiltä kysytään, että vieläkö teemme pojan.
Olen vastannut, että satsaamme lasten laatuun, emme määrään.

Tarkoitatko, että poikalapsi olisi huonolaatuinen lapsi verrattuna tyttölapseen?