Meilä muistetaan (pienesti) aina opettajia, kiitoksena hyvästä työstä.
Esikoisen ollessa toisellaluokalla, muistan ikuisesti yhden lapsen hädän ja itkun, kun kysyi hätääntyneenä äidiltään "äiti, miksi minä en saanut antaa opettajalle mitään?". Lasta ilmeisesti harmitti kovin, kun suurin osa muista antoi muistamisensa pidetylle opettajalleen.